Vallankumous Suomessa 95 vuotta sitten

[Emma-Liisa]

Samaten Markku Jokisipilä kirjoitti em. blogijutussaan konsensuspolitiiksata: "Suomessakin sellaisen kehittymiseen tarvittiin vuoden 1918 ja toisen maailmansodan yhdistetyt tapahtumat."

Ihanko totta oikein tarvittiin? Eiköhän Suomi olisi ollut paljon vauraampi ja sopuisampi yhteiskunta ilman kumpaakin ilmiötä?

Sopuisaa olisi ollut tehdä kansan suuren joukon haluamat uudistukset ilman sotimista.

Näin ei kuitenkaan haluttu tehdä tai ei kyetty näkemään, mihin uudistusten vastustaminen johtaa.

Sisällissodan tappamisen jälkeen uudistukset tehtiin. Niiden vastustaminen oli ollut turhaa ja maksoi monen ihmisen hengen.

Yhtä hyvin voi sanoa, että jos aseeseen tarttujat olisivat nähneet, mitä kapinasta seurasi, he olisivat malttaneet odottaa muutaman kuukauden tai vuoden, jolloin uhreja ei olisi tullut.

Kysehän ei ollut uudistuksista sinänsä vaan vallan jaosta: otetaanko se kokonaan itselle vai suostutaanko se jakamaan. Edellinen vaihtoehto on mahdollista vain väkivalloin.

[Vetehinen]

Yhtä hyvin voi sanoa, että jos aseeseen tarttujat olisivat nähneet, mitä kapinasta seurasi, he olisivat malttaneet odottaa muutaman kuukauden tai vuoden, jolloin uhreja ei olisi tullut.

Uudistusten vastustajatko näkivät mitä vastustamisesta seuraa?

Jos vuonna 1918 ei olisi tartuttu aseisiin ja olisi nöyrästi myötäilty uudistusten vastustajia, niin olisiko Suomesta tullut 1920- ja 1930-luvuilla äärioikeistolainen diktatuuri?

[Emma-Liisa]

Jos vuonna 1918 ei olisi tartuttu aseisiin ja olisi nöyrästi myötäilty uudistusten vastustajia, niin olisiko Suomesta tullut 1920- ja 1930-luvuilla äärioikeistolainen diktatuuri?

Hohhoijaa. Miten ihmeessä siihen olisi jouduttu?

Mistä olet saanut käsityksen, että vaihtoehtona olisi uudistusten ajamisesta luopuminen eikä niiden ajo parlamentaarista tietä? Ja miksi yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta ei olisi niitä toteuttanut? SDP:lla olisi ollut hyvät mahdollisuudet saada liittolaisia porvarillisten puolueiden puolelta ja uusissa vaaleissa mahdollisuus saada enemmistö.

Toki pitää muistaa, että demokratia oli vielä uusi asia, joka oli "kokeilematta", joten aikalaisia ei pidä syyllistää, ettei siihen luotettu.

[Vetehinen]

Jos vuonna 1918 ei olisi tartuttu aseisiin ja olisi nöyrästi myötäilty uudistusten vastustajia, niin olisiko Suomesta tullut 1920- ja 1930-luvuilla äärioikeistolainen diktatuuri?

Hohhoijaa. Miten ihmeessä siihen olisi jouduttu?

Uudistusten estämiseksi.

[Emma-Liisa]

Jos vuonna 1918 ei olisi tartuttu aseisiin ja olisi nöyrästi myötäilty uudistusten vastustajia, niin olisiko Suomesta tullut 1920- ja 1930-luvuilla äärioikeistolainen diktatuuri?

Hohhoijaa. Miten ihmeessä siihen olisi jouduttu?

Uudistusten estämiseksi.

Mistä olet saanut päähäsi, että ne haluttiin estää? Kapinaan jälkeenhän se oli olisi ollut mahdollista, mutta niin ei tehhty.

[nylander]

Kapinaan jälkeenhän se oli olisi ollut mahdollista, mutta niin ei tehhty.

