Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Paasikivi valittiin presidentiksi ja U.Kekkonen muodosti hallituksen 17/3 1950. Pyjamantaskupuheessaan UKK ehdotti 1/1952 Pohjolan puolueettomuutta.
Presidentti Kekkonen ehdotti 5/1963 Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä.
Mauno Koivisto oli huolissaan Nordekin toteutumisesta ja Nordek- hanke kaatui lopullisesti 4 / 1970 Reykjavikissä.

Suomi aloitti EEC- neuvottelut 13/12 1971 ja Urho Kekkonen näyttäisi olleen EEC- kannalla kaiken aikaa, mutta eihän sitä voinut sanoa ääneen.
Lisäksi
tämänkaltaisista asioista oli aina sovittava N-liiton kanssa, sen hyväksyntä tarvittiin, mitä ei myöskään koskaan sanottu julkisesti.

UKK tapasi Brezhnevin Zavidovossa 25/2 1970 (Nordek kaatui 4/-70)
UKK oli Zavidovossa helmikuussa 1972, jolloin Suomen EEC- neuvottelut olivat jo loppusuoralla.

UKK oli 12- 18 / 8 1972 Zavidovossa ja laati "salaisen muistion" tapaamisessa käydyistä neuvotteluista.
UKK oli ilmoittanut 4/-72 olevansa käytettävissä 1974 presidentinvaaleissa, mutta ilmoitti kieltäytyvänsä normaalista valitsijamiesvaalista - 1/-73 Eduskunta hyväksyi UKK- jatkon.

Zavidovo- muistio, (UKK jakoi 8 kpl) kuten tunnettua vuoti julkisuuteen.
Kenties Kekkonen oli sen sellaiseksi tarkoittanutkin, tietäen, ettei se
pysyisi salassa
UKK:n tapana oli yleensäkin olla tekemättä tai tehdä vain haluamiaan muistioita kahdenkeskisistä neuvotteluista neuvostoliittolaisten kanssa.

Neuvostoliitto piti hyvin myöhäiseen ajankohtaan saakka kielteisen kantansa Suomen EEC- jäsenyysasiassa.
SKP- SKDL ja vasemmistoradikaalit tulivat perusteellisesti harhaututeituiksi.
Zavidovo-muistio vuodettiin julkisuuteen ja SKP järjesti lakkoja ja mielenosoituksia EEC:tä vastaan, eduskuntatalonkin edessä 5- 8000 hlöä
osoitti mieltään.
Kerättiin myös 500:n vasemmistoradikaalin adressi EEC:tä vastaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoom ... SAdressi_0
EEC- vetoomus luovutettiin Kekkoselle samana päivänä , jolloin
EEC- sopimus allekirjoitettiin.

Urho Kekkonen oli sopinut asian N-liiton kanssa, mutta sitä SKP ja vetoomuksen esittäjät eivät tienneet, nolaten näin itsensä.
Jälleen kerran oli käynyt selväksi SKP:n toimiminen aina Moskovan kannan mukaisesti, mutta ei ollut ensimmäinen kerta, kun Kreml tarkisti
kantaansa muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi.

Miksi UKK:n yhteydet Moskovaan olivat nopeat ja toisaalta SKP:n yhteydet takertelivat ?

lis. 29/12: Neuvostoliittoyhteydet näyttäisivät kulkeneen useita osin eriäviäkin linjoja:
Yhteydet Kremlin johtoon - Kekkosen käyttämä suora linja.
KGB- linja: kenties lähimpänä Kremlin johtoa ja kgb saattoi tehdä operatiivisissa asioissa omiakin päätöksiään.
CCCP:n ulkoministeriön linja, väliin kgb:n ja midin edustaja Helsingissä oli sama henkilö.
NKP:n ideologisesti oikeaoppinen linja SKP:hen NKP:n Kansainvälisen osaston Suomi- jaoston kautta.
Puna- armeijakin saattoi olla omilla linjoillaan joissakin asioissa ?
Muut linjat, esim. ideologiset ? (ystävyyssurat, rauhanjärjestöt, tavaranvaihtoyhteyksiä jne.)

