Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

wejoja kirjoitti:Kiitos tiedosta, tuo väitöskirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pitänee kaukolainata joululukemiseksi...JJ

Ei tarvitse kaukolainata sillä voi ladata sen täältä:

http://hum.gu.se/institutioner/arkeolog ... lingHP.pdf

-

Ennen maataloutta pyyntielinkeinoilla eläneen myöhemmän ajan Suomen alueen väkiluvuksi on jossain arvioitu vuoden 1200 tienoilla noin 50 000 ja väestön keski-iäksi 20 - 25 vuotta.
Arvio perustuu tarvitun pyyntialueen laajuuteen, kaskiviljelys on mahdollistanut väestönkasvuakin.
Nykyisen itä- Uudenmaan alueen asukasmäärä lienee ollut parituhatta ( n.2000 ? )kiertelevää
pyyntimiestä, kaskiviljelyskään ei liene tiukasti sitonut tiettyyn asuinpaikkaan ?
-------------------------------------
Miksi eurooppalaisilla on paljon erilaisia hiusten ja silmien värejä poikkeuksena muista ja tämä monimuotoisuus on suurin myöhemmän ajan pohjois-skandinaviassa, Karjalassa ja baltiassa
http://pages.globetrotter.net/peter_fro ... -color.htm
kirjoittaa Peter Frost / Laval´n yliopisto, Kanada. Myös kartta viimeisestä jääkaudesta, jäätikkö lienee sulanut etelästä ja idästä alkaen ja muuttoliikettä samoilta suunnilta ?
Vene lienee keksitty aikaisessa vaiheessa ja liikuttu myös Itämeren piirissä ryöstelemässä/ kaupankäynnissä ja jääty asumaankin milloin minnekin ?
Varjagien riimukivet lienevät varhaisinta "kirjoitettua" historiaa ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:Nykyisen itä- Uudenmaan alueen asukasmäärä lienee ollut parituhatta ( n.2000 ? )kiertelevää pyyntimiestä, kaskiviljelyskään ei liene tiukasti sitonut tiettyyn asuinpaikkaan ?

Pitäisi tietää mitä tiukasti sidotulla asutuksella tarkoittaa. Yhtä kaskea viljeltiin muutamia vuosia ja yhdellä kertaa oli useita kaskia eri vaiheissa. Osaa raivattiin tulevaa varten, osa viljeltiin vuoroviljelyperiaatteella eri kasveja eri vuosina, osa oli kesannolla ja lehmien laitumina.

Lisäyksiä viimeisimmistä tutkimuksista.

Porvoonjokivarsi oli ruotsalaiskolonisaation alkaessa 1200-luvulla jo niin vahvasti hämäläisten asuttamaa, että se näkyy edelleen paikannimissä.

Suomalaisperäisiä nimiä on laajalti myös Porvoon edustan rannikolla ja saaristossa, mikä osoittaa varsin vilkasta kalastusta ja eränkäyntiä.

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 1_2001.pdf

Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enem-
män viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan
autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. Sipoon
pienistä lammista (Sarmaja-Korjonen 1992) ja In-
koon Orslandetilta (Alenius ja muut 2004) tehty-
jen siitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella
on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800
jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu
osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelys-
tä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta. Aiemmissa
tutkimuksissa myös Espoossa ja Kirkkonummel-
la on todettu merkkejä intensiivisestä viljelystä
viimeistään 800-luvulta lähtien (Tolonen ja muut
1979; Vuorela 1999).
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi

Ciccio kirjoitti:Varjagien riimukivet lienevät varhaisinta "kirjoitettua" historiaa ?

Sumerit osasivat kirjoittaa 4000 - 5000 vuotta aikaisemmin kuin ruotsalaiset riimukivet on hakattu. Varjag on slaavilainen nimitys mahdollisesti palkkasotureille.
-

Vetehinen kirjoitti:

Ciccio kirjoitti:Nykyisen itä- Uudenmaan alueen asukasmäärä lienee ollut parituhatta ( n.2000 ? )kiertelevää pyyntimiestä, kaskiviljelyskään ei liene tiukasti sitonut tiettyyn asuinpaikkaan ?

