Lähetetty: 30.05.08 18:12
En tivannut lähteitä, vaan viitteitä. En saanut. Tuo teos, josta puhut, käsittelee - kuten nimestäkin huomaa, jos osaa ruotsia - juuri sitä aikaa, jona ruotsi nousi valta-asemaan, aivan niin kuin esitinkin. Se ei siis käsittele asiaa, josta keskustellaan.Klaus Lindgren kirjoitti:Heyno tivaa lähteitä. No, annoin jo kirjallisuusviitteen, siinä niitä lähteitä on kasapäin. Asiasta on siis tehty tieteellistä tutkimusta ihan hiljattain, ja peräti Ruotsin puolella, joten kehoitan Heynoa perehtymään siihen.
Jos ihan oikein muista, en väittänyt, etteivätkö suomalaiset aateliset olisi osanneet ruotsia, joten tuo kommenttisi ei liity asiaan. Väitin, että hallinnossa suomi oli käsiteltynä aikana tasa-arvoisessa asemassa. Jos siis suomalainen aatelisto osasi ruotsia, missä suhteessa ele oli "kohtelias" - ottaen huomioon, että Juhana puhui suomea sujuvasti, olihan hänen kotiopettajansa syntyperäinen suomalainen.Ja tuntematta Juhanan puhetta sen paremmin uskallan kuitenkin veikata, että kohtelias ele on koko lailla eri asia kuin kielen tasa-arvo. Se taas, että aatelistosta suuri osa oli suomenkielistä ei merkitse sitä, että he eivät olisi osanneet ruotsia. En minäkään ole ruotsinkielinen, vaikka sitä aika sujuvasti mongerrankin.
Olet siis samalla kannalla kuin minä - vai mitä tuo "tietty" merkitsee?Kristofferin maanlaki painettiin vuonna 1608, toisin kuin sen suomennokset. Tällä kohtaa voin tehdä yhden myönnytyksen: jos siis suomennosta käytettiin, se on saattanut merkitä tiettyä suomen kielen aseman tunnustamista, ainakin noin seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi.
Keskushallinnosta on tuossa vaiheessa melko naurettavaa Ruotsissa puhua. Ja edelleen kaipaan viitteitä väitteillesi.Kun samaan aikaan keskushallinto toimii tykkänään ruotsiksi ja paikallishallintokin asioi keskushallinnon kanssa ruotsiksi ja papiston keskinäinen kieli on ruotsi ja ruotsin kielen eristyisasemaa rummutettiin lukemattomissa eri yhteyksissä, ei tasa-arvosta voi puhua.
Tämä toki ei ole mitenkään "uusi ja mullistava" tieto, vaan ihan vanhaa ja tuttua: Ensinnäkin en väittänyt, että "Ruotsin puolella" olisi ollut vähemmän väkeä kuin "Suomen puolella". Keskustelu olisi mielenkiintoisempaa, jos et laittaisi piikkiini omia väitteitäsi ja tulkintojasi. Väitin, että itämerensuomi oli enemmistän kieli. Ja näin olikin. Pitää vain muistaa mikä "Ruotsi" tuohon aikaan oli: Siihen kuului myös Viro, mutta siihen ei kuulunut väkirikasta Skoonea (Skoone, Blekinge, Hallanti ja osa nykyistä kronoborgia), jotka olivat osa Tanskaa. Etelä-Ruotsin yläkö taas oli (ja on edelleen) lähes asumatonta. "Ruotsin puolesta" A. Bure toteaa vielä 1600-luvulla, että kieliraja oli "Gästriklannista pohjoiseen". Lisäksi Mälarin laaksossa oli vielä voimakas suomalaisasutus, joka oli vanhaa perua. Ttuon suomalaisasutuksen (oikeastaan itämerensuomen puhujien) vähittäisen katoamisen kieliryhmänä on on tutkimuksissaan osoittanut Broberg, johon olen jo aiemmin viitannut. Vielä 1500-luvulla kuitenkin Mälarin laakson parhaat veromaat olivat suomalaisasutusta.Heynon lähdetiedoista täytyy kysyä uudestaan: mihin väestötietoihin Heyno perustaa väitteensä? Oliko Ruotsin puolella (siis Pohjanlahden länsipuolella) todellakin vähemmän väkeä kuin Suomen puolella? Uusi ja mullistava tieto...
Hänen kirjoitustensa perusteella - ja haukun lyttyyn hänen kirjoituksensa. Tunnetko Sinä Bourdieun? Koska tapasitte viimeksi?Lopuksi Heyno kertoo, ettei tunne Bourdieu'tä. Miksi hän sitten haukkuu miehen oikopäätä lyttyyn?