Väitös: Marian ja Elisabetin kohtaamisen kultista
Lähetetty: 07.11.07 11:16

Väitös: Marian ja Elisabetin kohtaamisen kultista 1400-luvun italialaisessa taiteessa
FM Ira Westergård väittelee 17.11.2007 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Approaching Sacred Pregnancy - The Cult of the Visitation and Narrative Altarpieces in Late Fifteenth-Century Florence". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII.
Vastaväittäjänä on professori Wolfgang Kemp, Universität Hamburg, ja kustoksena on professori Riitta Konttinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Bibliotheca Historica 109. Väitöskirjaa myy SKS Kirjat.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis –palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-746-950-0
Nimeke: Approaching Sacred Pregnancy : The Cult of the Visitation and Narrative Altarpieces in Late Fifteenth-Century Florence
Tekijä: Westergård, Ira
Muu tekijä: University of Helsinki, Faculty of Arts, Institute for Art Research
Päiväys: 2007-11-17
Taso: Doctoral dissertation (monograph)
Tiivistelmä: Luukkaan evankeliumin kertomus Neitsyt
Marian vierailusta Elisabetin luona sai myöhäiskeskiajalla kukoistaneen Neitsyt Mariaan liittyvän kultin myötä uutta sisältöä. Taidehistorian alaan kuuluva väitöskirjatutkimus käsittelee Marian ja Elisabetin kohtaamiseen liittyvän uskonnollisen kultin historiaa ja sen ilmenemismuotoja 1400-luvun italialaisessa taiteessa.
Tutkimus keskittyy Marian ja Elisabetin kohtaamiseen alttarimaalauksien pääaiheena. Pyhiin kertomuksiin perustuvien narratiivisten aiheiden esiintyminen alttarimaalauksien yhteydessä analysoidaan laajassa sosiaalihistoriallisessa kontekstissa. Kirjassa pohditaan lisäksi miten narratiivinen aihe muutti katsojan suhtautumista alttarimaalaukseen ja sen tärkeäksi koettuun tehtävään herättää uskonnollisia tunteita.
Kertomuksessa kahden raskaana olevan naisen kohtaamisesta korostuu Marian kohdussa näkymättömänä pysyvän Kristuksen läsnäolo, jonka Johannes Kastaja oman äitinsä kohdussa tunnisti. Raamatullisena kertomuksena se liittyi kiinteästi sekä Jeesuksen syntymästä kertovaan tarinaan että Johannes Kastajan elämäkertaan, mutta jo keskiajalla siitä tuli myös tärkeä osa jatkuvasti kasvavaa Neitsyt Mariaan liittyvää kulttia. Alttarimaalauksissa pyrittiin visualisoimaan vaikeasti hahmottuvaa inkarnaatioon liittyvää mysteeriä. Samanaikaisesti alttarimaalaus pyrki tehtävänsä mukaisesti tuomaan pyhiä henkilöitä mahdollisimman lähelle katsojaa.
Firenzessä 1400-luvun lopussa maalattuja teoksia Marian ja Elisabetin kohtaamisesta esitellään kolmen tapaustutkimuksen kautta yksityiskohtaisesti ja oman aikansa historiallisen kontekstin sisällä. Analyysi erittelee alttarimaalauksen monivaiheiseen tuotantoprosessiin vaikuttavia tekijöitä ja osoittaa miten erilaiset kirkkotilat ja niiden käyttäjät loivat uusia merkityksiä alttarimaalauksien esittämille aiheille. Kertovien aiheiden suosion kasvuun 1400-luvun jälkipuoliskolla vaikutti ratkaisevalla tavalla narratiivisen alttarimaalauksen kyky yhdistää rukoukseen ja hartauteen kutsuvia piirteitä tunteisiin ja mielikuvitukseen vetoavaan kertomukseen.