Olisikohan UKK hallinnut nämä linjat ja harhauttanut nuorisoradikaalitkin
lastenkutsuillaan ?

Veikko Palvo

Usein sanotaan Kremlin unohtaneen Urkin "menneisyyden" tarkoituksellisesti ja tekojen ratkaisseen.
UKK- aikana Suomi solmi joka tapauksessa läntisetkin yhteydet ja sopimukset.

Gatt 1950 ( WTO on Gattin seuraaja )
Suomi pääsi 12 / 1955 YK:n jäseneksi ja ensimmäiset rauhanturvaajat lähetettiin jo 1956 Suezille, samana vuonna, jolloin UKK valittiin neljännesvuosisadan presidenttikaudelleen.
Finn EFTA 1961
OECD 1969 (vaikkei Suomi ollut saanutkaan vastaanottaa Marshall- apua)
Euroopan Yhteisön EEC- sopimus 1973.

Estiköhän Kekkonen pitkällä presidenttikaudellaan innokkaimpien pääsyn Moskovan tielle ?
Oliko UKK:n neuvottelutapa kahden kesken Kremlin johtajien kanssa pitkälti myös kotikommunistien ja radikaalien pitämistä ulkona kuvioista ?

Harhauttiko Urkki loppujen lopuksi Kremliäkin ?

Veikko Palvo

Mitään Suomen EEC-jäsenyysasiaa ei ollut olemassa. Ylikansallinen Euroopan talousyhteisö (EEC) muuttui ylikansalliseksi Euroopan yhteisöksi (EY) vuonna 1987.

EEC:n jäsenvaltioiden väliset tullimaksut lakkautettiin vuonna 1968 ja EFTA-maille (Suomelle, Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Itävallalle, Sveitsille ja Islannille) annettiin 5 vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa niiden oli neuvoteltava vapaakauppasopimuksesta EEC:n kanssa. Tanska, Iso-Britannia ja Irlanti liittyivät EEC:hen vuonna 1973.

1970-luvulla Suomi eli metsästä ja EEC-vapaakauppasopimus oli Suomen metsäteollisuuden ja Suomen muun vientiteollisuuden elinehto.

historian harrastaja kirjoitti:Mitään Suomen EEC-jäsenyysasiaa ei ollut olemassa.

1970-luvulla Suomi eli metsästä ja EEC-vapaakauppasopimus oli Suomen metsäteollisuuden ja Suomen muun vientiteollisuuden elinehto.

Oikea tarkennus, EEC- vapaakauppasopimus 1973 ja FinnEfta 1961 solmittiin Suomen elinehdon, metsäteollisuuden länsiviennin johdosta. Ja presidentti Kekkonen neuvotteli ennalta noiden sopimusten hyväksynnän neuvostojohdonkin kanssa.

Mutta Suomen liittyessä Eurekaan http://www.eurekanetwork.org/finland/about 1985
ja Eftan täysjäseneksi 1986 Neuvostoliitto katsoi menettelytavan poikkeavan Kekkosen ajan menettelytavoista FinnEftan ja EEC-ratkaisujen osalta.
( Eduskunta hyväksyi Efta-täysjäsenyydenkin äänin 148-30, skdl:n äänestäessä vastaan )
EUREKA-jäsenyys 1985 näyttäisi aiheuttaneen eniten vastustusta Neuvostoliiton taholta? NL korosti EN-kytkennän liittyvän NATOon, 3/4-osaa sen jäsenistä oli läntisessä puolustusliitossa ja Euroopan Neuvoston parlamenttijäsenistä NATO-maita oli 4/5-osaa.
Ja yksinkertaisella tai 2/3-enemmistöllä tehdyt päätökset myötäilisivät läntistä puolustusliittoa, eivätkä puolueettomat maat voisi vaikuttaa päätöksiin.
Neuvostoliitto
toi varoitustensa perusteluissa esille jopa Suomen ´puolueettomuuden´, jota sanaa se ei ollut aiemmin käyttänyt: Suomi noudattaa (yya-)puolueettomuuspolitiikkaa.....jos Suomi tulee Euroopan Neuvoston ( Eurekankin ) jäseneksi, se ei pystyisi noudattamaan puolueettomuusrooliaan.
Juri Derjabinkin lähetettiin 4.1986 NKP:n keskuskomitean edustajana Helsinkiin moittimaan suomalaisia tökerösti hoidetuista liittymisistä länteen.
Raakaöljyn hinta
oli tuohon liittymisaikaan jyrkästi laskusuunnassa. Ja US$:n arvo suhteessa MK:aan oli heikentynyt n. 20 %:a. Clearing-kauppaa vaikeutti sekin, että ruplan arvo laski $:n heikkenemisen myötä.
NL oli jo 1984 ja 1985 myynyt raakaöljyä Suomelle n. 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa jälleenvietäväksi ja 1986 luvut olivat Suomeen 7,5 milj.tonnia ja jälleenmyyntiin NL:n luvalla 1,5 miljoonaa tonnia.
Vienti NL:ttoon kohosi 8.1986 jo 300 miljoonaa ruplaa ( 2 miljardia mk ) suuremmaksi kuin tuonti Neuvostoliitosta.
Suomen puolelta ehdotettiin clearing-tilin tasapainoittamiseksi mm. Kuola-rakennusprojektia. Kuola-projekti ei toteutunut ja olisikohan Neuvostoliitonkin puolella jo "kyllästytty" raakaöljyn ohivientiin?

