Vallankumous Suomessa 95 vuotta sitten

[jsn]

Se mikä puuttui oli tahto. Sosialisteilla ja osalla oikeistoa oli tahto itsenäistyä. Osa oikeistoa oli tahto pysyä Venäjän vallan alla.

Kun on tahtoa, hankitaan aseet. Muutaman kuukauden päästä sosiaalidemokraateilla tahtoa oli.

Käsityksesi on edelleen virheellinen. Me vaadimme-ohjelmassa ei pyritty aseelliseen kapinaan Venäjää vastaan. Työväenkaartien aseita ei ollut koskaan tarkoitus käyttää venäläisiä vastaan, vaan ne päinvastoin saivat lisää aseita juuri jälkimmäisiltä. Itsenäistyminen ei ollut marraskuussa 1917 enää sosialistien päävaatimus, kun bolshevikit olivat ottaneet vallan ja eduskuntavaalit oli hävitty. Itsenäistymisestä piti Me vaadimme ohjelman-mukaan vasta neuvotella venäläisten kanssa, ei itsenäistyä. Oikeisto ei enää halunnut jäädä Venäjän yhteyteen vaan asettaa Suomelle oman valtionhoitajan. Vaalit voittaneista oikeistopuolueista muodostettu Svinhufvudin senaatti sisällytti itsenäistymisen jo joulukuussa antamaansa julistukseen.

[Vetehinen]

Itsenäistymistahto näyttää olleen opportunistinen Venäjän keikauksista riippuvaa. Siksi epäilen, että valtalain vastustajat katsoivat hyötyvänsä Venäjän yhteydestä henkilökohtaisesti. Kelkka kääntyi kun bolshevikit pääsivät valtaan.

Jos Venäjällä ei olisi ollut vallankumousta Suomi olisi luultavasti jäänyt osaksi Venäjää. Mannerheimkin halusi tsaarin takaisin.

[jsn]

Jos Venäjällä ei olisi ollut vallankumousta Suomi olisi luultavasti jäänyt osaksi Venäjää.

Tästä ei ole mitään epäilystä. Tsaari tai väliaikainen hallitus eivät kumpikaan olleet halukkaita luopumaan alueistaan. Vain bolshevikit halusivat, koska he katsoivat näin tukevansa vallankumouksen asiaa ja ennen kaikkea edesauttavansa omien vastustajien kukistamista. Itsenäisyys oli historian oikusta ja sattumasta riippuvainen, ei mikään historiallinen välttämättömyys. Venäläisillä samat ongelmat suomalaisten kanssa olisivat tietenkin jatkuneet kuin 1900-luvun alussakin. Aina välillä olisi kiristetty ja välillä taas höllätty suitsia. Mutta maailma olisi ollut muutenkin hyvin toisenlainen paikka kuin mitä siitä 1917 tuloksena tuli.

[Vetehinen]

Jos Venäjällä ei olisi ollut vallankumousta Suomi olisi luultavasti jäänyt osaksi Venäjää.

Tästä ei ole mitään epäilystä. Tsaari tai väliaikainen hallitus eivät kumpikaan olleet halukkaita luopumaan alueistaan. Vain bolshevikit halusivat, koska he katsoivat näin tukevansa vallankumouksen asiaa ja ennen kaikkea edesauttavansa omien vastustajien kukistamista. Itsenäisyys oli historian oikusta ja sattumasta riippuvainen, ei mikään historiallinen välttämättömyys. Venäläisillä samat ongelmat suomalaisten kanssa olisivat tietenkin jatkuneet kuin 1900-luvun alussakin. Aina välillä olisi kiristetty ja välillä taas höllätty suitsia. Mutta maailma olisi ollut muutenkin hyvin toisenlainen paikka kuin mitä siitä 1917 tuloksena tuli.

Katsot sen siltä kantilta, ettei tsaarin Venäjä olisi päästänyt Suomea itsenäiseksi.

