Johan Stjernberg kirjoitti:Hitis-Rosalan viikinkiajan kauppapaikan arkeologisten tutkimusten alullepanija ja viikinkikylän perustaja Paula Wilson on syksyllä julkaissut Suomen rannikon paikannimiä käsittelevän kirjan "Röster från forntiden".
Hiittisten viikinkikylän turistioppaan Paula Wilson teoksen kaksi arvostelua ovat Kotuksen sivuilla luettavina.
Johan Schalin: Röster från språkstriden – gamla ortnamn begeistrar (Språkbruk 4/2007)
Peter Slotte: Grotesk namntolkning (Hufvudstadsbladet 9.12.2007)
http://www.kotus.fi/?3384_m=4029&l=sv&s=9
Molemmat arvostelut tyrmäävät Wilsonin teoriat.
Johan Stjernberg kirjoitti:Wilsonin tutkimuksellinen ote on uusi ja häntä ovat arvostelleet suomenruotsalaiset ns. traditionalistit Lars Huldén (Kalevalan ruotsintaja) ja Peter Slotte sekä ruotsalainen professori Lennart Elmedal. Näitten hypoteesi on lähtenyt siitä että "suomenruotsalainen kansanheimo" on saapunut maahamme ristiretkien aikaan. Tueksi teorioilleen he ovat esittäneet "tomrumsteorin" jonka mukaan ristiretkiä edelsi asutuksen häviäminen ainakin Pohjanmaan rannikolta, minkä teorian valitettavasti ovat kumonneet uusimmat siitepölyanalyysit. Debattia on käyty Hufvudstadsbladetissa ja Vasabladetissa ja pisimmän korren on siinä vetänyt jälkimmäisen lehden pilapiirtäjä Leif Sjöström joka on todennut viikinkien pystyneen asuttamaan New Foundlandin muttei Suomen rannikon koska niitä olivat pysäyttämässä suomenruotsalaiset paikannimitutkijat.
Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla. Yksi seikka jolla he yrittävät asiaansa edistää, on keksiä ns "tomrums"-teoria eli että oli asumaton aikajakso. Löytämällä asutuksen merkkejä "tomrum" jaksolta he todistelevat, että "tommrums" teoria on väärä (ja he ovat oikeassa). Aika tyypillinen ns olkinukke.
Johan Stjernberg kirjoitti:
Edellämainitut henkilöt ovat kynsin hampain pitäneet kiinni jo yleisesti romukoppaan heitetystä hypoteesistä ja debatista on tullut farssi ja eräänlainen kehäpäätelmien tanssi. Kaikkihan tietävät että maamme kristittiin 1100-, 1200- ja 1300-luvulla ja kaupan päällä saatiin ruotsalainen komento.
Eivät toki tiedä. Esimerkiksi Unto Salo kirjoittaa Sastamalan historiassa, että Satakunnassa oli kristittyjä jo 700 jaa. Ristiretket tehtiin kristittyyn maahan, eikä tarkoitus ollut levittää kristinuskoa, vaan Paavin kirkon valtaa. Suomalaisethan olivat omaksuneet jo ortodoksisen kirkon oppeja kirkkosanaston perusteella.
Johan Stjernberg kirjoitti:Synnyinkaupunkini Porvoo sai kaupunkioikeudet vuonna 1346 ja asukkaat olivat taatusti silloin ruotsalaisia, ja jo moneen sukupolveen.
Niin varmaan ovat olleetkin, koska he ovat tulleet alueelle edellisellä vuosidalla. Rannikon suomenruotsalainen asutus ajoitetaan n. 1200-luvulle ja E-Pohjanmaalla 1200-luvun lopulle, 1300-luvulle.
Maahanmuuttajat olivat luultavasti svealaisia, koska he olivat lähinpänä. Olen hiukan perehtynyt tähän muuttoon selvittäessäni kainulaisten asuinaluetta Ruotsissa.
Lyhyesti kerrottuna muutto rannikollemme tapahtui n. 1200-luvulla ja samaan aikan svealaisia muutti myös Pohjois-Ruotsiin. Syynä oli väestön määrän kasvu. Maata ei enää riittänyt kaikille ja osa väestöstä joutui lähtemään. Eli se osa, jolla ei ollut maata eikä asemaa. He olivat luonnollisesti orjia. Orjatalous oli heikentynyt väestön kasvun johdosta. Oli edullisempaa palkata työläinen kuin ostaa orja ja elättää häntä. Varsinkin lapsiorjan elättäminen oli kallista. Joten vuonna 1335 sveanmaalla kiellettiin periytyvä orjuus. Orjan lapsesta ei tullut automaattisesti orjaa enää.
Vapautetut, vapaaksi itsensä ostaneet tai karanneet orjat ja muu maaton väestö vaelsi pohjoiseen Ruotsiin ja Suomen rannikolle, jossa oli vapaita kalastus, metsästys ja laidunmaita.
Vaellukseen saatta liittyä jossain vaiheessa 1300-luvulla myös pakkoa, eli osa svealaisista ajettiin pois kuten Englannin asuttaessa Australiaa. Tähän viittaa se, että ruotsalaisrannikko ulottuu pohjoisessa vain Pähkinäsaaren rajalle asti. Mahdollisesti asutuksella haluttiin varmistaa alueen pysyminen Svean kuninkaan hallinnassa. Asutus loi turvallisen merireitin, satamat yms elintarvikehuollon.