Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Ehkä kaikkein informatiivisin historiallisen tapahtumisen selitys ei kuitenkaan ole se, että jotkut vain "haluavat" jotain. Ehkä sen haluamisen taustallakin on joitain tekijöitä. Rasistisesti voidaan tietysti ajatella, että jotkut kansat ovat vain huonompia kuin toiset, ja niin muodoin "haluavat" vääriä asioita, mutta itse en kuitenkaan usko tuollaiseen natsilöpinään. Ihmislaji on kaikkialla sama, ja erot eri maiden historioissa johtuvat olosuhteista ja ulkoisista tekijöistä, eivät kansojen tai yksilöiden "halusta" ja huonoudesta.

korjaaja kirjoitti:Ehkä kaikkein informatiivisin historiallisen tapahtumisen selitys ei kuitenkaan ole se, että jotkut vain "haluavat" jotain. Ehkä sen haluamisen taustallakin on joitain tekijöitä.

Mitähän nämä olisivat?

Rasistisesti voidaan tietysti ajatella, että jotkut kansat ovat vain huonompia kuin toiset, ja niin muodoin "haluavat" vääriä asioita, mutta itse en kuitenkaan usko tuollaiseen natsilöpinään. Ihmislaji on kaikkialla sama, ja erot eri maiden historioissa johtuvat olosuhteista ja ulkoisista tekijöistä, eivät kansojen tai yksilöiden "halusta" ja huonoudesta.

Huonoudesta en ole puhunut. Politiikassa, jonka osa sotakin on, on kyse todella vain haluamisesta, tahtomisesta - ei "oiekasta" tai "väärästä".

Jouko Heyno kirjoitti:Mitähän nämä olisivat?

No mahtaisko esim. taloudellisilla tekijöillä olla mielestäsi jotain vaikutusta kansojen historiassa?

Politiikassa, jonka osa sotakin on, on kyse todella vain haluamisesta, tahtomisesta

En usko, että Jumala heittää noppaa. Historia ei synny sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoilevista tahtotiloista, jotka puolestaan eivät johdu mistään. Tai jos syntyy, niin sitten historia tieteenä voidaan lopettaa, koska sattumaa ei voi selittää. Se on kapinallinen ilman syytä.

korjaaja kirjoitti:En usko, että Jumala heittää noppaa. Historia ei synny sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoilevista tahtotiloista, jotka puolestaan eivät johdu mistään. Tai jos syntyy, niin sitten historia tieteenä voidaan lopettaa, koska sattumaa ei voi selittää. Se on kapinallinen ilman syytä.

Tarkoittaako tämä sitä että historia on mielestäsi kirjoitettu tähtiin, että kaikki tapahtuu väistämättä? Ovatko siis tulevaisuuden tapahtumat Jumalan ennalta määräämiä mutta jonkin muun kuin nopanheiton perusteella, vaikka me emme osaa aina ennustaakaan oikein noita tulevaisuuden tapahtumia? Eikö ihmisen tahto ole ihmiskunnan kehityksen vaikuttava voima?

JKoivu kirjoitti:Tarkoittaako tämä sitä että historia on mielestäsi kirjoitettu tähtiin, että kaikki tapahtuu väistämättä?

Ikuisuuskysymys, johon vastaan niin kuin kaikkiin ikuisuuskysymyksiin kannattaa vastata: jyrkkä ehkä. Ihmisen tahto voi vaikuttaa, mutta ei varmaankaan omaehtoisesti. Tahtoon vaikuttavat muut tekijät, ketjun edeltävät lenkit. Historiatiede joka tapauksessa typistyy pelkäksi tapahtumien luetteloimiseksi, jos miksi-kysymykseen (joka on historian tärkein kysymys) vastataan vain: "sattumalta" tai "halutti". Silloin pitäisi hissankokeestakin saada kymppi pelkällä "sattuma"-vastauksella, ja sen jälkeen tohtorinhattu päähän.

korjaaja kirjoitti:

Jouko Heyno kirjoitti:Mitähän nämä olisivat?

