Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Onko olemassa tutkimusta 90-luvun alun laman syistä ja erityisesti siitä, missä määrin lamaa aiheutti idänkaupan ongelmat Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.

Kiitos.

Ajaskari

Ajaskari kirjoitti:Onko olemassa tutkimusta 90-luvun alun laman syistä ja erityisesti siitä, missä määrin lamaa aiheutti idänkaupan ongelmat Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.

Kiitos.

Ajaskari

Tosiasiaksi jää, että kansantaluden tieteellisen tarkastelun kannalta mitään lamaa ei ollut. Toki Turun yliopistossa(kin) laadittii nk. "lamaprojekti", jonka tuotoksia on jopa julkaistu. Kokonaisuudessaan kuitenkin kyse oli nimen omaan Holkerin lupaamasta "hallitusta rakennemuutoksesta", joka oli, paitsi hallittu, juuri sellainen, kuin oli tarkoituskin.

Termi "lama" viittaa ylitarjonnasta johtuvaan talouspulaan. Mistään sellaisesta tai edes siihen viittaavasta ei 90-luvun vaihteen Suomen tilanteessa ollut kyse. Myöskään idänkaupalla ja sen enemmän tai vähemmän kuvitelluilla "ongelmilla" ei ollut kehityksen kanssa suurtakaan tekemistä. Tämä näkyy parhaiten tarkastelemalla Tilastoksekuksen julkaisun "Tilastollinen vuosikirja" ulkomaankauppatilastoa, jossa Suomen vientitilaston osalta kehityksessä 1970 - 2000 moinen "ongelma ei merkitsevällä tasolla edes näy. Vuosikymmenen vaihteen tilastonotkahdus saatin jo seuraavana vuonna kokonaisuudessaan "kiinni".

Aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, ja tehdä vaikkapa tutkimuksen, mutta jo ennakkoon on selvää, ettei rahoitusta löydy, koskapa tiedossa on, että tulokset ovat "vääriä".

Ihan lyhyesti vain huomauttaisin, että laman määritelmänä voidaan pitää pitkittynyttä taloudellista taantumaa. Taloudellisen taantuman tunnusmerkit taas täyttyvät milloin kansantalouden bruttokansantuote (BKT) laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tällöin ylituotanto, joka myös näkyy BKT:ssa ei voi olla syy lamaan. Ylituotantoa kuitenkaan ei voida markkinataloudessa keinotekoisesti ylläpitää, jolloin tuotantoa täytyy ennemmin tai myöhemmin leikata, joko a) supistamalla tuotantoa tai b) yrityksen taloudellisen tilanteen ollessa heikko, ajautumalla yrityssaneeraukseen ja/tai konkurssiin.

Milloin yritys joutuu käyttämään näitä toimia saavuttaakseen taloudellisen tasapainon sen tuontanto vähenee, jolloin myös kansakunnassa tuotettujen hyödykkeiden nominaalinen arvo vähenee. Tällöin BKT laskee. Syntyy kehä, jossa ylituotanto joka johtuu puuttuvista markkinoista ajaa yritykset supistuksiin, jotka johtavat edelleen henkilöstön vähennyksiin ja edelleen palvelujen kuluttamisen vähenemiseen koska yksityisillä on vähemmän rahaa käytettävissään. Näin talous ajautuu laskusuhdanteeseen eli 1990-luvun Suomessa lamaan. Voitaisiin siis olettaa, että pitkälti idänkaupalla ylläpidetty tuotanto ja sen romahtaminen olisivat olleet syitä lamaan, vaikka monia muitakin syitä on löydettävissä. Valitettavasti en osaa viitata mihinkään kirjallisuuteen aiheeseen liittyen, mutta uskoisin, että näilläkin foorumeilla on monia, jotka asiasta tietävät ja voivat johdattaa sinua tutkimuksissa eteenpäin.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Hei!

Koitin etsiä kirjallisuutta Nelli ja Volter-hakuportaalien avulla ja näyttäisi siltä, että aiheesta on kirjoitettu kohtuullisen paljonkin. Koska en itse ole lukenut aiheeseen liittyviä teoksia, en osaa suositella mitään teosta erityisesti. Ainakin Suomen Akatemialla näyttää olleen aiheeseen liittyen oma tutkimusprojektinsa, jonka yhteydessä on julkaistu useampiakin teoksia. Näistä esimerkkinä:
Jaakko Kiander (toim.): 1990-luvun talouskriisi. Helsinki. 2000.

Muita mahdollisia teoksia voisivat olla:
Jaakko Kiander, Sari Virtanen (toim.): 1990s economic crisis : the research programme on the economic crisis of the 1990s in Finland : final report. Helsinki.2002.

