Arkipäivän asioita

[Derkku]

Lueskelin taannoin sattumalainana "American Popular Culture Through History: The 1950's" teoksen. Lukiessani teoksen kuvauksia valmisruokien yleistymisestä, keittiöiden mikroaaltouuneista, televisiosta ajanviettotapana sekä supermarketeista ja ostoskeskuksista mieleen tuli pikemminkin oma lapsuuteni 1980-luvulle kun Suomen 1950-lukuun liittyvät mielikuvat. Yhdysvallat koki suuren murroksen "pitkällä 1950-luvulla" Korean sodasta Kennedyn murhaan. Mieleeni tuli Risto Jarvan elokuva "Bensaa suonissa", jossa paremmissa oloissa asuneen perheen arki oli jo pitkälle modernin elämänmenon mukaista; televisio ajanvietteenä, ruoka kaupasta, kaksi autoa pihalla jne...

Samalla mieleeni tuli, mikä voisi olla Suomen historiassa vastaavanlainen arjen käännekohta, keinotekoisesti valikoitunut noin kymmenen vuoden ajankohta jonka aikana kansalaisten arki muuttui täysin? Mikäli jätämme sotavuodet tällä kertaa pois, oma ehdokkaani voisi olla kymmenvuotiskausi 1955-1965. Tuona aikana televisio yleistyi, liikenneyhteydet parantuivat huimasti ja autoistuminen pääsi täyteen vauhtiin. Tätä edeltävinä ja tämän jälkeisinä kymmenvuotiskausina muutokset ovat olleet hitaampia.

Mitäs mieltä foorumilla ollaan, kysymyksenasettelu on toki hieman kehno, mutta vaihteen vuoksi voitaisiin käydä keskustelua muustakin kuin Suomen historian kohtalonhetkistä...

[Tapio Onnela]

Samalla mieleeni tuli, mikä voisi olla Suomen historiassa vastaavanlainen arjen käännekohta, keinotekoisesti valikoitunut noin kymmenen vuoden ajankohta jonka aikana kansalaisten arki muuttui täysin? Mikäli jätämme sotavuodet tällä kertaa pois, oma ehdokkaani voisi olla kymmenvuotiskausi 1955-1965. Tuona aikana televisio yleistyi, liikenneyhteydet parantuivat huimasti ja autoistuminen pääsi täyteen vauhtiin. Tätä edeltävinä ja tämän jälkeisinä kymmenvuotiskausina muutokset ovat olleet hitaampia.

Ihan lonkalta heittäen ja asiaa tarkemmin pohtimatta, minä kyllä siirtäisin sekä alkua että loppua hiukan eteenpäin. 1950-luvun loppu voisi kyllä olla parempi aloitusvuosi 1958-59 ja laittaisin tuon lopunkin melkein kyllä jopa 1970-luvun alkuun. Perustelen tarkemmin myöhemmin.

Mitäs mieltä foorumilla ollaan, kysymyksenasettelu on toki hieman kehno, mutta vaihteen vuoksi voitaisiin käydä keskustelua muustakin kuin Suomen historian kohtalonhetkistä...

Minusta erittäin hyvä ja kannatettava ajatus ja avaus oli myös hyvä!!

[Tapio Onnela]

Lupasin joitakin perusteluja väitteelleni, että tuo muutoksen aikarajan alkukohta voisi olla hiukan myöhempikin kuin 1955.

Otetaan vaikkapa autojen tuontisäännöstelyn purkaminen josta Helsingin kaupunginkirjaston sivu toteaa mm näin:

”Henkilöautojen tuontisäännöstely loppui vuonna 1962. Sodan jälkeen viranomaiset määrittelivät sen valuuttamäärän, jonka autotuontiin sai käyttää.
Kuorma-autojen tuontisäännöstely lopetettiin vuonna 1957, mutta henkilöautojen vasta heinäkuussa 1962.
Vastapainoksi nostettiin autoveroa kaksin- ja jopa nelinkertaiseksi. Suomi oli muuten ainoa maa Euroopassa, jossa tuontirajoitukset jatkuivat 1960-luvulle. Autojen ostoryntäys tuli parin vuoden viiveellä. Ennätysvuosi oli 1965, jolloin uusien autojen myynti ylitti 100 000 autoa vuodessa. 1960-luvun lopulla henkilöautojen määrä oli jo 700 000 ja miljoonan raja ylittyi 1970-luvun alussa.”
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... ord=Tuonti

