Suomi ja NATO 1954

[Ciccio]

Tosiasia on tietysti, ettei sen hyödyllisyys mihinkään kadonnut. Clearing kauppa lakkasi, kun toinen kaupan osapuoli lakkasi olemasta. Ei saa sotkea asioita, sellainen vain sotkee asioita.

Ei Venäjän ja Suomen kaupan hyödyllisyys tietenkään mihinkään ole kadonnut, mutta normaalina kauppana se ei näyttäsi kukoistavan.
Miksi Venäjä ei esim. enää tarvitse Suomessa tehtyjä jäänsärkijöitä ?

Johtuisiko siitä, että niitä on jo riittävästi - ja jäätäkin vähemmän kuin kirottuna neuvostoaikana ?t Ja a) Mistä päättelet, ettei se nyt kukoista ja b) mitä tarkoittaa "normaali kauppa"?

-----------------------------------------------------------------------------
Oliko suomettuminen - Suomen kaltaiseksi tuleminen - vaihtoehdoton
välttämättömyys ?

Veikko Palvo

Kyllä se, että Suomi tuli Suomen kaltaiseksi, tiettävästi oli välttämättömyys.

Normaali kaupankäynti on tietysti markkinatalouden ehdoin käytyä kauppaa,
poiketen esim. Suomen- Saksan sodanaikaisesta ja Suomen - Neuvostoliiton 1944 - 1987 clearing- kaupasta.
Clearing- tavaranvaihto oli suurimmillaan 25 - 30 %:a Suomen ulkomaankaupasta(%:t vaiht. tietolähteestä ja laskutavasta riippuen) Suomen ollessa Länsi-Saksan jälkeen NL:n suurin läntinen kauppakumppani.
Vertailukohtana tulli http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankaupp ... /index.jsp
joiden mukaan
Suomen osuus Venäjän tuonnista Eu-maista on 2,2 - 2,4 %:n suuruusluokkaa.

Voinee ihmetellä, mihin katosivat clearing- aikana luodut idän kauppasuhteet vai
oliko niitä ?

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Voinee ihmetellä, mihin katosivat clearing- aikana luodut idän kauppasuhteet vai
oliko niitä ?

Veikko Palvo

Toki ihmetellä voi, muttei tarvitse. Ne katosivat sinne samaan paikkaan kuin kaupan toinen osapuoli.

[Jouko Heyno]

Ja b) mitä tarkoittaa "normaali kauppa"?

Normaali kaupankäynti on tietysti markkinatalouden ehdoin käytyä kauppaa.
Veikko Palvo

Mitähän nuo ehdot tarkkaan ottaen olisivat, ja miten ne poikkeavat clearing-kaupasta?

[Jouko Heyno]

Ja a) Mistä päättelet, ettei se nyt kukoista ?

Clearing- tavaranvaihto oli suurimmillaan 25 - 30 %:a Suomen ulkomaankaupasta(%:t vaiht. tietolähteestä ja laskutavasta riippuen) Suomen ollessa Länsi-Saksan jälkeen NL:n suurin läntinen kauppakumppani. Vertailukohtana tulli http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankaupp ... /index.jsp
joiden mukaan Suomen osuus Venäjän tuonnista Eu-maista on 2,2 - 2,4 %:n suuruusluokkaa.

Veikko Palvo

Kun poistaa roskat ja jaaritukset paljastuu perusvirheesi: vertailet keskenään kahta asiaa, jotka eivät liity ajallisesti eivätkä asiallisesti toisiinsa.

[Ciccio]

Clearing- aikana NL maksoi suurimmillaan 80 %:sti öljyllä mm. Suomen telakoiden rakentamat alukset ja rakennusviennin.

Energiatuotteiden tuonnin ja viennin arvo 2001 - 2007 (1-10)
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankaupp ... 08_MO3.pdf
osoittaa energiatuonnin ja -viennin arvojen kohonneen 2001 - 2006 ja
tuonnin arvon supistuneen 8 %:a.
Venäjän osuus energiatuonnin arvosta oli 2007 70 %:a ja Iso-Britannia ohitti Norjan raakaöljytoimitusten arvon.

Jouko Heyno: yhteinen nimittäjä on öljy, maakaasu ja sähkö.