Minusta meillä Suomessa oli ilmeisen voimakkaita piirejä, jotka eivät halunneet itsenäisyyttä. Jos on halua ja tahtoa, jotain voi tapahtua, vaikka toinen osapuoli hangoittelee.

[jsn]

Katsot sen siltä kantilta, ettei tsaarin Venäjä olisi päästänyt Suomea itsenäiseksi.

Minusta meillä Suomessa oli ilmeisen voimakkaita piirejä, jotka eivät halunneet itsenäisyyttä. Jos on halua ja tahtoa, jotain voi tapahtua, vaikka toinen osapuoli hangoittelee.

Tsaari-Venäjä oli aina ollut kiinnostunut laajentamaan alueitaan, ei suinkaan pienentämään niitä. Alueensa vahvistamiseksi ja arvovaltansa kasvattamiseksi se oli ryhtynyt vuonna 1914 sotaan. Melkoinen määrä suomalaisiakin oli asevelvollisuuden puuttumisesta huolimatta vapaaehtoisena Venäjän joukoissa, koska uskoi sen voittoon. Jos Venäjä olisi ollut mukana voittajana ensimmäisen maailmansodan rauhanteossa yhdessä läntisten liittolaistensa kanssa, se olisi varmasti pysynyt kokonaisena ja vaatinut jopa hyvitystä uhrauksistaan vähintään Itävallan ja Turkin alueista.

Varmasti oli useita kotimaisia tahoja, joita ei itsenäisyys kiinnostanut ja joista suurimmalla osalla myös taloudelliset intressit olivat sitä vastaan (itäsuomalaiset veivät monenlaista tavaraa Pietariin, kone- ja paperiteollisuus koko Venäjälle, mistä tuli kaikille suomalaisille leipäviljaa). Vielä hetkeä ennen vuotta 1917 koko itsenäisyys oli vielä utopistista haihattelua. Yhtäkkiä kaikki näytti kuitenkin olevan mahdollista.

Tämän voi ymmärtää hyvin kun muistaa, miten Baltian maiden haaveilemaan itsenäistymiseen vielä 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun Suomessa suhtauduttiin. Ainakin useimmat keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista muistavat ettei sellaiseen uskonut kukaan, vaikka Neuvostoliitto olikin selvästi jo heikompi.

[Vetehinen]

Tsaari-Venäjä oli aina ollut kiinnostunut laajentamaan alueitaan, ei suinkaan pienentämään niitä. Alueensa vahvistamiseksi ja arvovaltansa kasvattamiseksi se oli ryhtynyt vuonna 1914 sotaan. Melkoinen määrä suomalaisiakin oli asevelvollisuuden puuttumisesta huolimatta vapaaehtoisena Venäjän joukoissa, koska uskoi sen voittoon.

Ja oli jääkäriliike, josta ainakin sanotaan sen tähdänneen Suomen itsenäistymiseen Venäjästä.

Siis tekojakin oli itsenäisyyden suuntaan. Joillekin yksilöille ihan merkittäviä sitoumuksia. Sitten muutaman eliitin jäsenen vuoksi menetettiin tilaisuus saada itsenäisyys yhteisesti ilman sisällissotaa.

[jsn]

Niin Saksa olikin sitten kokonaan oma lukunsa. Mutta siitäkin on vielä ennen vuotta 1918 ennenaikaista sanoa, että se todella halusi Suomen itsenäistymistä. Jääkäriliikkeen kaltaisia pyrkimyksiä se tuki monien muidenkin Venäjän kansallisuuksien osalta ilman että oli niihin tosisaan sitoutunut. Kyse oli Saksan omien sodanpäämäärien edistämisestä, ei hyväntekeväisyydestä.

Suomen jääkäriliike oli melko pieni ja erittäin salainen aktivistien hanke, joka ei nauttinut missään nimessä maassa yleistä kannatusta. En ole sanonut etteikö itsenäisyydestä haaveilevia olisi ollut, mutta enemmistö asukkaista ei tällä tavoin ajatellut.