No mahtaisko esim. taloudellisilla tekijöillä olla mielestäsi jotain vaikutusta kansojen historiassa?

Ei tahdosta riippumattomia, tahdon ulkopuolisia.

Politiikassa, jonka osa sotakin on, on kyse todella vain haluamisesta, tahtomisesta

En usko, että Jumala heittää noppaa. Historia ei synny sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoilevista tahtotiloista, jotka puolestaan eivät johdu mistään. Tai jos syntyy, niin sitten historia tieteenä voidaan lopettaa, koska sattumaa ei voi selittää. Se on kapinallinen ilman syytä.

En ole missään esittänyt, että historia "syntyisi sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoiloevista tahtotioista". Miksi yrität laittaa omia ajatuksiasi minun sanomikseni?

korjaaja kirjoitti:

JKoivu kirjoitti:Tarkoittaako tämä sitä että historia on mielestäsi kirjoitettu tähtiin, että kaikki tapahtuu väistämättä?

Ikuisuuskysymys, johon vastaan niin kuin kaikkiin ikuisuuskysymyksiin kannattaa vastata: jyrkkä ehkä. Ihmisen tahto voi vaikuttaa, mutta ei varmaankaan omaehtoisesti. Tahtoon vaikuttavat muut tekijät, ketjun edeltävät lenkit. Historiatiede joka tapauksessa typistyy pelkäksi tapahtumien luetteloimiseksi, jos miksi-kysymykseen (joka on historian tärkein kysymys) vastataan vain: "sattumalta" tai "halutti". Silloin pitäisi hissankokeestakin saada kymppi pelkällä "sattuma"-vastauksella, ja sen jälkeen tohtorinhattu päähän.

Tässä on ilmeinen ajatusvirhe: Koska historiassa nimen omaan on kyse tahdosta, tahotimistekojen ketjusta, voi ihminen lajina luoda mieleisensä historian. Keskeinen motiivi ja oikeutus historian tutkimiselle tieteenä onkin, että "kansa, joka ei tunne menneisyyttään, on tuomittu toistamaan sen".Tahtominen kun on aina nimen omaan tahtomista. "Sattuma" ei ole "tahtomista", vaan tahtomisen vastakohta. Vain tahtominen voi kertoa "miksi" - paitsi vulgaaarimarxilaisessa tutkimuksessa, jossa tuotantovoimat, tai sitten jokin muu jumaluus, määrittelee historiaa ihmisten tahdosta riippumatta. Jos näin on, voidaan politiikka julistaa loppuneeksi ja ihminen muurahaisen läheiseksi sukulaiseksi.

Jouko Heyno kirjoitti:Ei tahdosta riippumattomia, tahdon ulkopuolisia

Eli ihmiset kuolevat nälkään, koska he tahtovat niin?

En ole missään esittänyt, että historia "syntyisi sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoiloevista tahtotioista"

Mitä syitä olet esittänyt tahtomisen aiheuttajiksi? Jos et mitään, niin silloin on kyse satunnaisesta tyhjyydessä lillumisesta, johon ei ole mitään tarttumapintaa.

"Sattuma" ei ole "tahtomista", vaan tahtomisen vastakohta

Mutta jos tahtominen ei määräydy minkään edeltävän syyn perusteella, niin silloin se on sattumanvaraista eikä sitä voida selittää eikä tutkia.

Vain tahtominen voi kertoa "miksi" - paitsi vulgaaarimarxilaisessa tutkimuksessa, jossa tuotantovoimat, tai sitten jokin muu jumaluus, määrittelee historiaa ihmisten tahdosta riippumatta

Joku tahtoo näköjään leikkiä kolmen pennin Nietzscheä. Miten tahtominen voi kertoa "miksi", jos sen taustalla on pelkkää tyhjyyttä? "Mä niiiin haluisin" ei itse asiassa kerro tekijän motiivista mitään. Tahdolla selittäminen on vain selitettävän ilmiön kuvaamista toisin sanoin. "Siirtomaat alistettiin" ja "siirtomaat haluttiin alistaa" ovat pohjimmiltaan sama lause, ja vasta näiden lauseiden jälkeen päästään asiaan eli syiden selvittämiseen (miksi alistettiin = miksi haluttiin alistaa).

korjaaja kirjoitti:

Jouko Heyno kirjoitti:Ei tahdosta riippumattomia, tahdon ulkopuolisia

Eli ihmiset kuolevat nälkään, koska he tahtovat niin?