V.Palvo

[Jouko Heyno]

Clearing- aikana NL maksoi suurimmillaan 80 %:sti öljyllä mm. Suomen telakoiden rakentamat alukset ja rakennusviennin.

Energiatuotteiden tuonnin ja viennin arvo 2001 - 2007 (1-10)
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankaupp ... 08_MO3.pdf
osoittaa energiatuonnin ja -viennin arvojen kohonneen 2001 - 2006 ja
tuonnin arvon supistuneen 8 %:a.
Venäjän osuus energiatuonnin arvosta oli 2007 70 %:a ja Iso-Britannia ohitti Norjan raakaöljytoimitusten arvon.

Jouko Heyno: yhteinen nimittäjä on öljy, maakaasu ja sähkö.

V.Palvo

Mitä tällä halusit sanoa? Että energian hinta on noussut? Usko pois, kyllä se on ollut jo kauan tiedossa- miten se liittyy mihinkään, mitä olet esittänyt? Mitä oikeastaan ylipäätään yrität sanoa?

[Ciccio]

Suomettuminen ei aiheutunut ainoastaan Suomen maantieteellisestä sijainnista,
vaan suurelta osin suomalaisten tietoisesta asennoitumisesta.

Tietyt poliittiset ja taloudelliset piirit oman etunsa johdosta aktiivisesti hyväksyivät suomettumiskehityksen tukien sitä ominkin aloittein.

Kekkonen ei pystynyt erottamaan Suomen etua omista intresseistään.

Paasikiven aikana venäläisiin pidettiin tietynlaista välimatkaa yli puoluerajojen toimien, kommunisteja lukuunottamatta.

Ennen Kekkosen valtaannousua NL:n ja kotikommunistien tuella Suomella olisi ollut mahdollisuus valita läntinen suuntaus.

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Suomettuminen ei aiheutunut ainoastaan Suomen maantieteellisestä sijainnista, vaan suurelta osin suomalaisten tietoisesta asennoitumisesta.

Määrittele "suomettuminen".

Tietyt poliittiset ja taloudelliset piirit oman etunsa johdosta aktiivisesti hyväksyivät suomettumiskehityksen tukien sitä ominkin aloittein.

Ja...

Kekkonen ei pystynyt erottamaan Suomen etua omista intresseistään.

Mitä olivat nämä Kekkosen "omat intressit"?

Paasikiven aikana venäläisiin pidettiin tietynlaista välimatkaa yli puoluerajojen toimien, kommunisteja lukuunottamatta.

Johtuiko tämä Paasikivestä vai "ajasta"?

Ennen Kekkosen valtaannousua NL:n ja kotikommunistien tuella Suomella olisi ollut mahdollisuus valita läntinen suuntaus.

Ja sitten vain todesteita. Odottelemme.

Toistan kysymykseni, ja nyt odottaisin selkeää vastausta - sekä tähän että ylläoleviin, ei siis jaarittelua ja lainauksia jostain asiaankuulumattomasta aiheesta:

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

[Ciccio]

Suomettuminen ei aiheutunut ainoastaan Suomen maantieteellisestä sijainnista, vaan suurelta osin suomalaisten tietoisesta asennoitumisesta.

Määrittele "suomettuminen".

Tietyt poliittiset ja taloudelliset piirit oman etunsa johdosta aktiivisesti hyväksyivät suomettumiskehityksen tukien sitä ominkin aloittein.

Ja...

Kekkonen ei pystynyt erottamaan Suomen etua omista intresseistään.

Mitä olivat nämä Kekkosen "omat intressit"?

Paasikiven aikana venäläisiin pidettiin tietynlaista välimatkaa yli puoluerajojen toimien, kommunisteja lukuunottamatta.

Johtuiko tämä Paasikivestä vai "ajasta"?

Ennen Kekkosen valtaannousua NL:n ja kotikommunistien tuella Suomella olisi ollut mahdollisuus valita läntinen suuntaus.

Ja sitten vain todesteita. Odottelemme.

