Siviilien vaikuttaminen rintamajoukkojen sijoittamiseen?

[rolle]

ajoittain kuulee esitettävän näkökannan, että sodanjohtomme luona vieraili lähetystö tavoitteenaan vaikuttaa suomenruotsalaisten joukko-osastojen sijoittamiseen rintamalla?
miten mahtaa olla, onkohan tälläisestä säilynyt aineistoa jälkipolville?
jos näin oli, keitä henkilöitä ko. lähetystöön kuului ja mitkä järjestöt olivat edustettuina?

laajemmin; yritettiinkö siviilipuolelta ylipäätään vaikuttaa rintamatapahtumiin tälläisillä tai muilla virallisilla keinoilla?

toinen kysymys liittyy perhesuhteisiin.
oliko puolustusvoimilla virallista vapautus-, siirtokäytäntöä tms. tilanteessa, jossa perheen sotatoimiin osallistuneista veljeksistä vain yksi oli elossa muiden kaaduttua?

kiitokset etukäteen vastauksista.
rolle

[Jouko Heyno]

toinen kysymys liittyy perhesuhteisiin.
oliko puolustusvoimilla virallista vapautus-, siirtokäytäntöä tms. tilanteessa, jossa perheen sotatoimiin osallistuneista veljeksistä vain yksi oli elossa muiden kaaduttua?

Tästä on varmaa tietoa; mitään "sotamies Ryan" -periaatetta Suomessa ei ollut. Syykin on selvä. Suomessa sosiaaliturva ei ollut eikä ole perheen asia, vaan kuuluu kaikille, koko yhteisölle. Esim. USA:ssa ja Sudanissa asia on toisin. Siellä jokainen pärjätköön omillaan. Seuraukset näkyvät.

[Ilmo Kekkonen]

Varmasti Suomen sodanjohtoon on yritetty eri tavoin vaikuttaa myös siinä missä ja miten joukkoja käytetään. Yksityiskohtaisia tutkimuksia tuskin on. Mannerheimin periaate oli kuitenkin hyvin selkeä. Hän piti armeijaa koskevan päätösvallan vain itsellään. Hän ei hyväksynyt edes presidentin puuttumista armeijan asioihin. Kun oli hallituksen ja sodanjohdon keskustelu rintamatilanteesta syksyllä Mannerheim ei edes pitänyt puheenvuoroa. Kun Heinrichs selosti keväällä 1944 tilannetta uudelle ulkoministerille Mannerheim paheksui armeijan asioiden käsittelyä "ulkopuolisten" kanssa.

Arvelen siis, että hyvistäkään yrityksistä ei ole ollut tulosta. Ulkopuolisten näkemysten huomioon ottaminen joukkojen köäytössä olisi johatnut mahdottomiin tilanteisiin sodan johtamisen kannalta.

Perheasioissa ei varmaan mitään yleisperiaatetta ollut. Tiedän kyllä tapauksia, joissa "viimeinen poika" on siirretty rauhallisemmille seuduille rintamalta. Ne voivat kuitenkin olla joko omaisten alotteita tai alempien esimiesten yksittäisiä toimia.

[Tapio Onnela]

ajoittain kuulee esitettävän näkökannan, että sodanjohtomme luona vieraili lähetystö tavoitteenaan vaikuttaa suomenruotsalaisten joukko-osastojen sijoittamiseen rintamalla?

Missä tai kuka tuollaista on esittänyt?