Sitten muutaman eliitin jäsenen vuoksi menetettiin tilaisuus saada itsenäisyys yhteisesti ilman sisällissotaa.

Eiköhän se ollut se Venäjän tilanne, joka kaikkiin vaikutti. Voit syyttää sosiaalidemokraattista eliittisiipeä siitä, että he panivat vallankumouksen itsenäisyyden edelle. Voit syyttää oikeiston elitististä enemmistöä siitä, että he halusivat mieluummin vakauttaa sisäisen tilanteen yhteistyössä Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. Itse Suomen kansalle koko itsenäisyys oli samantekevä. He halusivat saada leipää ja voita sen päälle.

[Vetehinen]

Itse Suomen kansalle koko itsenäisyys oli samantekevä. He halusivat saada leipää ja voita sen päälle.

Ehkä tuo kuvaa kahtiajakautumista. Oli "itse Suomen kansa" ja sitten eliitti, joka ei ollut Suomen kansaa vaan ulkomaalaisia ja suomenruotsalaista yläluokkaa. Sille "itse Suomen kansan" leipä ja voi ei merkinnyt niin paljon, että se olisi suostunut valitsemaan itsenäisyyden ja uudistukset vaan vastusti niitä niin kauan, että leivättömät ja voittomat tarttuivat aseisiin.

Sitten eliitti kauhistui itsekin harjoittamaansa teurastusta ja teki uudistukset, jotka se vain hetki sitten oli estänyt.

[jsn]

Sille "itse Suomen kansan" leipä ja voi ei merkinnyt niin paljon, että se olisi suostunut valitsemaan itsenäisyyden ja uudistukset vaan vastusti niitä niin kauan, että leivättömät ja voittomat tarttuivat aseisiin.

Miten ihmeessä itsenäisyys olisi siinä tilanteessa tuonut leipää leivättömille? Leivättömyys johtui kansainvälisestä kriisistä. Jos leipää ja voita olisi ollut riittävästi, niistä ei olisi tarvinnut taistella ja yrittää ryöstää niitä eri tahoilta, muiltakin kuin "ruotsinkieliseltä eliitiltä".

[Vetehinen]

Sille "itse Suomen kansan" leipä ja voi ei merkinnyt niin paljon, että se olisi suostunut valitsemaan itsenäisyyden ja uudistukset vaan vastusti niitä niin kauan, että leivättömät ja voittomat tarttuivat aseisiin.

Miten ihmeessä itsenäisyys olisi siinä tilanteessa tuonut leipää leivättömille? Leivättömyys johtui kansainvälisestä kriisistä. Jos leipää ja voita olisi ollut riittävästi, niistä ei olisi tarvinnut taistella ja yrittää ryöstää niitä eri tahoilta, muiltakin kuin "ruotsinkieliseltä eliitiltä".

Uskon että elintarvikkeita olisi järjestynyt ryöstämättäkin. Varoja se tietenkin olisi vaatinut.

En taida olla yhtä fatalistinen kuin moni palstalla. Uskon enemmän toiminnan voimaan kuin kohtaloon, joka olisi ennalta määrätty.

[jsn]

Uskon että elintarvikkeita olisi järjestynyt ryöstämättäkin. Varoja se tietenkin olisi vaatinut.

Uskoa se todella vaatii ja sitä sinulla kaikesta päätellen taitaa edelleen riittää. Historian kanssa asialla on vähemmän tekemistä.

[Vetehinen]

Uskon että elintarvikkeita olisi järjestynyt ryöstämättäkin. Varoja se tietenkin olisi vaatinut.

Uskoa se todella vaatii ja sitä sinulla kaikesta päätellen taitaa edelleen riittää. Historian kanssa asialla on vähemmän tekemistä.

Kaikilla ei ollut varaa elintarvikkeisiin. Hinnat nousivat ja tulot laskivat. Noin se mielestäni meni.

