Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Mistähän mahtaisi löytyä tietoa suomalaisista merimiehistä, jotka vietiin keskitysleireille syksyllä 1944?

On tästä varmaan olemassa tarkempaakin tietoa, mutta tässä on Turun Sanomissa ilmestynyt Kerttu Grundin haastattelu. Olen joskus 1970-luvulla tavannutkin hänet ja muistan hyvin tatuoidun numerosarjan hänen kädessään.

"Kerttu Grund oli vuosina 1944-45 noin yhdeksän kuukautta Stutthofin keskitysleirissä. Hän oli ollut kokkina suomalaisella rahtilaivalla, jonka piti hakea syksyllä 1944 vielä viimeinen lasti hiiltä Danzigista eli nykyisestä Gdanskista."

Kerttu Grund sai keskitysleiriajalta vajaat 7 700 euroa (TS, 21.11.2006)

Hei anoljo,

Ville Kontinen Helsingin yliopiston historian laitoksella on kirjoittanut gradun aiheesta "Suomalaisten merimiesten internoiminen Saksaan 1944-1945".

Valitettavasti gradu on niin tuore, ettei sitä ilmeisesti vielä ole liitetty opinnäytetöiden kokoelmiin tai nettitietokantoihin.

Kontinen työskentelee tietääkseni Kansallisarkistossa. Tarvittaessa häneen saanee yhteyden sitä kautta.

Muistaakseni ainakin yksi internoiduista suomalaismerimiehistä on kirjoittanut muistelmansa. Valitettavasti en nyt muista, kuka tai millä otsikolla.

-ile

Olin umpisuolenleikkauksessa lokakuussa 1992 Marian sairaalassa ja makasin pari päivää samassa huoneessa Viljo Tirrin kanssa, joka oli ollut yhtenä merimiehenä Stutthofin keskitysleirillä 1944-45. Hän kertoi jotain kokemuksistaan, etenkin sodan loppumisesta. Luin tuolloin Stutthofin yhden suomalaisvangin kirjoittaman kirjan - nimeä en juuri nyt muista.

CCCP:n valvontakomissiota alkoi saapua Douglas- lentokoneilla Malmin lentokentälle 22/9 1944, kolme vrk:tta välirauhansopimuksen teon jälkeen. Ensi töikseen venäläiset vaativat 100 puualusta (magneettimiinat, aluspuute) käyttöönsä, suomalaiset saivat tingittyä määrän 50:een.
Tämäkin tuotti vaikeuksia.
Saattaa hyvin kuvailla mielessään osasto Arhon kokoamisessa koettuja vaikeuksia.
Hankoon saatiin kerättyä 25 kaljaasia ja jaalaa, sekä 25 moottorivenettä.
Miehistö pakkovärvättiin kiireellä, asepuvuista merkit pois = "siviileiksi".
Komentajana Mannerheim-ristin ritari 104. komentajakapteeni J.Arho.

Lokakuun 5.-44 maihinnousuissa Hiidenmaalle ja Saarenmaalle kaljaasit ja jaalat kuljettivat kukin venäläiskomppanian, joten tällä maihinnousulaivastolla oli suuri merkitys. Maihinnousujen jälkeen kuljetettiin sotamateriaalia venäläisille.

Kaljaaseja tuhoutui 16, näistä 5 saksalaisten sukellusveneiden upottamina - moottoriveneitä tuhoutui 22.
Kaatuneita osasto Arholla sanotaan olleen 8 + pari juovuksissa venäläisjoukkojen sekaan eksynyttä palasi Leningradin kautta.(haavoittuneista ei tietoja)
Maihinnousulaivasto oli takaisin Hangossa 7/11 1944.

Ritarikenraali A.Pajarin johtama maihinnousu Tornioon 1/10-44.
Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti toisen kerran - ja vangittiin lista 1:n vankina.
Suursaaressa Ev.ltn M.Miettinen torjui Tanne-Ost -maihinnousun 15/9-44
ja sai Mannerheim- ristin lokakuussa.

Suomalaiset siis noudattivat tinkimättä välirauhansopimuksen kovia ehtoja, tämä lienee vaikuttanut myös saksalaisten internoimien suomalaisten kauppa- alusten miehistöjen kohteluun.

Veikko Palvo

Löytyy kirjastosta nimellä integroidut tai jotain. Etsin itse omaa sukulaistani joka joutui vankileirille ja vapaa ehtoisena jääkärinä kuoli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan puolesta. Oli paljon helpompaa löytää myöhempää tietoa kuin ensimmäisen maailmansodan. Sotalaivasto on eri asia eli heidät löydät sota arkistosta jos edes sieltä.