Helena Blomberg, Matti Hannikainen ja Pauli Kettunen (toim.): Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisin ja sen historiallisiin konteksteihin. Turku. 2002.

Esko Seppänen: Punapääoman romahdus. Porvoo Helsinki Juva. 1995.

Toivottavasti näistä oli jotain apua. Tuo Kianderin nimi tuntuu toistuvan aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tekijöiden nimissä. Ehkä jonkin hänen teoksensa lähdeluettelo auttaisi pidemmälle?

Toni Selkälä kirjoitti:Ihan lyhyesti vain huomauttaisin, että laman määritelmänä voidaan pitää pitkittynyttä taloudellista taantumaa.

Voidaan toki. Laman määritelmää voidaan myös tarkentaa sen mukaan, mistä taantuma johtuu.

Taloudellisen taantuman tunnusmerkit taas täyttyvät milloin kansantalouden bruttokansantuote (BKT) laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

BKT:n manipulointi on niin helppoa, ettei sitä voida pitää luotettavana mittarina. Juuri BKT:n manipuloinnilla on luotu nykyinen ongelmissa kamppaileva julkinen talous ja n. 450.000:een nouseva päivittäistyöttömyys (SP 2006).

Tällöin ylituotanto, joka myös näkyy BKT:ssa ei voi olla syy lamaan.

Miksei? Miksi laman syy ei näkyisi tilastoissa?

Ylituotantoa kuitenkaan ei voida markkinataloudessa keinotekoisesti ylläpitää, jolloin tuotantoa täytyy ennemmin tai myöhemmin leikata, joko a) supistamalla tuotantoa tai b) yrityksen taloudellisen tilanteen ollessa heikko, ajautumalla yrityssaneeraukseen ja/tai konkurssiin.

Tässä paljastuu koko nykyisen suomalaisen kansantalouskeskustelun keskeinen ongelma; sekoitetaan ilmoisesti kansantalous ja yritystalous. Ne eivät ole sama asia tai edes eduiltaan yhteneviä.

Milloin yritys joutuu käyttämään näitä toimia saavuttaakseen taloudellisen tasapainon sen tuontanto vähenee, jolloin myös kansakunnassa tuotettujen hyödykkeiden nominaalinen arvo vähenee. Tällöin BKT laskee. Syntyy kehä, jossa ylituotanto joka johtuu puuttuvista markkinoista ajaa yritykset supistuksiin, jotka johtavat edelleen henkilöstön vähennyksiin ja edelleen palvelujen kuluttamisen vähenemiseen koska yksityisillä on vähemmän rahaa käytettävissään. Näin talous ajautuu laskusuhdanteeseen eli 1990-luvun Suomessa lamaan.

Juuri tästä on kyse. Tuollaista tilannetta Suomessa ei ollut. Vienti veti, ja sisämarkkinoiden ongelmat johtuivat nimen omaan rakenteellisista muutoksista, ei ylituotannosta. Aivan samoin, jos nyt tässä sitten kuitenkin yritysanalogia joutuu kerran käyttämään, se, että metallialan yritys myyntituotteen sijaan keskittyy rakentamaan itselleen uutta nosturia, ja näin vähentää tuorahoitustaan tietoisesti, "rakennemuutoksen" takia, ei tarkoita, että yritys olisi ajautunut "lamaan" Juuri tämän kaltainen muutos tehtiin Suomen kansantaloudessa, ja täysin tietoisesti, suunnitelmallisesti ja hallitusti, Holkerin hallituksen aloitteesta, ja sitä samoin hallitusti ja tietoisesti jatkoivat seuraavat hallitukset. Taustalla oli jo 70-luvulla umpikujaan ajautunut Mauno Koiviston kuningasajatus Suomen integroimisesta EEC:een.

Voitaisiin siis olettaa, että pitkälti idänkaupalla ylläpidetty tuotanto ja sen romahtaminen olisivat olleet syitä lamaan,

Voitaisiin, jos noin olisi ollut reaalimaailmassa.

vaikka monia muitakin syitä on löydettävissä. Valitettavasti en osaa viitata mihinkään kirjallisuuteen aiheeseen liittyen, mutta uskoisin, että näilläkin foorumeilla on monia, jotka asiasta tietävät ja voivat johdattaa sinua tutkimuksissa eteenpäin.

Tilastollinen vuosikirja on aivan oiva lähde. Valitettavasti meillä ei ole vielä uskallettu tehdä/rahoittaa tutkimusta Suomen integraatiokehityksestä, koska tulokset eivät olisi "oikeita".