Veikko Palvo

historian harrastaja kirjoitti: 1970-luvulla Suomi eli metsästä ja EEC-vapaakauppasopimus oli Suomen metsäteollisuuden ja Suomen muun vientiteollisuuden elinehto.

Suomen vientiteollisuuden elinehto oli keskimäärin 85 %:sti vienti länteen, vaikka
idän vaihtokaupasta runsaasti kirjoiteltiinkin ja clearing-tilisen vaihtokaupan edullisuudesta Suomelle kirjoitetaan yhä.
Mutta kuinka edullista se lopulta oli?
Miten $:n kurssi määriteltiin suhteessa tilivaluuttana käytettyyn ruplaan ja miten ruplan kurssi määriytyi suhteessa dollariin.
Ja
miten määriteltiin Neuvostoliiton vaihtotavaran, öljyn hinta?
Länteen
NL myi 7-vuotissuunnitelman 1958-1965 aikana länteen raakaöljyään http://www.saudiaramcoworld.com/issue/1 ... et.oil.htm polkuhintaan 1962 Aramco Worldin mukaan:
Italian hallituksen lista 1960 samanlaatuisten raakaöljyjen hinnoista:
Irak 2,46 $/barrel, Iran 2,37 $/ bbl, Venezuela 2,24 $/bbl, Saudi-Arabia 2,29 $/bbl
Neuvostoliiton öljyn hinta länsimarkkinoilla 1,68 $/barrel.

Hinnoitteliko NL öljyn Suomelle clearing-kaupassa yhtä edullisesti?
Jos
hinnoitteli, Suomen tarvitsi mm. neljän "clearing-laivan" sijaan rakentaakin vain kolme.
Raakaöljyn "maailmanmarkkinahinta" näyttäisi ainakin olleen varsin epämääräinen käsite dollarin, ruplan ja markan kurssivaihteluistakin johtuen?

Timo Vihavainen, Ryssänviha, Minerva 2013 sivu 284. kirjoittaa
"....vuoden 1998 jättiläisdevalvaatio romahdutti ruplan arvon neljännekseen entisestä." "Venäjän talous kutistui tämän mukana kansainvälisillä mittareilla mitaten Hollannin kokoiseksi, ja sen valtiontalous oli kooltaan Ruotsin luokkaa."
"Maa nousi energian hintojen nousun myötä kymmenessä vuodessa jaloilleen,
suunnilleen yhtä nopeasti kuin 1920-luvulla."
Mutta
mikä Venäjän taloudessa on muuttunut tai muuttumassa NL:n ajoista?
Raakaöljyäkin on etsittävä uusista lähteistä pohjoisessa. Ja Barents Observerin mukaan Norjankin öljyntuotannon painopiste siirtyy noin 15 vuodessa Pohjanmereltä Barentsin merelle.

Veikko Palvo