Pitäisi tietää mitä tiukasti sidotulla asutuksella tarkoittaa. Yhtä kaskea viljeltiin muutamia vuosia ja yhdellä kertaa oli useita kaskia eri vaiheissa. Osaa raivattiin tulevaa varten, osa viljeltiin vuoroviljelyperiaatteella eri kasveja eri vuosina, osa oli kesannolla ja lehmien laitumina.
---------------------------------------------
Suomen antropologi 4 / 1987, Matti Sarmela:
http://www.kotikone.fi/matti.sarmela/swidden.htm
Kaskiviljelyä on Laatokan ja Suomenlahden rannikkoalueilla rannikkoalueilla harjoitettu jo noin 3500 vuotta sitten metsästyksen ja kalastuksen ohella ja lisänä ja
viljelytekniikkaa on kahta päämuotoa: 1. havumetsä ( huhta )
2. lehtimetsä ( kaski )
Kaskiviljelyskulttuurissa ei vielä tunneta yksityistä maan omistusta.
Talonpoikaiskulttuuri noin 1100 alkaen samoin rannikkoalueilta alkaen:
Kyläyhteisöt ja pysyvä asuinpaikka, kirkko, ( katolinen ja ortodoksinen )
yhteisökultturi: häät ja hautajaiset, juhlia, tanssi ja instrumenttimusiikki,
kylätanssit ja kylien väliset erimielisyydet ja tappelutkin jne.
Myös heikkenevä tuotto lienee lopettanut kaskiviljelyksen, kun lopulta oli käytettävissä jo useampaan kertaan kaskettuja maita, aluksi kaskiviljelys oli
6-7 kertaa peltoviljelystä tuottoisampaa. ( ennen lannoitteita )
Eiköhän vuoroviljelykin tullut käyttöön vasta pysyvässä peltoviljelyksessä ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:Varjagien riimukivet lienevät varhaisinta "kirjoitettua" historiaa ?

Sumerit osasivat kirjoittaa 4000 - 5000 vuotta aikaisemmin kuin ruotsalaiset riimukivet on hakattu. Varjag on slaavilainen nimitys mahdollisesti palkkasotureille.
-[/quote]
---------------------------------------------------
Pohjolassa - Ruotsissa ja Norjassa lähinnä, ei Suomessa eikä Ahvenanmaalla - on
riimukirjoitusta 800- .. 1300- luvuilta irtolohkareisiin ja kallioon kirjoitettuna, eniten sanotaan kirjoitetun 900- .. 1100- luvuilla. ( kristinusko ? )
Wikin kartan mukaan pysyvää viikinkiasutusta näyttää olleen vain Laatokan pohjois- ja etelärannoilla, sekä itärannan Aldeigjuborgissa (Vanha Laatokka, Staraja Russa)
n. 700-luv. alkaen n. 200 vuoden ajan, jolloin ( varjagikaartissakin ollut ? ) Rurik ( Rörik ) muutti
Holmgårdiin. ( Novgorod ) Slaavilaisasutusta Aldeigjuborgiin sanotaan tulleen 900-luvulla. Petr zavod´kin nimikin näyttäisi aiemmin ollut itäskandinaavinen Onegaborg (=Äänislinna )
http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyhe ... kel=375080
mukaan "Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä."
Yllättävääkö ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyhe ... kel=375080
mukaan "Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä."
Yllättävääkö ?

Ei se mitenkään yllättävää ole, jos joku eläinlääkäri lukee suomea riimukivistä. Osasihan eläinlääkäri Doolittlekin puhua eläinten kanssa. Ovatkohan hengitelleet liikaa nukutusaineitaan?

ekyto kirjoitti:

Ciccio kirjoitti:http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyhe ... kel=375080
mukaan "Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä."
Yllättävääkö ?