Olet ymmärtänyt lähes oikein; ihmisiä kuolee nälkään, koska joku haluaa niin.

En ole missään esittänyt, että historia "syntyisi sattumanvaraisesti tyhjyydessä sinkoiloevista tahtotioista"

Mitä syitä olet esittänyt tahtomisen aiheuttajiksi? Jos et mitään, niin silloin on kyse satunnaisesta tyhjyydessä lillumisesta, johon ei ole mitään tarttumapintaa.

Vastauksen olisit toki löytänyt, jos olisit lukenut viestini: Politiikka on siis tahdonvallan asia - kyse on siitä, mitä tahdotaan. Tahto on primääri aiheuttaja.

"Sattuma" ei ole "tahtomista", vaan tahtomisen vastakohta

Mutta jos tahtominen ei määräydy minkään edeltävän syyn perusteella, niin silloin se on sattumanvaraista eikä sitä voida selittää eikä tutkia.

Näin todella on, ja olisit oikeassa, jos olisin tuollaista väittänyt. Edeltävä syy on tietysti edeltävä tahtominen. Jos historiassa olisi objektiivisia syitä, siihen ei voisi vaikuttaa. koska ei ole, tulevaisuus on sitä, mitä siitä teemme. Ja jos emme tunne historiaa, olemme tuomitut toistamaan sen - kuten jo edellä totesin.

Vain tahtominen voi kertoa "miksi" - paitsi vulgaaarimarxilaisessa tutkimuksessa, jossa tuotantovoimat, tai sitten jokin muu jumaluus, määrittelee historiaa ihmisten tahdosta riippumatta

Joku tahtoo näköjään leikkiä kolmen pennin Nietzscheä. Miten tahtominen voi kertoa "miksi", jos sen taustalla on pelkkää tyhjyyttä? "Mä niiiin haluisin" ei itse asiassa kerro tekijän motiivista mitään. Tahdolla selittäminen on vain selitettävän ilmiön kuvaamista toisin sanoin. "Siirtomaat alistettiin" ja "siirtomaat haluttiin alistaa" ovat pohjimmiltaan sama lause, ja vasta näiden lauseiden jälkeen päästään asiaan eli syiden selvittämiseen (miksi alistettiin = miksi haluttiin alistaa).

"Haluta" = "tahtoa". Esittämässäsi ei siis ole kyseessä sama lause. Mutta kerropa nyt "viiden pennin filosofina"; miksi haluttiin?

Jouko Heyno kirjoitti:Olet ymmärtänyt lähes oikein; ihmisiä kuolee nälkään, koska joku haluaa niin

Ahaa. Kapitalismi siis johtaa sosialismia tahallaan aiheutettujen kuolemien määrässä, koska kapitalismin piirissä on kuollut enemmän ihmisiä ja kaikki kuolemat ovat jonkun haluamia. Teoriasi pätee varmaan myös menneisiin aikakausiin, jolloin nälänhätien syynä ei tietenkään ollut luonnonolosuhteet eikä niukkuus, vaan halu estää riittävä ravinnonsaanti.

Tahto on primääri aiheuttaja

En suostu lopettamaan ajattelua siihen, että "näin vaa halutaan". Kysymyksenasettelua tulee ilman muuta jatkaa tuota näennäistekijää pidemmälle.

Esittämässäsi ei siis ole kyseessä sama lause

Kyseessä on informaatioarvoltaan täysin sama lause. Kumpikaan ei kerro tapahtumien syistä mitään.