Toistan kysymykseni, ja nyt odottaisin selkeää vastausta - sekä tähän että ylläoleviin, ei siis jaarittelua ja lainauksia jostain asiaankuulumattomasta aiheesta:

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

Finlandisierung-, Finlandization-, Suomettumiskäsite syntyi Lännessä kuvaamaan riippuvuussuhteessa Neuvostoliitosta olevaa valtiota varottavana esimerkkinä.
Kekkosen-Suomen vaikuttajat hakivat NL:n sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan omien valtapyrkimystensä tueksi.
Vailla "NL-sertifikaattia" ei ollut toimintakelpoinen politiikassa, eikä idänkaupassa.
Suomen ja puolueen / yhtiön etu alkoivat yhä laajemmin olla sama asia.

Kekkosen "intressi" oli tietysti valta, valtaan pääseminen ja vallassa pysyminen, välittömästi erillisrauhan teon jälkeen UKK hakeutui valvontakomission ja kotikommunistien pariin julistaen
"uutta ulkopolitiikkaa" ja "luottamuksen ansaitsemista", jälkimmäistä opportunistisen taustan omaava UKK tarvitsi Moskovastakin.

J.K.Paasikivi ei ollut konspiratiivinen toimija ja J.K.P.:n aikahan oli
"valvontakomission aikaa", "vaaran vuosia" ja
"asekätkentä- ja sotasyyllis (näytös) oikeudenkäyntejä" jne.
Iäkäs, realistinen J.K.P. harasi Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan viivytellenkin toimivaa linjaa ja se linja ei ollut UKK- linja.

Jos Suomi olisi valinnut länsisuuntauksen se olisi myöhemmin tehnyt mahdolliseksi Nato- jäsenyydenkin.
Nyt viitataan USA:n Kansallisen turvallisuusneuvoston julkistettuihin kokouspöytäkirjoihin - joiden tiukkeneva linja Suomen suhteen, puskurivaltio- ja Nato- jäsenyysmahdollisuuksineen -
oli seurausta Suomen alati kasvavasta Itään suuntautuneesta puolueettomuudesta.
Ruotsia Nato olisi puolustanut ja ev.ltn Pertti Salmisen väitöksen, Puolueettomuuden nimeen, Sotilasjohto Kekkosen linjalla ja sen sivussa 1961 - 1966, mukaan
Nato oletti Neuvostoliiton kriisitilanteessa hajauttavan ilmavoimansa mm. Suomen lentokentille, jotka Nato oli siksi maalittanut.
Yhä
näyttäisi olevan niitäkin, jotka olisivat odottaneet Lännen puolustavan vihollisensa alati kasvavaan vaikutusvaltaan hakeutunutta "puolueetonta" Suomea.

Veikko Palvo

[lentava kirvesmies]

Kertoisitko minkälaisiin kauheuksiin "riippuvuussuhde" Neuvostoliitosta johti.
Lähettikö Suomi esimerkiksi sotilaitaan Afganistaniin?
Kuten kunnon liittolaisen tulee menetellä.

SF-tarra ja nimittely joksikin ei nyt kovin pelottavaa ole. Teet sitten niin tai näin, aina nimitetään jollakin tavalla.

Voisit vaikkapa vertailla sodan jälkeistä "riippuvuus suhdetta" ennen sotaa vallinneeseen vastaavaan. Ja miettiä saattoiko se sodanjälkeinen politiikka jollain tavalla johtua, sotaa edeltäneestä politiikasta.

[Ciccio]

Kertoisitko minkälaisiin kauheuksiin "riippuvuussuhde" Neuvostoliitosta johti.
Lähettikö Suomi esimerkiksi sotilaitaan Afganistaniin?
Kuten kunnon liittolaisen tulee menetellä.

SF-tarra ja nimittely joksikin ei nyt kovin pelottavaa ole. Teet sitten niin tai näin, aina nimitetään jollakin tavalla.

Voisit vaikkapa vertailla sodan jälkeistä "riippuvuus suhdetta" ennen sotaa vallinneeseen vastaavaan. Ja miettiä saattoiko se sodanjälkeinen politiikka jollain tavalla johtua, sotaa edeltäneestä politiikasta.

"YYA-kauheuksista": Kylmän sodan asetetelmissa Suomi oli sotilaallistaloudellisesti Neuvostoliiton leirissä siitä johtuvine seurauksineen erityisesti mahdollisessa kriisitilanteessa.