Ei se mitenkään yllättävää ole, jos joku eläinlääkäri lukee suomea riimukivistä. Osasihan eläinlääkäri Doolittlekin puhua eläinten kanssa. Ovatkohan hengitelleet liikaa nukutusaineitaan?

Viikinkien berserkit olivat jonkinlaisia myrrysmiehiä, jotka suggestoivat itsensä taisteluraivoon ja käyttivät siihen joidenkin kirjoitusten mukaan jotakin ainettakin.
Lieneekö ollut kärpässientä vai jotain muuta ?
----------
Jyväskylän yliopiston dosentit Jari Eilola ja Marko Lamberg, sekä Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksen Seija Tiisala:
http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm#Linkkejä_
Tietoa riimuista, Runebergista riimuihin.
Ja
viikinkiasutusta näyttäisi olleen mm. Eyjar/Ösel, Dagö, Gotland,Runö, Odensholm jne.
saarillakin. Olisivatko itä-Uudellamaallakin retkeilleet viikingit olleet alkujaan lähtöisin
myöhäisemmän ajan tanskanmaalta ?
Daanien linnakin oli Suomenlahden eteläpuolella.
---------------------------------------------------------
Wikin kartoissa pysyvää itäskandinaavista asutusta on noin 8-900-luv. ollut Laatokan rannoilla, ( mm. myöhempi i t ä - u u s i m a a satunnaista ryöstelyaluetta )
etelärannan Aldeigjuborg´ssa ( & myöh. myös Holmgård´ssa ) ja
Laatokalta pohjanmiesten reittejä on merkitty syvärin ja Onegaborgin kautta pohjoiseen ja sieltä myös länteen, sekä suoraan länteen - nykyisen Suomen alueelle.
Vanhasta englanninkielestä kertovilla sivuilla muinaisnorjaa on kartalla merkitty puhutun vain Laatokan rannoilla ja Aldeigjuborgin suunnalla. ( suomenheimoisten alueella )
Perustuvatko nuo wikin ( rusien ? ) reitit myöhemmän ajan Suomeen *idästä* arkeologisiin tuloksiin ?
-----
Birkan kauppapaikan kirjoitetaan olleen kukoistuksessaan samoihin aikoihin kuin
Laatokan Aldeigjuborgin.
http://www.raa.se/cms/en/places_to_visi ... sites.html
Birkassa arvellaan enimmillään asustelleen ehkä 700 ihmistä, siis silloinen kuningas on ilmeisesti ollut 700:n ihmisen yhteisön päällikkö ?

Veikko Palvo

[

Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[14] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[15]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen

Jaakko Häkkinen kirjoitti:2. Vuoden 1250 tienoilla Länsi- ja Keski-Uudenmaan rannikolle, kun Birger-jaarli alisti Hämeen.

