Pro gradu: Kulttuurien kohtaaminen lukion historian...
Lähetetty: 18.10.07 16:11
Rantanen, Enni:
Kulttuurien kohtaaminen lukion historian oppikirjoissa
Pro gradu, historia, Historian laitos, Humanistinen tiedekunta Joensuun yliopisto 2007 URN:NBN:fi:joy-20070010
Pro gradun pdf-versio:
http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... ntanen.pdf
2.1. Tutkimuskysymykset yleisesti (s.9-10)
Tutkimuksen aineistona on kolme 2000-luvun lukion historian oppikirjasarjaa, jotka ovat Editan kustantama Aikakirjasarja, Otavan Forum-sarja sekä WSOY:n Muutosten maailma. Keskityn merkittävimmiksi katsomiini historiallisiin tapahtumasarjoihin, jotka liittyvät kiinteästi kulttuurien kohtaamiseen historian eri aikakausina. Tällaisia ovat ristiretket, löytöretket sekä transatlanttinen orjuus. Kaikki ne ovat laajoja ilmiöitä ja tapahtumaketjuja, jotka ovat vaikuttaneet eri väestöryhmien keskinäisiin suhteisiin nykypäivään saakka.26
Lukion opetuksen ja oppikirjojen tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Oleellisena tutkimuskysymyksenäni on opetussuunnitelman näkökulma tutkimukseni ”punaista lankaa”, eli kulttuurien kohtaamista kohtaan ristiretkien, löytöretkien sekä transatlanttisen orjuuden valossa. Tutkin kuinka opetussuunnitelmat, ja erityisesti niiden sisällöt ovat ottaneet huomioon tärkeiksi perustelemani kolme teemaa, joissa on pohjimmiltaan kysymys eri kulttuurien kohtaamisesta. Tarkastelen erityisesti uusinta, vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteita, mutta huomioin myös vuosikymmenten saatossa tapahtuneita muutoksia vertailemalla sitä edellisiin, vuosien 1994 sekä 1985 opetussuunnitelmiin. Lukion opetussuunnitelma painottaa historian osalta ilmiöiden moniperspektiivisyyttä sekä erityisesti syy-seuraussuhteita. Myös historian tietojen kriittistä tarkastelua sekä kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä pidetään tärkeänä. Muut tutkimuskysymykseni nousevat näistä sisällöistä ja tavoitteista käsin.
Oleellisin tutkimuskysymykseni on lukion historian oppikirjojen näkökulma kolmeen historian ilmiöön. Tutkin näiden teemojen valossa oppikirjojen antamaa kuvaa historian ilmiöistä, joissa eri kulttuurien kohtaaminen oli oman aikansa käännekohtana. Millaisia maailmankuvan malleja oppikirjat tarjoavat? Onko erilaisia näkökulmia otettu huomioon, vai vahvistavatko sisällöt eurosentrisiä tulkintoja tärkeistä historian ilmiöistä eli vahvistavatko ne Eurooppa-keskeistä ajatusmaailmaa.
Näkökulmien moninaisuutta ja ilmiöiden esittämistapaa selvitän tarkastelemalla kolmesta teemasta tarjottuja tietoja mainittujen syiden, seurausten sekä oppikirjoissa käytettyjen käsitteiden ja termien valossa. Tutkin painottavatko oppikirjat tapahtumahistoriaa kertomalla vain faktatietoja ilmiöistä, vai tarjoavatko ne laajempia näkökulmia pohtimalla historian tärkeää kysymystä: Miksi? Miksi ristiretket, löytöretket ja transatlanttinen orjuus tapahtuivat? Analysoin myös miten oppikirjat esittävät tapahtumien seuraukset omana aikanaan ja erityisesti, mitkä olivat seuraukset pidemmällä aikavälillä.
Näkökulmien laajuutta selvitän huomioimalla myös sen, kuinka eri väestöryhmien erilaiset kokemukset ja roolit on huomioitu kolmessa teemassa. Lisäksi tarkastelen, onko historian tärkeitä tapahtumia kytketty toisiinsa, vai onko asiat esitetty toisistaan irrallisina historian tapahtumina. Kaikki kolme teemaa käynnistivät historian suuria tapahtumaketjuja, tai ovat seurauksia sellaisista, joten niiden ymmärtäminen vaatii historian pitkien linjojen ymmärtämistä ja pohtimista.
Kulttuurien kohtaamisen kuvaamiseen liittyvät oleellisesti lukuisat vanhentuneet tai merkitystään muuttaneet käsitteet, sanonnat ja termit, jotka leimaavat tiettyä kansanryhmää tai tapahtumaa. Käytettyjen käsitteiden valinta on tärkeää, sillä sanavalinnat ovat osaltaan muokkaamassa lukijoiden maailmankuvaa. Kirjassa käytetyt käsitteet paljastavat melko tehokkaasti tarjottujen näkökulmien moninaisuuden tai rajallisuuden. Tutkin oppikirjojen käyttämiä käsitteitä tutkimusteemojeni yhteydessä.