Ei missään ole sanottu, että se niin vain olisi ollut "mahdollista". Kyllä kai käydyn kansalaissodan (tai nykyään kai pitää käyttää taas aikalaistermiä "kapinan", jotta muistettaisiin millä puolella oli "ehdoton legitimiteetti") muisto oli aika painava fleet in being, joka esti jo säädettyjen tai luvattujen yhteiskunnallisten uudistusten takaisinvetämisen. Sitä paitsi, kuten prof. Pertti Haapala huomauttaa Sisällissodan pikkujättiläisessä, kyse ei ollut voittaneiden valkoisten hyväntahtoisuudesta vaan, niin kuin hän ilmaisee, "realismista": Saksan häviöstä ja länsimaiden painostuksesta, sekä suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta kuten vaikkapa siitä, ettei yläluokka Suomessa ollut riittävän vahva oikeistodiktatuurin pystyttämiseen.

Sinänsä kylläkin Haapalan näkemys kansalaissodan loppusaldosta ("yhteiskunnallinen kompromissi", "kaikkien voitto" ja "tavallaan tasapeli, poliittinen kompromissi") vaikuttavat tavallisesta lukijasta oudon kyynisiltä tai jopa makaabereilta, mutta kyseessä lienee vain historioitsijan, tuon taaksepäin kääntyneen profeeetan, jylhä makroperspektiivi.

[Vetehinen]

Uudistusten estämiseksi.

Mistä olet saanut päähäsi, että ne haluttiin estää? Kapinaan jälkeenhän se oli olisi ollut mahdollista, mutta niin ei tehhty.

Etkö ole kuullut mitään ennen sisällissotaa tehdyistä uudistusehdotuksista?

[Emma-Liisa]

aikalaistermiä "kapinan", jotta muistettaisiin millä puolella oli "ehdoton legitimiteetti"

Käsittääkseni punaisetkin käyttivät termiä arkipuheessa tyyliin "meni kapinassa". Kapinahan itse asiassa tarkoittaa vain, että yritys hävittiin. Voiton jälkeen "se "nimetään toisin".

Kaikki hallitukset tietenkin tarvitsevat legimiteettiä, ja demokraattisena aikana "kansan enemmistön vaaleissa ilmaisema tahto" on tietenkin paras objektiivinen peruste. Mutta sen lisäksi tietenkin tarvitaan sitä, että kaikki tai ainakin useimmat kansalaiset subjektiivisesti tunnustavat tuon legimiteetin eivätkä ainakaan hallitusta aktiivisesti vastusta.

Tunnettua kuitenkin on, että jos tarve vaatii, hienoinkin periaate jää kakkoseksi. Espanjan sisällissodasssahan tasavaltailaiset oli laillinen hallitus ja Franco kapinallinen.

Sinänsä kylläkin Haapalan näkemys kansalaissodan loppusaldosta ("yhteiskunnallinen kompromissi", "kaikkien voitto" ja "tavallaan tasapeli, poliittinen kompromissi") vaikuttavat tavallisesta lukijasta oudon kyynisiltä tai jopa makaabereilta, mutta kyseessä lienee vain historioitsijan, tuon taaksepäin kääntyneen profeeetan, jylhä makroperspektiivi.

Tietyssä mielessä kyllä, koska kyllähän valkoinen puoli oli sotien välillä etulyöntiasemasssa mm. suojeluskunnan takia, joiden olemassaolo sinänsä vaikutti aina taustalla. Toisaalta SDP sai pian toimintaedellytukset (toisin kuin hävinnyt puoli Espanjassa ja tietenkin NL:ssa) ja pystyi suurimapana puolueena "pelaamaan" porvarilisten puolueiden erimielisyydellä.

Haapala kai tarkoittaa, että joskaan sisällissota tuskin olisi voinut olla syttymättä, niin kuitenkaan lopputulos ei ollut kaikkein pahin mahdollinen tai ainakin siitä toivuttiin poliittisella tasolla (vaikka ei varmaan henkilökohtaisella tasolla varsinkaan silloin kun uhrit olivat omaisia) kohtuullisen nopeasti ja ennen kaikkea että saatiin sovittua pohja, jolle saattoi ruveta rakentamaan. (Jos tuo rakentaminen olisi epäonnistunut, niin arvio olisi ollut erilainen.)

Kyseessä lienee myös vertailu muihin vastaavan kokomuksen samaan aikaan läpikäyneisiin maihin, jollaisen myös Marko Tikka teki terrorin suhteen (Entäs jos...Vaihtoehtoista Suomen historiaa).

[Jussi Jalonen]

Kyllä kai käydyn kansalaissodan (tai nykyään kai pitää käyttää taas aikalaistermiä "kapinan", jotta muistettaisiin millä puolella oli "ehdoton legitimiteetti") muisto oli aika painava fleet in being, joka esti jo säädettyjen tai luvattujen yhteiskunnallisten uudistusten takaisinvetämisen.