-[/quote]
------------------------------------------------
Ensimmäinen kirjallinen maininta Ahvenanmaasta löytyy samoilta ajoilta, jolloin Viipurin nykyisen linnan rakentaminen aloitettiin. Laatokalla skandinaavit ovat retkeilleet ja perustaneen asutuksen mm. Aldeigjuborgiin jo 700-luvulla, jossa
lienee ollut kanssakäymistä paikallisten suomensukuisten asukkaidenkin kanssa.
-------
Nykyisellä itä-uudellamaalla tilanne lienee ollut samankaltainen kuin Laatokan rannoilla, paikallisten/ aiempien asukkaiden, skandinaavien, balttien ja hämäläisten seka-asutusta ja/tai kanssakäymistä.
Jotkut tutkijat sanovat nykyisen itä-uudenmaan alueen olleen rautakaudella aution syystä jota ei tiedetä. ( ei rautakautisia löytöjä ? )
Mutta tämän
http://www.kolumbus.fi/jouni.jappinen/I ... nkuona.pdf
mukaan rautakautinen ennen v. 500 eaa "rautamasuuni ja sepänpaja" on löydetty mm. Ruotsinpyhtään Abborrforsista, ( abborren ) nimi on jokin kirjausvirhe, sillä koskessa ovat hyppineet lohet jotka ovat houkutelleet ihmisiä paikalle.
Tuleva VT 7 / E 18 moottitie alittaa kalliotunnelissa Ahvenkosken Markkinamäen, "ikivanhan" markkinapaikan ja mäeltä on myöskin tunnistettu kivikautisen asutuksen jäänteitä.
Porvoonjoen ja Vantaanjoen varrelta on myös löydetty merkkejä pitkästä asutushistoriasta.
Ahvenanmaan professori Matts Dreijer kirjoittaa olleen autiona 300 - 500 AD.
Saarilla on kenties ollut liian turvatonta asutukselle ?
Koskeeko tuo "turvattomuus" myös rannikkoa, markkinamatkalle on ilmeisesti täytynyt ainakin lähteä suuremmalla joukolla ?
Puulinnoista on aiemmin kirjoitettu niiden olleen turvana idästä hyökkääviä vastaan, mutta kirjoitetaan niiden turvanneen myös vaikkapa kaupankäyntiä tai läntisiltä ja eteläisiltä tai naapuriklaaninkin hyökkääjiltä.
Ahvenkoskella, Kymijoen läntisimmän haaran varrella, ainakin näyttäisi olleen hyvät elinkeinomahdollisuudet, lohet ja myöhemmin myöskin mm. kaupankäyntipaikkana ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:Birkan kauppapaikan kirjoitetaan olleen kukoistuksessaan samoihin aikoihin kuin Laatokan Aldeigjuborgin.
http://www.raa.se/cms/en/places_to_visi ... sites.html
Birkassa arvellaan enimmillään asustelleen ehkä 700 ihmistä, siis silloinen kuningas on ilmeisesti ollut 700:n ihmisen yhteisön päällikkö ?

Veikko Palvo

Kuninkaan alaisuuteen kuului suurempi alue kuin tuo Birka, jota muuten ei mainita missään skandinaavisessa lähteessä. Myöskään tuohon aikaan esiintyneitä ruseja ei mainita missään skandinaavisessa lähteessä.

Aldeigjuborg on käännös vepsänkielisestä nimestä, joka merkitsee alavaa maata.

Ciccio kirjoitti:[

Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[14] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[15]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen

Hyvä tietää. Otaksuin itsekin aikaisemmin mm Jaakko Häkkisen kirjoitusten johdosta, että Ahvenanmaan ruotsalaisasutus olisi vanhempaa kuin mantereen.

Ahvenanmaan suomalaisasutus jätti paikannimen Jomala ja Ruotsin rannikollakin on edelleen jumale-nimisiä paikannimiä, joten siellä on myös asunut suomalaiskielisiä.

"--- Nykyisellä itä-uudellamaalla tilanne lienee ollut samankaltainen kuin Laatokan rannoilla, paikallisten/ aiempien asukkaiden, skandinaavien, balttien ja hämäläisten seka-asutusta ja/tai kanssakäymistä. Jotkut tutkijat sanovat nykyisen itä-uudenmaan alueen olleen rautakaudella aution syystä jota ei tiedetä. ( ei rautakautisia löytöjä ? )
Mutta tämän
http://www.kolumbus.fi/jouni.jappinen/I ... nkuona.pdf
mukaan rautakautinen ennen v. 500 eaa "rautamasuuni ja sepänpaja" on löydetty mm. Ruotsinpyhtään Abborrforsista, ( abborren ) nimi on jokin kirjausvirhe, sillä koskessa ovat hyppineet lohet jotka ovat houkutelleet ihmisiä paikalle.
Tuleva VT 7 / E 18 moottitie alittaa kalliotunnelissa Ahvenkosken Markkinamäen, "ikivanhan" markkinapaikan ja mäeltä on myöskin tunnistettu kivikautisen asutuksen jäänteitä---"

