Keksityt henkilöt yhtä tärkeitä kuin historialliset
Lähetetty: 03.03.08 20:38
Keksityt henkilöt yhtä tärkeitä kaunokirjallisuudessa kuin historialliset
Yhdysvaltain tämän hetken arvostetuimpiin kirjailijoihin lukeutuvaa E.L. Doctorowia pidetään synnyinkaupunkinsa New Yorkin nimikkokirjailijana, mutta uusimman romaaninsa Marssi myötä myös historiallisiin aiheisiin keskittyneenä kirjailijana. Doctorow kuitenkin kieltää olevansa pohjimmiltaan kumpikaan. Kirjailija hän sen sijaan suostuu olemaan.
Marssi, jonka suomenkielinen laitos ilmestyi loppusyksystä 2007, kertoo kenraali William Shermanin johtaman armeijan pitkästä marssista kohti Goldsboroa Yhdysvaltain verisen sisällissodan viimeisinä vuosina. Romaani on ehtinyt tuoda kotimaassaan Doctorowille kaksi merkittävää kirjallisuuspalkintoa sekä National Book Award-ehdokkuuden.
Shermanin marssia kuvaava kirja ei kuitenkaan ole historiateos, vaan fiktiivinen romaani. Doctorow korostaa, että keksityt hahmot ovat kaunokirjallisuudessa yhtä tärkeitä kuin todelliset, historialliset henkilötkin.
”Olen kuin muotokuvamaalari, joka tekee kohteesta oman tulkintansa. Kankaalle ei suinkaan siirry todellinen henkilö. Muotokuva on aina tulkinta, oli kyseessä sitten todellinen hahmo tai keksitty”, Doctorow huomauttaa.
Kirjailija näkee materiaaliset seikat keskeisinä vaikuttajina pohjoisvaltioiden voittoon. Olennaista hänen mukaansa oli, että Shermanin joukot onnistuivat lyömään rikki etelävaltioiden infrastruktuurin, minkä johdosta etelän rahakas puuvillakauppa Englannin kanssa kävi mahdottomaksi.
Doctorow näkee sisällissodan vaiheissa yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen. Irakin sotaa ja George W. Bushin ulkopolitiikkaa vastustava kirjailija ei kiellä, etteikö Irakin sota olisi ainakin epäsuorasti vaikuttanut Marssin syntyyn.
Doctorowin mukaan Irakin sotaa yhdistää Yhdysvaltain sisällissotaan siviilielämän ja sotatilan sulautuminen yhteen. Sotilaat eivät ole ainoita, joihin väkivalta ja kuolema kohdistuvat, koska alueellinen sekasorto tekee kaikista potentiaalisia uhreja ja raiskaa ympäristön.
Noin 600 000 ihmisen hengen vaatinut sisällissota on Doctorowin mukaan yhä iso trauma Yhdysvalloissa, vielä lähes 150 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin. Hän ei myöskään näe sodan lopputulosta yksiselitteisenä, vaan huomauttaa Etelävaltioiden voittaneen siinä mielessä, että vasta 1960-luvun kansalaisoikeustaistelut vapauttivat mustat. Yksittäisenä historiallisena paradoksina Doctorow nostaa esiin sen seikan, että orjuuden lakkauttamiseksi taistellut Sherman oli rasisti.
Sota on aina järjetön, 16 kirjaa kirjoittanut Doctorow antaa ymmärtää.
HS 10.2.2008
Jukka Petäjä
Jenkkien voitonmarssi kääntyi tappioksi
Yhdysvaltain tämän hetken arvostetuimpiin kirjailijoihin lukeutuvaa E.L. Doctorowia pidetään synnyinkaupunkinsa New Yorkin nimikkokirjailijana, mutta uusimman romaaninsa Marssi myötä myös historiallisiin aiheisiin keskittyneenä kirjailijana. Doctorow kuitenkin kieltää olevansa pohjimmiltaan kumpikaan. Kirjailija hän sen sijaan suostuu olemaan.
Marssi, jonka suomenkielinen laitos ilmestyi loppusyksystä 2007, kertoo kenraali William Shermanin johtaman armeijan pitkästä marssista kohti Goldsboroa Yhdysvaltain verisen sisällissodan viimeisinä vuosina. Romaani on ehtinyt tuoda kotimaassaan Doctorowille kaksi merkittävää kirjallisuuspalkintoa sekä National Book Award-ehdokkuuden.
Shermanin marssia kuvaava kirja ei kuitenkaan ole historiateos, vaan fiktiivinen romaani. Doctorow korostaa, että keksityt hahmot ovat kaunokirjallisuudessa yhtä tärkeitä kuin todelliset, historialliset henkilötkin.
”Olen kuin muotokuvamaalari, joka tekee kohteesta oman tulkintansa. Kankaalle ei suinkaan siirry todellinen henkilö. Muotokuva on aina tulkinta, oli kyseessä sitten todellinen hahmo tai keksitty”, Doctorow huomauttaa.
Kirjailija näkee materiaaliset seikat keskeisinä vaikuttajina pohjoisvaltioiden voittoon. Olennaista hänen mukaansa oli, että Shermanin joukot onnistuivat lyömään rikki etelävaltioiden infrastruktuurin, minkä johdosta etelän rahakas puuvillakauppa Englannin kanssa kävi mahdottomaksi.
Doctorow näkee sisällissodan vaiheissa yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen. Irakin sotaa ja George W. Bushin ulkopolitiikkaa vastustava kirjailija ei kiellä, etteikö Irakin sota olisi ainakin epäsuorasti vaikuttanut Marssin syntyyn.
Doctorowin mukaan Irakin sotaa yhdistää Yhdysvaltain sisällissotaan siviilielämän ja sotatilan sulautuminen yhteen. Sotilaat eivät ole ainoita, joihin väkivalta ja kuolema kohdistuvat, koska alueellinen sekasorto tekee kaikista potentiaalisia uhreja ja raiskaa ympäristön.
Noin 600 000 ihmisen hengen vaatinut sisällissota on Doctorowin mukaan yhä iso trauma Yhdysvalloissa, vielä lähes 150 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin. Hän ei myöskään näe sodan lopputulosta yksiselitteisenä, vaan huomauttaa Etelävaltioiden voittaneen siinä mielessä, että vasta 1960-luvun kansalaisoikeustaistelut vapauttivat mustat. Yksittäisenä historiallisena paradoksina Doctorow nostaa esiin sen seikan, että orjuuden lakkauttamiseksi taistellut Sherman oli rasisti.
Sota on aina järjetön, 16 kirjaa kirjoittanut Doctorow antaa ymmärtää.
HS 10.2.2008
Jukka Petäjä
Jenkkien voitonmarssi kääntyi tappioksi