En oikein jaksa uskoa tähän selitykseen. Tämä tavallaan antaisi ymmärtää, että uuden sisällissodan pelko olisi ollut määräävänä tekijänä. Mutta vuonna 1918 oli valkoisen osapuolen voitto niin täydellinen, ettei siitä voinut olla kyse.

Sitä paitsi, kuten prof. Pertti Haapala huomauttaa Sisällissodan pikkujättiläisessä, kyse ei ollut voittaneiden valkoisten hyväntahtoisuudesta vaan, niin kuin hän ilmaisee, "realismista": Saksan häviöstä ja länsimaiden painostuksesta, sekä suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta kuten vaikkapa siitä, ettei yläluokka Suomessa ollut riittävän vahva oikeistodiktatuurin pystyttämiseen.

Ensimmäisen maailmansodan lopputuloksella oli varmasti merkitystä. Mutta mistä alkaen oikeistodiktatuurin pystyttäminen on vaatinut vahvaa yläluokkaa? Ei siihen muuta tarvita kuin vahvasti radikalisoitunut kansallismielinen keskiluokka, ja se Suomesta kieltämättä vielä vuonna 1918 puuttui.

Lopulta 1930-luvulla tällainenkin elementti oli olemassa, mutta siinä kohtaahan Suomessa tapahtui toisenlainen kehitys. Martti Ahti muistaakseni tiivisti sen näin; vauras yhteiskunnallinen eliitti ja perinteinen oikeisto käytti mielihyvin radikaalia äärioikeistolaista keskiluokkaa ikään kuin käsikassaranaan vasemmistoa vastaan, mutta huomasi viimeistään Ståhlbergin kyydityksen ja Mäntsälän kapinan myötä, että tämä uusi voimatekijä voisi kääntyä uhaksi myös heille itselleen.

[Vetehinen]

Martti Ahti muistaakseni tiivisti sen näin; vauras yhteiskunnallinen eliitti ja perinteinen oikeisto käytti mielihyvin radikaalia äärioikeistolaista keskiluokkaa ikään kuin käsikassaranaan vasemmistoa vastaan, mutta huomasi viimeistään Ståhlbergin kyydityksen ja Mäntsälän kapinan myötä, että tämä uusi voimatekijä voisi kääntyä uhaksi myös heille itselleen.

Saman tapaista tarkoitan kun kyselen ennen sisällissotaa vallinneesta tilanteesta.

Vasemmisto ja osa oikeistoa halusivat uudistuksia ja itsenäisyyden. Sitä merkitsee ylimmän vallan ottaminen eduskunnalle.

Osa oikeistoa esti uudistukset ja myös itsenäisyyden saamisen. Keitä he olivat? Uskon että vanha säätyvaltiopäivien aikainen eliitti ja sitä tukevat keskiluokka, virkamiehet... Keskiluokka tukee eliittiä saadakseen murusia eliitin pöydältä. Toimii varmaan tänä päivänä.

Uudistusten estämien johti sisällissotaan.

Sodan jälkeen tietääkseni suurin osa ennen sotaa vaadituista uudistuksista toteutettiin. Jos ne olisi toteutettu 1917, ei sisällissota luultavasti olisi syttynyt.

[Emma-Liisa]

Vasemmisto ja osa oikeistoa halusivat uudistuksia ja itsenäisyyden. Sitä merkitsee ylimmän vallan ottaminen eduskunnalle.

Osa oikeistoa esti uudistukset ja myös itsenäisyyden saamisen.

Kerrotko, miten itsenäisyys olisi "saatu" vaiheessa, jossa vain venäläisillä oli aseita eikä väliaikainen hallitus olisi itsenäisyyttä tunnustanut joten eivät muutkaan maat?

Ja onko mieleesi tullut, että Suomen talouselämä oli kytköksissä Venäjään?

Uudistusten estämien johti sisällissotaan.

Oletko unohtanut työttömyyden, elintarvikepulan sekä järjestyskoneiston romahduksen?