Kyseessä on tällä hetkellä hypoteesi, johon viittaa lähinnä löytökonteksti ja uunista on ehditty tutkia vain rautakuonaa. Kuonan sisältä löytyi hyvin vähän hiiltä ja sen C14 ajoitus osoitti 1500- luvun alkua, kuten myös 5km päässä yläjuoksulla olevan Paaskosken uunin ajoitus. Paaskosken raudan Ni- pitoisuus viittaa joko ruotsalaiseen rautaan tai ruotsalaisesta kalliomalmista paikanpäällä pelkistettyyn rautaan.

Masuunista ei ole kyse, vaan kivirakenteisesta tai savesta valmistetusta ahjosta/sulatusuunista, tai niiden yhdistelmästä. Metallurgiset tutkimukset osoittivat, että paikalla on kuitenkin pelkistetty rautaa ja kuonan seasta löytyi myös hiiliterästä... Malmiakin löytyy paikan läheltä peräti kolmea eri lajia.

Tuleva VT7/E18 valtatien pohjoinen kaista uhkaa kyseistä uuninrauniota ja uunin edustalta etelään ulottuva likamaa alue ulottuu moottoritien reunaprofiilin sisään, joten tiehankkeen edetessä löytöpaikalla tehdään mitä todennäköisimmin arkeologinen kaivaustutkimus, jonka jälkeen ainakin Museovirasto on viisaampi... Paikka oli tarkoitus tutkia jo aiemmin HY:n arkeologian oppiaineen toimesta ja hankkeelle oli luvassa täysin ulkopuolinen rahoitus, mutta sitten mainittu virasto ryhtyi toppuuttelemaan paikkakunnalla virinnyttä amatöörien innokkuutta...

Abborfors yhdellä r:llä esiintyy 1300- luvun puolivälistä lähtien asiakirjalähteissä (mm. Turun Tuomiokirkon mustakirj. n:o 167) Turun piispalla oli todennäköisesti jo ennen puoliväliä lohenkalastusosuuksia Ahvenkoskella ja 1357 kuningas vapautti Hemingin kalastusverosta, eli joka neljännestä lohesta. Myöhemmin seudulla vaikuttaneet ja Markkinamäen Kipparitalossa asuneet Strömforsin rautaruukin purjealusten kapteenitkin käyttivät vielä 1700- luvulla sukunimeä Abbore. Mm. kapteeni Anders Abbore on haudattu Ahvenkosken hautausmaalle 1750...

wejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?

Katolisen uskon levitessä Itä-Uudellemaalle Pernajan ensimmäisen kirkon kirjoitetaan
valmistuneen n. 1300 ja Pyhän Mikaelin harmaakivikirkon n. 1390.....1440.
Pyhtään puisen kappeliseurakunnan kirkon kirj. valmistuneen 1350-luvulla ja
Pyhän Henrikin kivikirkon 1460-luvulla.
Samoihin aikoihin valmistui Salpausselän Hollolan harmaakivikirkko ja sitäkin edelsi
puukirkko.
Pernajan ja Pyhtään seudulla on asunut pysyvästi tai osa-aikaisesti hämäläisiä ja karjalaisia, skandinaaveja ja virolaisia - mm. Pernajassa kirjoitetaan olleen virolaiskylänkin.
Pernajassa n. 1507 - 1510 syntyneen Mikael Olavinpojan on sanottu olleen täysin ruotsinkielinen.
Kuitenkin Mikael osasi suomea, kenties äidinkielikin, mutta latinalaistui
n. 8- 10 vuotiaasta alkaen koulussa Viipurissa alkaen kirjoittaa nimensä muodossa Michael Olaui Agricola.
Mikaelin kirjoitetaan oppineen suomenkielen myöhemmin, sillä Agricola kirjoitti
n. 40-vuotiaana luettelon suomalaisista ja karjalaisista muinaisjumalista,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaist ... et_jumalat
sekä suomalaisesta muinaisuskosta.

