historian harrastaja kirjoitti:Suomi ei "lopettanut clearing-kauppaa liian aikaisin". Neuvostoliitto lopetti clearing-kaupan yksipuolisesti ennen hajoamistaan eikä pystynyt maksamaan Suomelle 3,6 miljardin markan clearing-kauppavelkaansa.
Ne puuttuvat 3,6 miljardia kaatoivat suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3,6 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta, kun Suomi oli syöksymässä lamaan.
Olisikohan clearing-kauppaa pidetty Suomen taholtakin "väkisinkin" voimassa, käännekohta näyttäisi olleen 1985 Mihail Gorbatshovin tullessa NL:n johtajaksi.
Jo 1984 - 85 idänkauppa nousi lähes 25 %:iin Suomen kokonaisviennistä ja Brezhnevin NL salli Suomelle välitysöljyn myynninkin suoraan länsimarkkinoille maksun ollessa vaihdettavissa valuutoissa.
Clearing-tilin luottorajakin ylittyi useilla sadoilla miljoonilla ruplilla ja valtiontakausten määrä kasvoi voimakkaasti sekin. Raakaöljyn $-hintakin laski samaan aikaan.
Olisiko
idänkaupan kasvu n. 15%:n tasosta 25 %:n tasoon 1980-luv. puolivälin tienoilla ollut juuri NL:n vaihtotavaran, öljyn hinnan laskun ja öljykriisienkin vauhdittaman
idänviennin kasvun yhteisvaikutusta?
Venäjän maksoi clearing-kaupan velkansa, tosin niillä H:gin ilmapuolustukseen tarkoitetuilla ohjuksilla ei ollut sitten käyttöä, eikä mm. Outokummun syvällä kallioporanreiälläkään.
Mutta
mikä lienee ollut öljyn ja maakaasun osuus velanmaksussa?
Ja eiköhän myöhempi lama ollut lähinnä rahamarkkinoiden 1986 vapauttamisen seurausta, lainaa sai ulkomailtakin? Pörssi- ja asuntokupla puhkesivat.
Veikko Palvo