[jsn]

Jakolinja ei suinkaan kulkenut reformit- ja ei reformeja- vaihtoehtojen välillä. Reformit toteutuivat myöhemmin sodasta riippumatta ja olisivat voineet yhtä hyvin toteutua ilman sotaakin. Kyse oli hetkestä: siitä kuka saa tehdä reformit ja kuka saa niihin oman kädenjälkensä eli toisin sanoen voi niiden avulla kammeta valtaan, aivan kuten nykyäänkin politiikkaa tehdään. Jokainen poliittinen osapuoli tiesi erittäin hyvin että maata oli pakko uudistaa, olihan kaikki jäänyt vuosikausiksi puolitiehen yksikamarisesta eduskunnasta huolimatta. Pääeste oli ollut Venäjän hallitusvallan puuttuminen asioihin. Niin oikeisto kuin vasemmistokin pyrkivät uudistamaan maata, eikä yksikään osapuoli pyrkinyt saati halunnut palauttaa vuotta 1917 edeltänyttä yhteiskunnallista tilannetta. Senhetkinen tilanne ei myöskään ollut kenellekään mieleen eli oli pakko mennä eteenpäin.

Väliaikaisen hallituksen lupaaman tulevan Venäjän liittovaltion oletettiin laajentavan Suomen autonomiaa. Samaa olettivat bolshevikkihallitukseen nojaavatkin, mutta heille porvarillinen tasavalta oli vain välivaihe. Kummankin puolen toivomukseen liittyi luonnollisesti isoja epävarmuustekijöitä. Väliaikaisen hallituksen kaaduttua sen paikan Suomessa otti nopeasti Saksa, joka oli edelleen Venäjän kanssa sodassa kevääseen asti ja tuki sen vuoksi bolshevikkeja. Ellei Saksa olisi tieten tahtoen lähettänyt Leniniä Pietariin, vallankumous olisi hyvin voinut jäädä marraskuussa tulematta. Saksan tavoite oli saada aikaan rauha idässä, jotta se voisi vielä kerran yrittää voittoa lännessä. Vain ensimmäinen näistä tavoitteista toteutui.

Näin sekavassa kansainvälisessä tilanteessa isojen yhteiskunnallisten reformien tekeminen luonnollisesti vaikeutui kun koko tuleva perustuslaki tai hallitusmuotokin oli vielä täydellisen epäselvä.

[Vetehinen]

Kerrotko, miten itsenäisyys olisi "saatu" vaiheessa, jossa vain venäläisillä oli aseita eikä väliaikainen hallitus olisi itsenäisyyttä tunnustanut joten eivät muutkaan maat?

Ottamalla itsenäisyys.

Sosialistit halusivat eduskunnalle vallan. Se oli itsenäisyysjulistus koska se syrjäytti Venäjän vallan.

Ja onko mieleesi tullut, että Suomen talouselämä oli kytköksissä Venäjään?

Kyllä vain. Itsenäisyyttä vastaan toiminut osa oikeisto oli ehkä niitä henkilöitä, jotka hyötyivät Venäjän yhteydestä. Mannerheim oli yksi, joka halusi pitää Suomen Venäjän tsaarin vallassa.

[Emma-Liisa]

Kerrotko, miten itsenäisyys olisi "saatu" vaiheessa, jossa vain venäläisillä oli aseita eikä väliaikainen hallitus olisi itsenäisyyttä tunnustanut joten eivät muutkaan maat?

Ottamalla itsenäisyys.

Sosialistit halusivat eduskunnalle vallan. Se oli itsenäisyysjulistus koska se syrjäytti Venäjän vallan.

Sanoissa, mutta ei todellisuudessa. Itsenäisyyttä ei voi "ottaa" vastoin emämaan tahtoa, jos ei ole muuta kuin paljat nyrkit aseita vastaan.

[Vetehinen]

Kerrotko, miten itsenäisyys olisi "saatu" vaiheessa, jossa vain venäläisillä oli aseita eikä väliaikainen hallitus olisi itsenäisyyttä tunnustanut joten eivät muutkaan maat?

Ottamalla itsenäisyys.

Sosialistit halusivat eduskunnalle vallan. Se oli itsenäisyysjulistus koska se syrjäytti Venäjän vallan.

Sanoissa, mutta ei todellisuudessa. Itsenäisyyttä ei voi "ottaa" vastoin emämaan tahtoa, jos ei ole muuta kuin paljat nyrkit aseita vastaan.

Se mikä puuttui oli tahto. Sosialisteilla ja osalla oikeistoa oli tahto itsenäistyä. Osa oikeistoa oli tahto pysyä Venäjän vallan alla.

Kun on tahtoa, hankitaan aseet. Muutaman kuukauden päästä sosiaalidemokraateilla tahtoa oli.