Katolinen kirkko käytti latinaa, ( ortodoksinen kirkkoslaavia ) joten olisivatko epäjumalat siksikin olleet kielitaidottoman rahvaan muistissa ja käytössäkin ?
Salmin Mantsin- ja Lunkulansaarilla esim. uhrattiin härkiä ja pässejä vielä 1900-luv.
alussa vastoin pappien kieltoja ja Laatokan Valamon luostarikin oli vain 50 km:n
päässä vesiteitse.
Olisiko ollut niin, että Mikael Olavinpojan synnyinseudulla eli varsin
"sekalaista seurakuntaa" joka vero- ja kirkonkirjoihin merkittiin ruotsalaisittain ja
latinalaistaittain ?
( Salmin ortodoksiseurakunnassa kirjattiin "venäläisittäin" ja ev.lut. srk:ssa "ruotsalaisittain" , vero- yms. kirjoissa käytettiin myöhemmin suomeakin
"ruotsalaisittain" kirjoitettuna. Sortavalan srk:ssa kirjoitettiin "ruotsalaisittain". )
Miksi katolinen kirkko olisi laajentunut asumattomaan erämaahan Hollolan, sen paremmin kuin Itä-Uudenmaankaan suunnalle ?
Pitihän olla seurakuntalaisiakin.

Veikko Palvo

wejoja kirjoitti:"--- Kyseessä on tällä hetkellä hypoteesi, johon viittaa lähinnä löytökonteksti ja uunista on ehditty tutkia vain rautakuonaa. Kuonan sisältä löytyi hyvin vähän hiiltä ja sen C14 ajoitus osoitti 1500- luvun alkua, kuten myös 5km päässä yläjuoksulla olevan Paaskosken uunin ajoitus. Paaskosken raudan Ni- pitoisuus viittaa joko ruotsalaiseen rautaan tai ruotsalaisesta kalliomalmista paikanpäällä pelkistettyyn rautaan.

Masuunista ei ole kyse, vaan kivirakenteisesta tai savesta valmistetusta ahjosta/sulatusuunista, tai niiden yhdistelmästä. Metallurgiset tutkimukset osoittivat, että paikalla on kuitenkin pelkistetty rautaa ja kuonan seasta löytyi myös hiiliterästä... Malmiakin löytyy paikan läheltä peräti kolmea eri lajia.

Tuleva VT7/E18 valtatien pohjoinen kaista uhkaa kyseistä uuninrauniota ja uunin edustalta etelään ulottuva likamaa alue ulottuu moottoritien reunaprofiilin sisään, joten tiehankkeen edetessä löytöpaikalla tehdään mitä todennäköisimmin arkeologinen kaivaustutkimus, jonka jälkeen ainakin Museovirasto on viisaampi... Paikka oli tarkoitus tutkia jo aiemmin HY:n arkeologian oppiaineen toimesta ja hankkeelle oli luvassa täysin ulkopuolinen rahoitus, mutta sitten mainittu virasto ryhtyi toppuuttelemaan paikkakunnalla virinnyttä amatöörien innokkuutta...
Abborfors

--------------------------------------------------------------------------------------------------
Ilomantsin Möhkön rautaruukin ( 1849 - 1908 ) raaka-aine oli järvimalmia, jota kauhottiin järvien pohjista ja pelkistettiin rannoilla. Puuhiilen valmistus ja takkiraudan, sekä kalkkikiven rahtiajot työllistivät tuhansia. Takkirauta= valurauta
ei ollut taontakelpoista, se kuljetettiin Pietariin.
http://www.mohkonruukki.fi/rautaa_jarvimalmista.htm

