NATOn Bukarestin kokouksessa http://www.nato.int/cps/en/natolive/off ... s_8443.htm 3.4.2008 Ukrainaa ja Georgiaa ei hyväksytty Membership Action Planiin ( MAP ) Ranskan ja Saksan estäessä sen.Petter Tikka kirjoitti:
Naton vuoden 2008 huhtikuussa julistama aikomus liittää Georgia ja Ukraina Natoon aikaansai ”nyt saa riittää”-reaktion Venäjällä. Silloin Venäjä teki Mearsheimerin mukaan selväksi ettei Naton laajentuminen itään käy: Ukrainan pysyminen vähintään neutraalina on Venäjän kannalta elinehto.
Mutta kun Nato huhtikuussa vuonna 2008 julisti että seuraavina olisivat vuorossa Naton jälleen itälaajentumisen kohteina Georgia ja Ukraina niin Venäjä ilmoitti ponnekkaasti, että ”jo riittää”, edelleen Mearsheimerin mukaan.
USA ja EU ovat ajaneet aggressiivisella itälaajentumisellaan Venäjän nurkkaan, josta Venäjä ei pääse enää peräytymään. Jotta asiassa päästäisiin rauhanomaisesti eteenpäin olisi Naton ja EU:n peräännyttävä. Toisen vaihtoehdon, jossa Venäjä joutuisi puolustamaan asemiaan, seurauksia Suomen kannalta ei mieluummin halua edes ajatella.
Makedonian osalta lisäneuvottelujen estäjänä oli Kreikka. Bukarestissä 4.2008 päätettiin ( kohdat 2.,22.) Albanian ja Kroatian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta ja ne liittyivät Natoon 2009.
Bukarestin kokous oli huhtikuussa ja elokuussa 2008 oli Georgian viiden päivän sota.
Ukrainan tapahtumien käynnistyessä EU-kumppanuusneuvottelut olivat kesken, mutta Naton rauhankumppani Venäjä päätti toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Oliko ratkaiseva tekijä sitten Kremlin kannalta "agressiivisen EUn itälaajentuminen"?
Ehkäpä
Moskovassa EUn itälaajentumista ei ole tosiaankaan katsottu suopeasti, se on nähty turvallisuusuhkana Venäjälle. Mutta mitenkähän Itä-Euroopan maiden liittyminen EUhun ja myöhemmin myöskin Natoon on uhka Suomelle?
Ja
mistäköhän syistä "Venäjän elinehdot Krimillä ja Donetskissa" heijastuivat heti myöskin Suomenlahdelle ja Itämerelle?
Veikko Palvo