"Afghanistan": nimim. Lentävä Kirvesmies, tarkoittanet Naton ISAF- rauhanturvaoperaatiota ja EU:n EUROPOL- siviilikriisinhallintaoperaatiota ?
Kun
kerran otat kantaa NATOon, sanoisin:
Jos Venäjä ei uhkaa Suomea, sillä ei ole mitään syytä olla Suomen NATO- jäsenyyttä vastaan - jos Venäjä uhkaa Suomea, sitä suurempi syy on hakea NATO- jäsenyyttä.

Ns. ensimmäisen tasavallan "laiminlyöntejä" korjaamaan -
"uuden ulkopolitiikan" ajamiseksi perustettiin 1948 Suomen Opetusministeriön alainen Neuvostoliittoinstituutti, jonka tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Suomessa oli SN-Seura ja
Neuvostoliitossa
NL:n korkeakouluministeriö ja Kulttuuriministeriö.
Neuvostoliittoinstituutti harjoitti mm. keskitettyä korkeakoulu- ja kulttuurinvaihtojärjestelmää.

Suomi- NL -ystävyyssuhteiden ja -seurojen verkostojen tiheneminen Suomessa alkoi noin 1960 tienoilla.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ak ... HE+44/1992
Muutti 1/6 -92 lailla Opetusministeriön alaisen Neuvostoliittoinstituutin
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutiksi.

Lentävä Kirvesmies, tarkoitatko Neuvostoliittoinstituutin ajamaa "uutta ulkopolitiikkaa" sodan jälkeen puhuessasi ensimmäisen tasavallan aikaisen politiikan "virheistä" ?

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Melenkiintoinen, vaikkakin vajaa ppuheenvuoro, joka paljastaa keskeisen ongelmasi. Ensiksi täytyy todeta, että jos olisit esittänyt tämän, etkä jaarittelujasi ja turhia, asiaan liittymättömiä, lainauksia, keskustelu olisi jo paljon pitemmällä. Historiantutkijana suosittelen, että ennen lähettämistä tarkistat viestisi ja poistat kaikki turhat ja suoraan asiaan kuulumattomat osat. Mutta kommentteja:

Finlandisierung-, Finlandization-, Suomettumiskäsite syntyi Lännessä kuvaamaan riippuvuussuhteessa Neuvostoliitosta olevaa valtiota varottavana esimerkkinä. Kekkosen-Suomen vaikuttajat hakivat NL:n sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan omien valtapyrkimystensä tueksi. Vailla "NL-sertifikaattia" ei ollut toimintakelpoinen politiikassa, eikä idänkaupassa. Suomen ja puolueen / yhtiön etu alkoivat yhä laajemmin olla sama asia.

Minkä puolueen? Ja eikö ole vain hyvä asia, että yritysten ja kansan etu eivät ole ristiriidassa? Mutta jos tuo on määritelmäsi "suomettumiselle", se on yhtä looginen kuin väite siitä, että vaikkapa Talvisodan ratkaiseva tekijä oli Suomen harjoittama politiikka, ei NL:n. Mielestäni on kuitenkin vähintäänkin suuruudenhullua ajatella, että NL olisi tuolla tavoin ollut pienen suomalaisen poliittisen ryhmän "palvelija". Kylllä Suomi edelleenkin oli "täivaltio" ja NL suurvalta.

Kekkosen "intressi" oli tietysti valta, valtaan pääseminen ja vallassa pysyminen.

Jollei Urkki nyt aivan debiili ollut, on tuo ajatus täysin kestämätön. Valta on väline. Siinä suhteessa Kekkonen ei poikennut kenestäkään muusta poliitikosta, ei myöskään Paasikivestä. Mikä siis oli Urkin intressi, mihin hän valtaa henkilökohtaisesti tarvitsi ja käytti?

J.K.Paasikivi ei ollut konspiratiivinen toimija ja J.K.P.:n aikahan oli
"valvontakomission aikaa", "vaaran vuosia" ja
"asekätkentä- ja sotasyyllis (näytös) oikeudenkäyntejä" jne.
Iäkäs, realistinen J.K.P. harasi Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan viivytellenkin toimivaa linjaa ja se linja ei ollut UKK- linja. Jos Suomi olisi valinnut länsisuuntauksen se olisi myöhemmin tehnyt mahdolliseksi Nato- jäsenyydenkin.