Vai oletko toista mieltä? Että eliittikin näki nälkää kun rahallakaan ei saanut ostettua elintarvikkeita?

[jsn]

Hinnat nousivat ja tulot laskivat. Noin se mielestäni meni.

Vai oletko toista mieltä? Että eliittikin näki nälkää kun rahallakaan ei saanut ostettua elintarvikkeita?

Rikkailla on aina enemmän millä maksaa. Tämän toteaminen on triviaalia. Elintarvikkeet olivat tuolloin korttisäännöstelyssä ja kuntien elintarvelautakunnat hoitivat tätä järjestelmää. Juuri tästä syystä kunta-asioihin kohdistui kova halu päästä vaikuttamaan.

Korttikaupan ulkopuolinen eli mustan pörssin kauppa kukoisti, johon oli luonnollisesti varaa vain niillä joilla oli millä maksaa, mutta myös ne hyötyivät jotka vähänkään tuottivat elintarvikkeita ja saattoivat myydä niitä pimeästi paremmalla hinnalla. Kärsijiä olivat vähävaraiset joilla ei ollut omia kotieläimiä tai yhtään maata ja jotka joutuivat ostamaan ruokansa. Kaikki eivät silti keinotelleet, eivätkä kaikki nähneet nälkää. Punakaartiin liittyi moni sen vuoksi, että silloin sai itselleen ja perheelleen paremmat annokset.

Olisiko elintarviketilanne parantunut jos punakaarti olisi pakko-ottanut kaikki maassa olleet varastot? Vaikka näin sitten lopulta tehtiin, nälkä kohta sen kuin paheni. Kysymys on hieman sama kuin haluaisivatko palkansaajat leikata palkkojaan jotta työllisyys voitaisiin turvata.

[Emma-Liisa]

Oli "itse Suomen kansa" ja sitten eliitti, joka ei ollut Suomen kansaa vaan ulkomaalaisia ja suomenruotsalaista yläluokkaa.

Jos noin olisi ollut, niin miksi jakautuminen porvalliseen puolueidein ja sosialistien välillä meni melko lailla tasan? "Kansaa" oli kummallakin puolella.

[Emma-Liisa]

Korttikaupan ulkopuolinen eli mustan pörssin kauppa kukoisti, johon oli luonnollisesti varaa vain niillä joilla oli millä maksaa, mutta myös ne hyötyivät jotka vähänkään tuottivat elintarvikkeita ja saattoivat myydä niitä pimeästi paremmalla hinnalla. Kärsijiä olivat vähävaraiset joilla ei ollut omia kotieläimiä tai yhtään maata ja jotka joutuivat ostamaan ruokansa.

Näitä vähävaraisia oli myös porvarillisella puolella. Esim. Mika Waltarin äidillä joka huolehti yksi kolmesta lapsesta saatuaan pienipalkkaisen viran. Onneksi oli maalla sukulaisia, joiden luokse Mika voitiin lähettää.

Santahaminassa oli muutama vuosi sitten seminaari vuoden 1918 johdosta (näytettiin mm. punaisten haudat). Yksi esitelmä koski Helsingin elintarviketilannetta ja siitä kävi ilmi, että oltiin ihan uuden tilanteen edessä, kun pikkukaupumgista oli tullut suurkaupunki, jossa asukkaat ostivat ruokatavarat ja säilytysmahdollisuuksien puuteen takia monien piti tehdä se päivittäin.

Katarina Eskola on toimitanut äitinsä Elsa Eklundin (myöh. Enäjärvi-Haavio) tyttöaikaiset päiväkirjat nimellä Tyttö Pitkänsillan molemmilla puolilla.
Vanhemmilla oli useita maitoliikkeitä. Maito tuli junalla kaksi kertaa päivässä ja sen piti olla korkeintaan eilinpäiväistä. Huhtikuussa 1918 rantarata oli poikki (ilmeisesti saksalaiset olivat tulossa) eikä maitoa saatu.