Onkohan Johan Creutz Ahvenkoskella ( Ruotsinpyhtää Turun rauhasta 1743 alkaen )
käyttänyt järvimalmia ?
Puuhiili lienee ollut paikallinen tuote, mutta kalkkikivi tuontitavaraa kuten Möhkön
rautaruukilla.
Onko raudanvalmistusta Itä-Uudellamaalla ollut ennen Pernajan Agricolan syntymäaikaa ( 1507-1510 ) ?
Ilomantsin Möhkön ruukki on tarvinnut 2000:n työn x 5 = 10 000, autiosta erämaasta tuollaista väkilukua ei löytyne ?
Veikko Palvo

Veikko Palvo

Vetehinen kirjoitti:Ahvenanmaan suomalaisasutus jätti paikannimen Jomala ja Ruotsin rannikollakin on edelleen jumale-nimisiä paikannimiä, joten siellä on myös asunut suomalaiskielisiä.

Aivan, Ahvenanmaan skandinaavinen kulttuuri ja viljely näyttävät jotakuinkin päättyneen vuoden 1000 tienoilla (Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, sivu 166). Tässä vaiheessa itämerensuomalaispaine on voinut muodostua kovaksi; samoihin aikoihin nimittäin voimistuu Baltian suunnan vaikutus Suomessa. Etenkin kuurinmaalaiset (liiviläinen yläluokka) ja saarenmaalaiset (virolaisia) näyttävät seuraavien parin vuosisadan ajan hallineen itäistä Itämerta ja riehuneen Skandinaviassakin (ns. "vastaviikinkiaika").

Ahvenanmaalle on sitten kuitenkin tullut ruotsalaisasutusta taas 1100-luvulla, mikä on johtanut saaren ruotsinkielistymiseen.

"--- Onkohan Johan Creutz Ahvenkoskella ( Ruotsinpyhtää Turun rauhasta 1743 alkaen ) käyttänyt järvimalmia ? Puuhiili lienee ollut paikallinen tuote, mutta kalkkikivi tuontitavaraa kuten Möhkön rautaruukilla. Onko raudanvalmistusta Itä-Uudellamaalla ollut ennen Pernajan Agricolan syntymäaikaa ( 1507-1510 )---?

Itä-Uudellamaalla ei ole käytetty järvimalmia sillä sitä esiintyy maakunnassa erittäin vähän. Vähäisetkin muutaman m2 esiintymät esim. Ruotsinpyhtään pohjoisosissa ovat hävinneet jokien ja järvien liettymisen seurauksena, samoin Ahvenkoskenlahden merimalmialue lähes kokonaan. Creuz ei käyttänyt Strömforsin ruukissa malmia, koska siellä ei varsinaisesti valmistettu rautaa ja kalkkikiveä ei tarvittu. Sen sijaan hiili tuli Creutzin "omista" metsistä ja sitä valmistivat ruukin omat miilunpolttajat. Tähän mennessä tiedetään miiluja olleen n. 50 kpl, joista muutamassa on muuratut sytytyskanaalit.

Harkkoihin valettu takkirauta rahdattiin Ruotsista purjelaivalla Markkinamäelle ja siitä edelleen hevosilla n. 4km päähän ruukkiin. Ruukissa haurasta ja korkeahiilistä takkirauta mellotettiin ahjossa ja siihen sekoitettiin kierrätysromurautaa, jolloin hiilipitoisuus laski ja raudasta tuli taontakelpoista kankirautaa ja työkaluterästä.

Forsbyn ruukissa sen sijaan oli masuuni 1600- luvulla (1682-1828), mutta myös sinne malmi tuotiin meriteitse. Lähimmät järvimalmialueet sijaitsivat Salpausselän pohjoispuolella ja vuorimalmialueet pääkaupunkiseudulla ja siitä länteen. Lisäksi Virojoen saaristossa oli merimalmialue, mutta siitä ei sitä ei siihen aikaan tunnettu.