Pro gradun pdf-versio:
http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... ntanen.pdf
Kulttuurien kohtaaminen lukion historian oppikirjoissa
Pro gradu, historia, Historian laitos, Humanistinen tiedekunta Joensuun yliopisto 2007 URN:NBN:fi:joy-20070010
Pro gradun pdf-versio:
http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... ntanen.pdf
2.1. Tutkimuskysymykset yleisesti (s.9-10)
Tutkimuksen aineistona on kolme 2000-luvun lukion historian oppikirjasarjaa, jotka ovat Editan kustantama Aikakirjasarja, Otavan Forum-sarja sekä WSOY:n Muutosten maailma. Keskityn merkittävimmiksi katsomiini historiallisiin tapahtumasarjoihin, jotka liittyvät kiinteästi kulttuurien kohtaamiseen historian eri aikakausina. Tällaisia ovat ristiretket, löytöretket sekä transatlanttinen orjuus. Kaikki ne ovat laajoja ilmiöitä ja tapahtumaketjuja, jotka ovat vaikuttaneet eri väestöryhmien keskinäisiin suhteisiin nykypäivään saakka.26
Lukion opetuksen ja oppikirjojen tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Oleellisena tutkimuskysymyksenäni on opetussuunnitelman näkökulma tutkimukseni ”punaista lankaa”, eli kulttuurien kohtaamista kohtaan ristiretkien, löytöretkien sekä transatlanttisen orjuuden valossa. Tutkin kuinka opetussuunnitelmat, ja erityisesti niiden sisällöt ovat ottaneet huomioon tärkeiksi perustelemani kolme teemaa, joissa on pohjimmiltaan kysymys eri kulttuurien kohtaamisesta. Tarkastelen erityisesti uusinta, vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteita, mutta huomioin myös vuosikymmenten saatossa tapahtuneita muutoksia vertailemalla sitä edellisiin, vuosien 1994 sekä 1985 opetussuunnitelmiin. Lukion opetussuunnitelma painottaa historian osalta ilmiöiden moniperspektiivisyyttä sekä erityisesti syy-seuraussuhteita. Myös historian tietojen kriittistä tarkastelua sekä kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä pidetään tärkeänä. Muut tutkimuskysymykseni nousevat näistä sisällöistä ja tavoitteista käsin.
Oleellisin tutkimuskysymykseni on lukion historian oppikirjojen näkökulma kolmeen historian ilmiöön. Tutkin näiden teemojen valossa oppikirjojen antamaa kuvaa historian ilmiöistä, joissa eri kulttuurien kohtaaminen oli oman aikansa käännekohtana. Millaisia maailmankuvan malleja oppikirjat tarjoavat? Onko erilaisia näkökulmia otettu huomioon, vai vahvistavatko sisällöt eurosentrisiä tulkintoja tärkeistä historian ilmiöistä eli vahvistavatko ne Eurooppa-keskeistä ajatusmaailmaa.
Näkökulmien moninaisuutta ja ilmiöiden esittämistapaa selvitän tarkastelemalla kolmesta teemasta tarjottuja tietoja mainittujen syiden, seurausten sekä oppikirjoissa käytettyjen käsitteiden ja termien valossa. Tutkin painottavatko oppikirjat tapahtumahistoriaa kertomalla vain faktatietoja ilmiöistä, vai tarjoavatko ne laajempia näkökulmia pohtimalla historian tärkeää kysymystä: Miksi? Miksi ristiretket, löytöretket ja transatlanttinen orjuus tapahtuivat? Analysoin myös miten oppikirjat esittävät tapahtumien seuraukset omana aikanaan ja erityisesti, mitkä olivat seuraukset pidemmällä aikavälillä.
Näkökulmien laajuutta selvitän huomioimalla myös sen, kuinka eri väestöryhmien erilaiset kokemukset ja roolit on huomioitu kolmessa teemassa. Lisäksi tarkastelen, onko historian tärkeitä tapahtumia kytketty toisiinsa, vai onko asiat esitetty toisistaan irrallisina historian tapahtumina. Kaikki kolme teemaa käynnistivät historian suuria tapahtumaketjuja, tai ovat seurauksia sellaisista, joten niiden ymmärtäminen vaatii historian pitkien linjojen ymmärtämistä ja pohtimista.
Kulttuurien kohtaamisen kuvaamiseen liittyvät oleellisesti lukuisat vanhentuneet tai merkitystään muuttaneet käsitteet, sanonnat ja termit, jotka leimaavat tiettyä kansanryhmää tai tapahtumaa. Käytettyjen käsitteiden valinta on tärkeää, sillä sanavalinnat ovat osaltaan muokkaamassa lukijoiden maailmankuvaa. Kirjassa käytetyt käsitteet paljastavat melko tehokkaasti tarjottujen näkökulmien moninaisuuden tai rajallisuuden. Tutkin oppikirjojen käyttämiä käsitteitä tutkimusteemojeni yhteydessä.
Pro gradun pdf-versio:
http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... ntanen.pdf