Mutta kerropa nyt "viiden pennin filosofina"; miksi haluttiin?

Pussiin puhuit. Ennakkoluulosi mukaan sitä ei voi kertoa, koska tahdon takana ei ole mitään syitä, joten historiatiede voidaan lopettaa.

korjaaja kirjoitti:

Jouko Heyno kirjoitti:Olet ymmärtänyt lähes oikein; ihmisiä kuolee nälkään, koska joku haluaa niin

Ahaa. Kapitalismi siis johtaa sosialismia tahallaan aiheutettujen kuolemien määrässä, koska kapitalismin piirissä on kuollut enemmän ihmisiä ja kaikki kuolemat ovat jonkun haluamia. Teoriasi pätee varmaan myös menneisiin aikakausiin, jolloin nälänhätien syynä ei tietenkään ollut luonnonolosuhteet eikä niukkuus, vaan halu estää riittävä ravinnonsaanti.

Voisitko antaa ihan esimerkkejä vaikkapa nälänhädistä, jotka eivät ole seurausta edeltävistä tahtomisista ja niiden perusteella suoritetuista toimista?

Tahto on primääri aiheuttaja

En suostu lopettamaan ajattelua siihen, että "näin vaa halutaan". Kysymyksenasettelua tulee ilman muuta jatkaa tuota näennäistekijää pidemmälle.

Keskeistä nimen omaan on, että "tahto" ei ole näennäistekijä - "tuotantosuhteet" on. Muutoin, kuten edellä olen todennut, palaamme muurahaismalliin, jossa politiikkaa ei ole, eikä historiantutkimuksella ole tehtävää.

Esittämässäsi ei siis ole kyseessä sama lause

Kyseessä on informaatioarvoltaan täysin sama lause. Kumpikaan ei kerro tapahtumien syistä mitään.

Kyseessähän on informaatioarvoltaa aivan erilainen lause; toinen kertoo tapahtumien syistä, toinen ei. Ymmärrän, että sinun on tätä vaikea myöntää, koska olet mielessäsi päättänyt kantasi - sitä suuremmin analysoimatta.

Mutta kerropa nyt "viiden pennin filosofina"; miksi haluttiin?

Pussiin puhuit. Ennakkoluulosi mukaan sitä ei voi kertoa, koska tahdon takana ei ole mitään syitä, joten historiatiede voidaan lopettaa.

"Pussiin puhut"? Ei tässä mistään pussielikistä ole kyse. Olet itse esittänyt, että sinulla on tuohon vastaus, jossa tahto ei ole primääri. Älä venkoile, vaan vastaa.

Jouko Heyno kirjoitti:Voisitko antaa ihan esimerkkejä vaikkapa nälänhädistä, jotka eivät ole seurausta edeltävistä tahtomisista ja niiden perusteella suoritetuista toimista?

Esim. hallan aiheuttamat katovuodet eivät johtuneet siitä että ihmiset tahtoivat hallaa. Toisaalta oma teoriasi on loistava synninpäästö kommunisteille: Ukrainan nälänhätä oli pienempi paha kuin Pohjois-Amerikan intiaanien kohtalo, koska siinä kuoli vähemmän ihmisiä ja koska molemmat olivat yhtä tahallaan tahdottuja.

Keskeistä nimen omaan on, että "tahto" ei ole näennäistekijä - "tuotantosuhteet" on

Minkä lähteen mukaan?

Kyseessähän on informaatioarvoltaa aivan erilainen lause; toinen kertoo tapahtumien syistä, toinen ei

Molempien jälkeen jää aivan yhtä iso kysymysmerkki: miksi tapahtui? - miksi haluttiin tapahtuvan? Ei mitään eroa. Tahto on kaikkein pinnallisin historiallisen tapahtumisen selitys, jonka jälkeen todelliset asiakysymykset vasta alkavat. Huvittavaa, että olet koko ikäsi kuluttanut vain pintakerroksen pöyhimisessä tajuamatta, että itse pääasia on sen alla. Sama kuin seisoisit kultasuonen päällä ja myisit sitä tavallisen joutomaan hinnalla.

