Saksa haluaa takaisin asiakirjoja Puolasta

[Markku Leppanen]

SAKSA HALUAA KULTTUURIPERINTÖÖN KUULUVIA ASIAKIRJOJA PUOLASTA

Saksan ja Puolan viranomaiset kiistelevät toisen maailmansodan aikana Puolan haltuun joutuneiden saksalaisasiakirjojen omistuksesta. Kysymys on suuren symbolisen arvon saaneista kulttuuriaarteista, joita nyt säilytetään Krakowan Jagellonian yliopiston kirjastossa. Sen kokoelmiin kuuluu mm. Bachin, Beethovenin ja Mozartin käsikirjoituksia samoin kuin Goethen, Schillerin, Martti Lutherin, Ludwig XIV:nnen ja George Washingtonin allekirjoittamia asiakirjoja. Puolan viranomaiset katsovat kokoelmat osaksi Puolan kulttuuriperintöä, koska ne ovat olleet Puolassa jo vuodesta 1945 alkaen. Saksan viranomaiset katsovat, että Preussin valtionarkiston kokoelmiin aikoinaan kuuluneet asiakirjat tulee palauttaa Saksaan.

Miten Puola sai haltuunsa kiistellyt asiakirjat? Vuonna 1941 Kansallissosialistisen Saksan viranomaiset varautuivat keskeisten kulttuuriaarteidensa tuhoon siirtämällä Berliinissä olevia arkistokokoelmia maaseudulle. Vuonna 1943 ilmapommitusten alkaessa Berliinissä tuhansia Preussin valtionarkiston arvokkaimpia asiakirjoja siirrettiin puulaatikoissa Grussauhun, nykyiseen Krzeszowiin, Ala-Sleesiaan, jonka Saksa oli vallannut Puolalta toisen maailmansodan alussa. Arkistolaatikot piilotettiin alueen useisiin luostareihin ja linnoihin.

Neuvostojoukot ja niiden perässä kulkeneet kulttuuriaarteiden inventoijat ("trophy brigades") eivät löytäneet arkistolaatikoita, kun rintama siirtyi Grussaun ohi. Puolan hallituksen erityisneuvonantaja, lakitieteen professori Wojciech Kowalski on kuvannut haastattelussaan kulttuuriaarteiden sodan aikaista kohtaloa seuraavasti:

"This is always the most dangerous moment for any collection, when one army is leaving and another is arriving, and you have a no-man's-land for a certain time".

Vuonna 1945 eräät puolalaiset kirjastonhoitajat löysivät saksalaiskokoelman ja siirsivät sen salaa toiseen paikkaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä rauhansopimuksessa piilopaikka jäi Puolalle. "We got the (German) land and all of the assets that were on the land. The Polish state became the owner, and the property was nationalized", on professori Kowalski todennut toimittajalle.

Puolan viranomaiset vaikenivat saksalaiskokoelmasta useiden vuosikymmenten ajan. Vuonna 1977 Itä-Saksan johtaja Erich Honecker sai puolalaiselta virkaveljeltään Edward Gierekiltä lahjaksi Mozartin ja Beethovenin nuottikäsikirjoituksia. 1990-luvulla joitakin asiakirjoja lainattiin asiakirjanäyttelyyn yhdistyneessä Saksassa. Puolan viranomaiset torjuivat kuitenkin Saksan viranomaisten vaatimukset kaikkien asiakirjojen palauttamisesta Saksaan. Saksalainen veteraanidiplomaatti Tono Eitel on kuvannut asiakirjoja "viimeisiksi sotavangeiksi".

Puolan presidentti Lech Kaczynski on ollut asiakirjojen palautusvaatimuksiin liittyvissä kannanotoissaan erityisen tiukka: asiakirjat ovat Puolan omaisuutta ja jäävät Puolaan. "If we put things on this level, we could start claiming that the Germans should compensate us for the damage it did to Warsaw", on presidentti Kaczynski huomauttanut. Puolan ulkoministeri Anna Fotyga on tarttunut aiheeseen esittämällä, että Saksan tulisi korvata Puolan sodassa kärsimiä vahinkoja näin aluksi 20 miljardilla US dollarilla.

Preussin valtionarkiston asiakirja-aarteet ovat edelleen Krakowan Jagellonian yliopiston kirjaston kätköissä ja ilmeisen hyvässä hoidossa. Kirjaston käsikirjoituskokoelmista vastaava Monika Jaglarz on kertonut, kuinka hänen kätensä olivat vavisseet, kun hän ensi kerran sai käsitellä kulttuuriaarteita. Jaglarz saanee ihailla asiakirjoja vastakin, sillä neuvottelut asiakirjojen palauttamisesta ovat joutuneet umpikujaan.



Tietolähteenä:

Poland in tussle over treasures, Chicago Tribune (Tom Hundley) 14.10.2007

Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233