ollijii kirjoitti:Millä perusteilla aikanaan annettiin salaneuvoksen titteleitä? Ja mistä ihmeestä mahtoi johtua, että hyvin julkisesti käytettiin salaneuvoksen titteliä?
Vuonna 1897 annetussa Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisessä Arvojärjestyksessä (29/1897) kaikki suuriruhtinaskunnan sotilas- ja siviilivirat on jaettu neljääntoista luokkaan,. Ensimmäinen luokka on Suomessa tyhjä joten virkojen luettelo alkaa toisen luokan arvoilla jotka ovat: "kenraali, amiraali ja todellinen salaneuvos". Toisin kuin Venäjällä, jossa kaikilla siviilivirkamiehillä oli upseerinarvoa vastaava siviilivirka-arvo Suomen suuriruhtinaskunnassa siviilivirka-arvot, joista ylin oli todellinen salaneuvos ja alin kollegiregistraattori, myönnettiin vain erityisinä huomionosoituksina. ”Todellista salaneuvosta” alempana oli kolmanteen luokkaa kuuluva (pelkkä) ”salaneuvos.”
”Salaneuvos”-arvonimen alkuperä lienee saksalainen ”geheimerat”, (ruots. geheimeråd), neuvos, joka sai tietoonsa valtakunnan salaisimmatkin asiat. Vrt. myös 1600-luvulla syntynyt valtiopäivien salainen valiokunta (det sekreta utskottet), joka pitkälle päätti ulkopolitiikasta ja myös talouskysymyksistä niin että se muodostui omaksi valtakeskuksekseen, jonka valta vähitellen murrettiin edettäessä 1700-luvun loppua kohti. Salaisesta valiokunnasta oli säädös myös vuoden 1772 hallitusmuodossa. Salaneuvos-titteli oli käytössä nykyisen Saksan akueen ruhtinaskunnissa, Itävallassa ja Venäjällä sekä aiemmin Ruotsissa.
Nykyisin tasavallan presidentti päättää julkisen arvonannon osoituksista annetun lain nojalla (1.3.2000) kunniamerkkien ja ansiomerkkien myöntämiseksi perustetuista ritarikunnista sekä niiden järjestysmuodosta ja säännöistä. Presidentti päättää siis yksittäisistä arvonimiä ja muita julkista arvonannon osoitusta koskevissa asioista. Apunaan presidentillä on tässä erityinen tätä varten perustettu toimielin, joka valmistelee ja käsittelee kansalaisten presidentille osoittamat esitykset arvonimien myöntämisestä toisilleen. Käytännön toiminta perustuu tietojeni mukaan perinteisiin ja vanhaan tapaan.
Vuoden 1897 asetuksessa oli kaamea liuta arvonimiä (mikä ei tietääkseni kuitenkaan ollut mitään Napoleonin ajan Ranskaan verrattuna) . Seuraavassa on vain korkeimmat luokat mainittu. Näissä arvonimiä on suhteellisen vähän kun sitten alemmissa luokissa niitä onkin sitten jo enemmän mutta nämä riittävät alkajaisiksi varmaan esimerkkinä tittelinkipeydestä:
”Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-kokoelma. N:o 29. 1897.
(Julkiluettava saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Arvojärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle.
Annettu Helsingissä, 15 p:nä Heinäkuuta 1897.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Asiasta tehdyn esityksen johdosta olemme Me katsoneet hyväksi armossa vahvistaa seuraavan Arvojärjestyksen Suomen Suuriruhtinaanmaalle.
1:nen Luokka.
[tyhjä]
2:nen Luokka.
Kenraali.
Amiraali.
Todellinen Salaneuvos.
3:mas Luokka.
Kenraaliluutnantti.
Vara-amiraali.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteeri.
Keisarillisen Suomen Senaatin Puheenjohtajan-sijainen.
Aleksanderin Yliopiston Kansleri.
Hovioikeuden Presidentti.
Salaneuvos.
4:jäs Luokka.
Kenraalimajuri.
Kontreamiraali.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin Apulainen.
Senaattori.
Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraattori.
Aleksanderin Yliopiston Sijaiskansleri.
Kuvernööri.
Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen kanslian Toimituspäällikkö.
Kenraalikuvernöörin kanslian Tirehtori.
Todellinen Valtioneuvos.
5:des Luokka.
Hovioikeuden Varapresidentti.
Hovioikeudenneuvos.
Keisarillisen Suomen Senaatin Esittelijäsihteeri ja
Keisarillisen Suomen Senaatin Kamreeri.
Prokuraattorinapulainen.
Sotakomissariaatin Yli-intendentti.
Lääkintöhallituksen Päätirehtööri.
Pääpostitirehtööri.
Rautatienhallituksen Päätirehtööri.
Tullihallituksen Päätirehtööri.
Yleisten rakennusten Ylihallituksen Ylitirehtööri.
Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen Ylitirehtööri.
Luotsitirehtööri.
Maanmittauksen Ylihallituksen Ylitirehtööri.
Metsänhoitohallituksen Ylitirehtööri.
Maanviljelyshallituksen Ylitirehtööri.
Teollisuushallituksen Yli-intendentti.
Vankeinhoitohallituksen Ylitirehtööri.
Koulutoimen Ylihallituksen Ylitirehtööri.
Suomen Pankin Johtokunnan Esimies.
Suomen Valtiokonttorin Ylitirehtööri.
Yleisen Revisionioikeuden Ylitirehtööri.
Aleksanderin Yliopiston Rehtori.
Tilastollisen Päätoimiston Tirehtori.
Suomen Passiviraston Päällikkö Pietarissa.
Valtioneuvos.
6:des Luokka.
Översti.
1:sen luokan Kapteeni.
Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen Kanslian Toimitussihteeri.
Hovioikeudenasessori.
Kenraalikuvernöörinkanslian Toimituspäällikkö.
Suomen sotaväen Ylilääkäri.
Lääninsihteeri.
Lääninkamreeri.
Lääkintöneuvos.
Pääpostitirehtöörin Apulainen.
Rautatienhallituksen Päätirehtöörin Apulainen.
Rautatienhallituksen Toimistotirehtööri,
Rautatienhallituksen Liikennetirehtööri,
Rautatienhallituksen Ratatirehtööri ja
Rautatienhallituksen Konetirehtööri
Yleisten rakennusten Ylihallituksen Yliarkkitehti.
Luotsitirehtöörin Apulainen.
Maanmittauksen Ylihallituksen Ylitirehtöörin Apulainen.
Metsänhoitohallituksen Ylitirehtöörin Apulainen.
Teollisuushallituksen Intendentti.
Koulutoimen Ylihallituksen Yli-inspehtori ja Jäsen.
Suomen Pankin Johtokunnan Jäsen.
Suomen Valtiokonttorin Tirehtööri.
Aleksanderin Yliopiston Professori ja
Aleksanderin Yliopiston Kirjastonhoitaja.
Polyteknillisen Opiston Tirehtori.
Helsingin Pormestari.
Helsingin Poliisimestari.
Kollegineuvos.
Laamanni.
Kanslianeuvos.
Kamarineuvos.
Sotaneuvos.
Vuorineuvos.
Arkkiatri.
.... jne.
Titteleitä..........
.
// Terv.
Heikki Jansson