Olet itse esittänyt, että sinulla on tuohon vastaus, jossa tahto ei ole primääri

En ole esittänyt. Olen esittänyt, että minulla on tuohon kysymys. En lopeta ajattelua tahtoon, enkä kiellä sen jälkeisiä kysymyksenasetteluja. Sellainen olisi mielestäni sensuroivaa totalitarismia ja ajattelunvapauden kieltämistä.

korjaaja kirjoitti:

Jouko Heyno kirjoitti:Voisitko antaa ihan esimerkkejä vaikkapa nälänhädistä, jotka eivät ole seurausta edeltävistä tahtomisista ja niiden perusteella suoritetuista toimista?

Esim. hallan aiheuttamat katovuodet eivät johtuneet siitä että ihmiset tahtoivat hallaa.

Totta puhut. Toki en ole moista väittänytkään. Mutta kerropa nyt viiden pennin filosofina, mistä hallan aiheuttamat katovuodet sitten johtuivat? Niitähän ei sattunut suinkaan kaikkialla, missä on hallaa. Odottelen mielenkiinnolla.

Toisaalta oma teoriasi on loistava synninpäästö kommunisteille: Ukrainan nälänhätä oli pienempi paha kuin Pohjois-Amerikan intiaanien kohtalo, koska siinä kuoli vähemmän ihmisiä ja koska molemmat olivat yhtä tahallaan tahdottuja.

Väärin - taas. Synninpäästöjä en ensiksikään jaa. Toiseksi, molemmat olivat todella tahallaan tahdottuja, eikä uhrien määrä vaikuta "pahuuden määrään´" kuin kieroutuneessa mielikuvituksessa; muutoinhan olisi olemassa "hyväksyttävä määrä tapettuja", joka ei olisikaan "pahaa".

Keskeistä nimen omaan on, että "tahto" ei ole näennäistekijä - "tuotantosuhteet" on

Minkä lähteen mukaan?

Esimerkiksi tämän.

Kyseessähän on informaatioarvoltaa aivan erilainen lause; toinen kertoo tapahtumien syistä, toinen ei

Molempien jälkeen jää aivan yhtä iso kysymysmerkki: miksi tapahtui?

Ei jää. Toisessa ei ole kysymysmerkkiä lainkaan. Ja vastaus tuohon uuteen kysymykseesi on tietysti: "Siksi, että haluttiin."

- miksi haluttiin tapahtuvan?

Siis "haluttiin" = "tahdottiin".

Ei mitään eroa.

Osoitit itse eron, sitten kiellät sen. Mielenkiintoista.

Tahto on kaikkein pinnallisin historiallisen tapahtumisen selitys, jonka jälkeen todelliset asiakysymykset vasta alkavat.

Tahtoon kaikkein perustavaa laatua olevin selitys. Jos ei, politiikka ja historiantutkimus on turhaa.

Huvittavaa, että olet koko ikäsi kuluttanut vain pintakerroksen pöyhimisessä tajuamatta, että itse pääasia on sen alla. Sama kuin seisoisit kultasuonen päällä ja myisit sitä tavallisen joutomaan hinnalla.

Huvittavaa, että kun sinulta loppuu asia, alat piruilla. Sama, kuin yrittäisit puhua asiaa, mutta sinulla ei ole mitään sanottavaa - ai, niinhän se näköjään onkin.

Olet itse esittänyt, että sinulla on tuohon vastaus, jossa tahto ei ole primääri

En ole esittänyt. Olen esittänyt, että minulla on tuohon kysymys. En lopeta ajattelua tahtoon, enkä kiellä sen jälkeisiä kysymyksenasetteluja. Sellainen olisi mielestäni sensuroivaa totalitarismia ja ajattelunvapauden kieltämistä.