Tässä autoistumista käsittelevän gradun tietoja:
viewtopic.php?p=1027&sid=f228d1a8ed98f0 ... a2623f7c80

Entäs televisio. Minusta televisio tuli radion rinnalle Suomessa kunnolla vasta pitkälti 1960-luvulla vaikka lähetykset alkoivatkin 1950-luvun puolella.


FL Erkki Hujasen journalistiikan väitöskirja, Lukijakunnan rajamailla 2007

[Jukka Kortti]

Samalla mieleeni tuli, mikä voisi olla Suomen historiassa vastaavanlainen arjen käännekohta, keinotekoisesti valikoitunut noin kymmenen vuoden ajankohta jonka aikana kansalaisten arki muuttui täysin? Mikäli jätämme sotavuodet tällä kertaa pois, oma ehdokkaani voisi olla kymmenvuotiskausi 1955-1965. Tuona aikana televisio yleistyi, liikenneyhteydet parantuivat huimasti ja autoistuminen pääsi täyteen vauhtiin. Tätä edeltävinä ja tämän jälkeisinä kymmenvuotiskausina muutokset ovat olleet hitaampia.

Tosiaankin suomalaisen arjen voimallisempi muutos sijoittuu enemmän 1960-luvulle. Taloushistorioitsijat käsittävät periodin 1960-luvun alusta 1970-luvun puoleenväliin sodanjälkeisen ajan tärkeimpänä rakennemuutoksena (esim. Riitta Hjerppe). Saman periodin yhteydessä on puhuttu myös Suomen teollistumisen kolmannesta vaiheesta, paisumisvaiheesta ja "toisesta tasavallasta" (esim. sosiologi Pertti Alasuutari). Suomessa aika oli myös poikkeuksellisen raju verrattuna pelkästään muihin pohjoismaihin. Kun niissä kansantuote kohosi 1960-luvulla noin 3 prosenttia, kasvoi se Suomessa 5 prosenttia. Suomen lähtökohdat olivat tosin paljon heikompia kuin esim. Ruotsissa.

Käänteentekevät vuodet ovat aina kiistanalaisia, mutta Suomen liittyminen Eftan ulkojäseneksi vuonna 1961 merkitsi etenkin kestokulutushyödykkeiden, kuten autojen, tuonnin tuntuvaa helpottumista. Jos ajatellaan kodinkoneita, kuten jääkaappeja, pesukoneita, pölynimureita ja televisiota, niiden nopea leviäminen tapahtui ennen kaikkea 1960-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1965 saatiin myös vapaat lauantait ja Suomi harppasi 1960-luvulla muutenkin maatalousyhteiskunnasta suoraan kohti palveluyhteiskuntaa. Vuosien 1973 ja 1974 öljykriisiä pidetään tämän periodin eräänlaisena päätepisteenä.

Käsittelen edellämainittua laajasti ja monelta kantilta väitöskirjassani Moderisaatiomuroksen kaupalliset merkit. 60-luvun suomalainen televisiomainonta (SKS 2003). Tuore, parin viikon sisällä ilmestyvä kirjani Näköradiosta digiboksiin. Suomalaisen television sosiokulttuurinen historia (Gaudeamus 2007) taas käsittelee varsin analyyttisesti television merkitystä suomalaisen arjen muokkaajana aina 1950-luvun puolesta välistä 2000-luvulle.

-Jukka Kortti

[Derkku]

Lupasin joitakin perusteluja väitteelleni, että tuo muutoksen aikarajan alkukohta voisi olla hiukan myöhempikin kuin 1955.

Ensinnäkin, myönnän täysin että keinotekoisen kymmenvuotiskauden hakeminen on hankalaa. Periodisoinnissa tunnutaan kuitenkin viime vuosisadasta puhuttaessa kiinnityttävän turhan tarkasti pyöreisiin kymmenlukuihin, osin sen vuoksi laitoin esimerkiksi vuodet 1955-1965.