Suurin ongelmasi tässä vuodatuksessa on kronologia. Olisit kait itsekiin sen huomannut, jos olisit siivonnut ylimääräiset ja asiaan kuulumattomat pois viesteistäsi; totesit, että Suomi olisi ilman tietoista "suomettumispyrkimystä" (jota koskeva esityksesi toki ei täytä kaipaamaani määritelmän kriteeriä) voinut liittyä länteen ja NATO:on 1954. Presidenttinä oli tuolloin nimen omaan Paasikivi, ei Kekkonen.

Lopuksi kaipaan edelleen vastausta kysymykseeni, nyt jo kolmannen kerran. Mitä, jos tällä kertaa vastaisit?

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

[Ciccio]

Melenkiintoinen, vaikkakin vajaa ppuheenvuoro, joka paljastaa keskeisen ongelmasi. Ensiksi täytyy todeta, että jos olisit esittänyt tämän, etkä jaarittelujasi ja turhia, asiaan liittymättömiä, lainauksia, keskustelu olisi jo paljon pitemmällä. Historiantutkijana suosittelen, että ennen lähettämistä tarkistat viestisi ja poistat kaikki turhat ja suoraan asiaan kuulumattomat osat. Mutta kommentteja:

Finlandisierung-, Finlandization-, Suomettumiskäsite syntyi Lännessä kuvaamaan riippuvuussuhteessa Neuvostoliitosta olevaa valtiota varottavana esimerkkinä. Kekkosen-Suomen vaikuttajat hakivat NL:n sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan omien valtapyrkimystensä tueksi. Vailla "NL-sertifikaattia" ei ollut toimintakelpoinen politiikassa, eikä idänkaupassa. Suomen ja puolueen / yhtiön etu alkoivat yhä laajemmin olla sama asia.

Minkä puolueen? Ja eikö ole vain hyvä asia, että yritysten ja kansan etu eivät ole ristiriidassa? Mutta jos tuo on määritelmäsi "suomettumiselle", se on yhtä looginen kuin väite siitä, että vaikkapa Talvisodan ratkaiseva tekijä oli Suomen harjoittama politiikka, ei NL:n. Mielestäni on kuitenkin vähintäänkin suuruudenhullua ajatella, että NL olisi tuolla tavoin ollut pienen suomalaisen poliittisen ryhmän "palvelija". Kylllä Suomi edelleenkin oli "täivaltio" ja NL suurvalta.

Kekkosen "intressi" oli tietysti valta, valtaan pääseminen ja vallassa pysyminen.

Jollei Urkki nyt aivan debiili ollut, on tuo ajatus täysin kestämätön. Valta on väline. Siinä suhteessa Kekkonen ei poikennut kenestäkään muusta poliitikosta, ei myöskään Paasikivestä. Mikä siis oli Urkin intressi, mihin hän valtaa henkilökohtaisesti tarvitsi ja käytti?

J.K.Paasikivi ei ollut konspiratiivinen toimija ja J.K.P.:n aikahan oli
"valvontakomission aikaa", "vaaran vuosia" ja
"asekätkentä- ja sotasyyllis (näytös) oikeudenkäyntejä" jne.
Iäkäs, realistinen J.K.P. harasi Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan viivytellenkin toimivaa linjaa ja se linja ei ollut UKK- linja. Jos Suomi olisi valinnut länsisuuntauksen se olisi myöhemmin tehnyt mahdolliseksi Nato- jäsenyydenkin.

Suurin ongelmasi tässä vuodatuksessa on kronologia. Olisit kait itsekiin sen huomannut, jos olisit siivonnut ylimääräiset ja asiaan kuulumattomat pois viesteistäsi; totesit, että Suomi olisi ilman tietoista "suomettumispyrkimystä" (jota koskeva esityksesi toki ei täytä kaipaamaani määritelmän kriteeriä) voinut liittyä länteen ja NATO:on 1954. Presidenttinä oli tuolloin nimen omaan Paasikivi, ei Kekkonen.

Lopuksi kaipaan edelleen vastausta kysymykseeni, nyt jo kolmannen kerran. Mitä, jos tällä kertaa vastaisit?

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

Lännessä "Suomen kaltaiseksi muuttuminen" oli Brezhnevin maailmanvallankumous- ja rauhanoffensiivin aikaan esimerkki kehityssuunnasta, joka oli ehkäistävä muissa maissa.