Miksi kiellät omat lauusntosi:

"Miten tahtominen voi kertoa "miksi", jos sen taustalla on pelkkää tyhjyyttä? "Mä niiiin haluisin" ei itse asiassa kerro tekijän motiivista mitään. Tahdolla selittäminen on vain selitettävän ilmiön kuvaamista toisin sanoin. "Siirtomaat alistettiin" ja "siirtomaat haluttiin alistaa" ovat pohjimmiltaan sama lause, ja vasta näiden lauseiden jälkeen päästään asiaan eli syiden selvittämiseen (miksi alistettiin = miksi haluttiin alistaa)." Jos et tässä esitä, että sinulla on tiedossa tai luulossa jokin muu syy, olet pelkkä tuuleen huutaja.

Tahdolla selittäminen ei tietenkään ole saman selittäminen toisin. Jos siis sinulla ei ole mitään esitettävää, lie "tahto" toistaiseksi hyväksyttävä selitys. Jos sinulla on, esitä se, tai vaikene.

Jouko Heyno kirjoitti:

korjaaja kirjoitti:"Miten tahtominen voi kertoa "miksi", jos sen taustalla on pelkkää tyhjyyttä? "Mä niiiin haluisin" ei itse asiassa kerro tekijän motiivista mitään. Tahdolla selittäminen on vain selitettävän ilmiön kuvaamista toisin sanoin. "Siirtomaat alistettiin" ja "siirtomaat haluttiin alistaa" ovat pohjimmiltaan sama lause, ja vasta näiden lauseiden jälkeen päästään asiaan eli syiden selvittämiseen (miksi alistettiin = miksi haluttiin alistaa)." Jos et tässä esitä, että sinulla on tiedossa tai luulossa jokin muu syy, olet pelkkä tuuleen huutaja.

Tahdolla selittäminen ei tietenkään ole saman selittäminen toisin. Jos siis sinulla ei ole mitään esitettävää, lie "tahto" toistaiseksi hyväksyttävä selitys. Jos sinulla on, esitä se, tai vaikene.

On toisaalta myös huomautettu, että ihmisen tahto on kausaalisesti riippuvainen siihen vaikuttavista tekijöistä. On huomautettu että kausaalisuuden olemukselle on ominaista, että siinä kukin konkreettinen syy on katsottava toisen syyn vaikutukseksi ja kukin konkreettinen vaikutus toisen vaikutuksen syyksi, niin että syyn ja vaikutuksen ketju on kummassakin suunnassa päättymätön. Lisäksi jokainen konkreettinen tapahtuma on periaatteessa äärettömän lukuisien kausaalisarjojen leikkauspiste. Ihmisen tahtoa ei voi pitää yhteiskuntatodellisuudesta irrallisena ilmiönä jonka sisältö määräytyy irrallisesti, irrationaalisten sattumien ilmauksina, vaan ihmisen tahto on osa kausaalisesti määräytyvää luontoa. Niiden elementtisarjojen joukossa, joiden jäsenet ovat edellä kuvatusti kaikissa suunnissa äärettömiä, on yhtenä tahto. Determinismin ongelmasta ei päästä trivialla, sanomalla että tahto singahtelee tyhjiössä vapaasti, ilman tarttumapintaa muuhun todellisuuteen. Tässä katsantokannassa olisi siis niin että kasvatuksen oltua mitä se oli, koulumenestyksen sitä, mitä se oli, realiteettien ollessa mitä ne ovat, poliittisen ilmapiirin se mikä se on, vaimon nalkutuksen mitä se on, naapurin pianonkilkatuksen mitä se on, niin näissä olosuhteissa tahto muodostuu sellaiseksi millaiseksi se muodostuu; kenelläkään ei voi olla mitään syytä olla tahtomatta muuta kuin mitä hän tahtoo. Ihminen tahtoo sitä mitä hän tahtoo niiden syiden vuoksi joiden perusteella hänen tahtonsa – kausaalisuuden välttämättömyydellä – muodostuu. Tahdonvapaus on tässä katsannossa puhdas fiktio. Kenelläkään ei voi olla syytä haluta tahtoa jotain muuta kuin mitä hän haluaa tahtoa. Ihmisen tahto määräytyy kausaalisesti, ei irrationaalisesti singahdellen.

