Minua on oudoksuttanut hyvin jälkijättöinen ja tarkoitushakuinen kommentointi niin Saksan sotilaallisesta voimasta kuin heikkoudesta. Aivan kuten myös Neuvostoliitosta.
Neuvostoliiton tappoita vuonna 1941 selitetään sillä että se "yllätettiin" ja että "se ei ollut valmiina sotaan". Saksan asevoimien suorituskykyä taas korostetaan, vaikka kaikki saatavissa oleva tieto osoittaa että Saksalla ei olisi ollut valmiutta käydä massiivista sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Jo Ranskan operaation onnistumisessa pikemminkin vastustajan heikko taistelutahto ja hidas reaktio sekä hyvä onni (Maas-joen ylittämisessä) sekä yksittäisten erikoisjoukkojen (Eben Emaelin linnoituksen eliminointi) sekä Luftwaffen hyvä toiminta - se pikemminkin sekoittamalla liittoutuneiden sodanjohdon käsityskyvyn kun vihollisen materiaalisen moukaroinnin ansiosta auttoi saksalaisia.
Harvalta jäi havaitsematta sekään, ettei Ranskan sotaretkessä suinkaan loistaneet Saksan panssarit kuin pikemminkin nämä mainitut erikoisjoukot sekä ehkä ilmavoimat. Saksan panssariase oli kaikkea muuta kuin loistelias. Sen vaunuista selvä enemmistöt oli täysin vanhanaikaisia ja pieniä Pzkw I ja II:a.