Karkea näppituntumani on, että pitkälti suurten ikäluokkien voimakkaan tiedeyhteisöedustuksen myötä 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suuren rakennemuutoksen voimakkuutta hieman liioitellaan verrattuna aikaisempaan, rajumpaan tai yhtä rajuun murrokseen.

Lisäksi lienee kyseenalaista, tulisiko keskittyä absoluuttiseen vai suhteelliseen muutokseen? Millaiseen läpäisevyyteen arjen muutostekijöiden suhteen pitäisi päästä?

Kaivoin esille Suomen Taloushistorian kolmososasta pari kantaa tukevaa tilastoa, epätarkkuudet ja metodivirheet omiani.

Rekisterissä olleiden henkilöautojen ja moottoripyörien määrä vuoden lopussa: (s.286) (Board-ohjelmaa en osaa käyttää niin pitkälle jotta taulukosta tulisi siisti)

1950 A 26 814 MP 7959
1955 A 85 448 MP 57230
1960 A 183 409 MP 103463
1965 A 454 854 MP 76507
1970 A 711 968 MP 44139
1975 A 996 284 MP 49085

Autojen määrä vuosina 1955-1965 lisääntyi 369 tuhannella, vuosina 1960-1970 343 tuhannella. Prosentuaalisesti ero vuosien 1955 ja 1965 välillä on 530%, vuosien 1960-1970 välillä 390%. Nähdäkseni tilaston voisi tulkita siten, että 1960-luvun puolessa välissä auto olisi jo korvaamassa 1950-luvulla yleistä moottoripyörää kulkuvälineenä.

Television merkityksen suhteen en ala väittelemään Jukka Kortin kanssa, jonka tuleva kirja sai nyt yhden odottavan lukijan, mutta laitetaas vielä lukumäärätietoja:

(Suomen Taloushistoria 3, s. 315)

Vuosi Radioluvat Televisioluvat
1950 721505 TV -
1955 1020585 TV (1958) 7757
1960 1227559 TV 92254
1965 1540851 TV 731986
1970 1783360 TV 1058374
1975 2098936 TV 1335632

Ero vuosien 1955-1965 välillä on huomattavasti merkittävämpi kuin vuosien 1960-1970 välillä. Tilastojen suhteuttamista varten kotitalouksien määrä 1966 oli 1385000, 1976 1636000.

Myös kaupungeissa asuvien määrä kasvoi suhteellisesti samaa tahtia vuosina 1955-1965 (136%) , kuin 1960-1970 (135%), tai 1965-1975 (139%). Absoluuttiset muutokset toki kiihtyivät loppua kohden, mutta ovat pitkälti suhteutettavissa väestön kasvaneeseen määrään.

Junien matka-ajat lyhentyivät erittäin merkittävästi 1955-1965 uuden kaluston ansiosta samalla kuin matkustajamukavuus parantui mm. kaikille foorumin seuraajille tuttujen sinisten vaunujen myötä. Lentoliikenne yleistyi ja saavutti nykyisen nopeustasonsa suihkukoneiden myötä, tosin hinnat pysyivät vielä korkealla.

Joka tapauksessa, vuoden 1955 tilanteessa auto oli karkeasti noin 1/15 kotitalouksista, televisiota ei kenelläkään. 1965 suhdeluvut olivat auto karkeasti joka kolmannella ja televisio noin joka toisella kotitaloudella.

Vuoden 1965 fiktiivinen, varakkaampaan kolmannekseen kuuluva perhe on voinut jo kulkea autolla työmatkat, ruokaostoksilla ostoskeskuksessa tai lähikaupassa, vetäytyä kotiinsa, laittaa ruoat jääkaappiin ja viettää iltaa katsellen Bonanzaa ja päivitellen maailman tapahtumia. Vuoden 1970 tai 1975 perheessä eroina olisi kenties kodinkoneiden suurempi määrä ja edellä mainittuun kykenevien perheiden suurempi määrä, samoin kuin vapaa-ajan suurempi määrä.

Mielenkiintoista olisi tietää milloin mökkeilyn ja matkailun suuri murros tapahtui?