JKoivu kirjoitti:

Jouko Heyno kirjoitti:

korjaaja kirjoitti:"Miten tahtominen voi kertoa "miksi", jos sen taustalla on pelkkää tyhjyyttä? "Mä niiiin haluisin" ei itse asiassa kerro tekijän motiivista mitään. Tahdolla selittäminen on vain selitettävän ilmiön kuvaamista toisin sanoin. "Siirtomaat alistettiin" ja "siirtomaat haluttiin alistaa" ovat pohjimmiltaan sama lause, ja vasta näiden lauseiden jälkeen päästään asiaan eli syiden selvittämiseen (miksi alistettiin = miksi haluttiin alistaa)." Jos et tässä esitä, että sinulla on tiedossa tai luulossa jokin muu syy, olet pelkkä tuuleen huutaja.

Tahdolla selittäminen ei tietenkään ole saman selittäminen toisin. Jos siis sinulla ei ole mitään esitettävää, lie "tahto" toistaiseksi hyväksyttävä selitys. Jos sinulla on, esitä se, tai vaikene.

On toisaalta myös huomautettu, että ihmisen tahto on kausaalisesti riippuvainen siihen vaikuttavista tekijöistä. On huomautettu että kausaalisuuden olemukselle on ominaista, että siinä kukin konkreettinen syy on katsottava toisen syyn vaikutukseksi ja kukin konkreettinen vaikutus toisen vaikutuksen syyksi, niin että syyn ja vaikutuksen ketju on kummassakin suunnassa päättymätön. Lisäksi jokainen konkreettinen tapahtuma on periaatteessa äärettömän lukuisien kausaalisarjojen leikkauspiste. Ihmisen tahtoa ei voi pitää yhteiskuntatodellisuudesta irrallisena ilmiönä jonka sisältö määräytyy irrallisesti, irrationaalisten sattumien ilmauksina, vaan ihmisen tahto on osa kausaalisesti määräytyvää luontoa. Niiden elementtisarjojen joukossa, joiden jäsenet ovat edellä kuvatusti kaikissa suunnissa äärettömiä, on yhtenä tahto. Determinismin ongelmasta ei päästä trivialla, sanomalla että tahto singahtelee tyhjiössä vapaasti, ilman tarttumapintaa muuhun todellisuuteen. Tässä katsantokannassa olisi siis niin että kasvatuksen oltua mitä se oli, koulumenestyksen sitä, mitä se oli, realiteettien ollessa mitä ne ovat, poliittisen ilmapiirin se mikä se on, vaimon nalkutuksen mitä se on, naapurin pianonkilkatuksen mitä se on, niin näissä olosuhteissa tahto muodostuu sellaiseksi millaiseksi se muodostuu; kenelläkään ei voi olla mitään syytä olla tahtomatta muuta kuin mitä hän tahtoo. Ihminen tahtoo sitä mitä hän tahtoo niiden syiden vuoksi joiden perusteella hänen tahtonsa – kausaalisuuden välttämättömyydellä – muodostuu. Tahdonvapaus on tässä katsannossa puhdas fiktio. Kenelläkään ei voi olla syytä haluta tahtoa jotain muuta kuin mitä hän haluaa tahtoa. Ihmisen tahto määräytyy kausaalisesti, ei irrationaalisesti singahdellen.

Sinulla ei siis todellakaan ollut asiaan muuta esitettävää kuin kvasifilosofinen kehäpäätelmä. Olet viisi penniäsi ansainnut. Koska et halua keskustella (pysty siihen?), en näe syytä jatkaa. (Mihinköhän "kausaliteetteihin", jotka eivät ole tahtolähtöisiä, tämä päätös tahtomisestani perustui?)