Annastiina Mäkilä kirjoitti: Ainakin Suomen Akatemialla näyttää olleen aiheeseen liittyen oma tutkimusprojektinsa, jonka yhteydessä on julkaistu useampiakin teoksia. Näistä esimerkkinä:
Jaakko Kiander (toim.): 1990-luvun talouskriisi. Helsinki. 2000.

Muita mahdollisia teoksia voisivat olla:
Jaakko Kiander, Sari Virtanen (toim.): 1990s economic crisis : the research programme on the economic crisis of the 1990s in Finland : final report. Helsinki.2002.

Tuo Kianderin nimi tuntuu toistuvan aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tekijöiden nimissä. Ehkä jonkin hänen teoksensa lähdeluettelo auttaisi pidemmälle?

Kianderin&al. "tutkimuksen" (Suomen Akatemia) objektiivisuutta leimaa se, että hän on VATT:n tutkimusprofessori. Sen lauluja laulat jne. Ruostetsaari (ja moni muu) onkin todennut, kuin ohimennen, mutta kuitenkin lievästi hämmentyneen tuntuisesti, että SA:n raportissa ei ole lainkaan tutkittu harjoitetun politiikan osuutta laman syissä. Syykin on selvä niille, jotka aiheeseen ovat aidosti tutustuneet; mitään "lamaa" ei ollut, vaan kyse oli nimen omaan "hallitusta rakennemuutoksesta", mikä näkyy kaikissa niissä piirteissä, joita 1982-1995 Suomen talouskehityksellä ja poliittisella kehityksellä oli, tapahtumineen ja seurauksineen.

Kiitos kirjallisuusvinkeistä. Olen jo jonkin verran tutustunut 90-luvun lamaan.

Ymmärtääkseni kansantaloustieteilijät käyttävät sanaa lama kun BKT kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä laskee yli 10 prosenttia. Suomessa BKT laski 1990-1993 ennätykselliset kolmetoista prosenttia. Laman ensimmäiset merkit näkyivät loppuvuodesta 1989 kun asuntokappa käytännöllisesti katsoen pysähtyi. Asuntojen reaalihinnat romahtivat n. 2000 eurosta 1000 euroon neliöltä (pääkaupunkiseudulla – muualla maassa kehitys oli samanlainen). Keväästä 1990 alkoi valtava työttömyyden kasvu. Konkurssien määrä nousi roimasti mikä aiheutti lisää työttömyyttä kun ihmisten työnantajat menivät konkurssiin. Työttömyys nousi 500 prosenttia 3 prosentista 18 prosenttiin.

Syitä on kai ollut kireä rahapolitiikka (pidettiin itsepäisesti kiinni vakaan markan linja). Markkaa ei devalvoitu ajoissa vaan jouduttiin kaksi kertaa hätätilassa devalvoimaan. Devalvaatioprosenttia ei voi tarkasti laskea koska markka jätettiin toisella kerralla kellumaan, mutta se asettui n. 25 % aiempaa alemmas. Toinen syy oli valuutta- ja korkosäännöstelyn purkaminen, mistä seurasi pankkien kilpailu luottoa ottavista asiakkaista (lainaa sai lähes kuka tahansa, sitä tyrkytettiin, kun sitä kerrankin oli: nyt sai lainata ulkomailta). Pankkikilpailu vapautui ja muuttui hintakilpailuksi luottoa ottavista asiakkaista. Seurasi nk. ”kulutusjuhla” seurauksin että suomalaisten velka etupäässä ulkomaille kaksinkertaistui, pakkohuutokauppojen määrä nousi kun kansalaiset eivät työttömyyden vuoksi kyenneet maksamaan velkojaan pankeille, jotka realisoivat kalliilla ostetut asunnot puoleen hintaan, idän kaupan romahdus, jonka osuus Suomen ulkomaankaupasta oli 20 %, Lisäksi vielä idänkauppaan perustuvien saatavien jättäminen maksamatta.

Kiitos
Ajaskari

Jukka Kemppinen suosittelee Kuisaman kirjaa blogissaan:

"Markku Kuisman kirja Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. (Helsinki: SKS, 2004, 679 s.) oli vuoden hienoin tietokirja ja tunnustettiin sellaiseksi heti paikalla. Luin sen tuoreeltaan kiihtymyksen ruusut poskilla.

Kun tilaajaa ei enää ollut olemassa, kirjoittajalla oli huomattavan vapaat kädet. Lisäksi Kuisma on eteväksi tunnettu henkilö ja hänellä oli mainio arkistomateriaali käytettävissään.

Suosittelen kirjaa kaikille niille, jotka miettivät, mitä meille oikein tapahtui 90-luvun alussa ja luullakseni kohta uudelleen."

http://kemppinen.blogspot.com/2008/01/t ... desta.html