Puolueet ( monikko ) alkoivat yhä laajemmin hakea "NL-sertifikaattia" Suomen valittua Moskovan tien
valta- ja vallankäyttöpyrkimyksiensä tueksi,
mutta Moskovan harmiksi SKP:kin näytti ""suomettuneen"" jakautuen Saarislaisiin ja Taistolaisiin.

Valitettavasti UKK ei ollut debiili, vaan käytti valtaansa tarmokkaan häikäilemättömästi, ettei vain Machiavellin oppien lisäksi olisi käyttäytynyt Goethen Faustin tavoin ?

Paasikivi oli 30 v Kekkosta vanhempi ja pääministeri UKK sivuutti ikääntyneen presidentin lisääntyvässä määrin.

Kolmannen kerran: Suomen valitsema Moskovaan suuntautunut puolueettomuus ei ollut minkään luonnonlain sanelema ehdottomuus,
Suomi olisi voinut valita läntisenkin suuntauksen.

USAn Kansallisen turvallisuusneuvoston asiakirjoja on tulkittu useillakin tavoin:
Ev.ltn Pertti Salminen viittaa NSC 1954 ja 1960- asiak.
Hannu Rautkallio, Kekkonen ja Moskova s. 190 viittaa NSC-5403:een
21 / 10 1954:
"Suomen mahdollista osanottoa NATOn taloudelliseen perusohjelmaan,
NATO Infrastructure Program"

Sen, ettei sellaista esitystä Suomelle tehty voi katsoa aiheutuneen Suomen valitsemasta "Idäntiestä."

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Lopuksi kaipaan edelleen vastausta kysymykseeni, nyt jo kolmannen kerran. Mitä, jos tällä kertaa vastaisit?

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

Kolmannen kerran: Suomen valitsema Moskovaan suuntautunut puolueettomuus ei ollut minkään luonnonlain sanelema ehdottomuus, Suomi olisi voinut valita läntisenkin suuntauksen.

Sen, ettei sellaista esitystä Suomelle tehty voi katsoa aiheutuneen Suomen valitsemasta "Idäntiestä."
Veikko Palvo

Kun poistaa turhat jaaritukset ja turhat lainaukset huomaa, ettet vieläkään vastannut. Viimeisen kerran kuitenkin yritän, ja olen varmuuden vuoksi lihavoinut keskeiset osat, jotta kysymyksen ymmärtämiselle ei tule ongelmia.

Vastannet siis nyt vihdoin?

[Ciccio]

Lopuksi kaipaan edelleen vastausta kysymykseeni, nyt jo kolmannen kerran. Mitä, jos tällä kertaa vastaisit?

"Tämä on mielenkiintoista; jos Suomea kerran painosti eroon "lännestä" pelottava ja uhkaava suurvalta NL, jonka hajoamista ei 1954 kukaan osannut ennustaa, miten Suomella olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon 1954 piittaamatta pelottavan ja uhkaavan suurvallan, NL:n mahdollisista reaktioista - tämä semminkin, kun kylmän sodan jälkeen julkistetuista asiakirjoista ilmenee, että NATOn ensimmäinen "puolustuslinja" Pohjolassa oli Ruotsi, ja Suomi kuului jätettävään puskurivyöhykkeeseen?"

Kolmannen kerran: Suomen valitsema Moskovaan suuntautunut puolueettomuus ei ollut minkään luonnonlain sanelema ehdottomuus, Suomi olisi voinut valita läntisenkin suuntauksen.

Sen, ettei sellaista esitystä Suomelle tehty voi katsoa aiheutuneen Suomen valitsemasta "Idäntiestä."
Veikko Palvo

Kun poistaa turhat jaaritukset ja turhat lainaukset huomaa, ettet vieläkään vastannut. Viimeisen kerran kuitenkin yritän, ja olen varmuuden vuoksi lihavoinut keskeiset osat, jotta kysymyksen ymmärtämiselle ei tule ongelmia.

Vastannet siis nyt vihdoin?

-------------------------------------------------------------------------------

Suomella olisi ollut mahdollisuus valita länteen suuntautunut puolueettomuus.

--------------------------------------------------------------------------------

Ja 1954 liittyä NATOn infrastruktuuriohjelmaan ja jatkossa NATOon.

--------------------------------------------------------------------------------

Veikko Palvo