Kiovan rus

[Jaakko Hakkinen]

Karjalan mainitsema semanttisen merkityksen siirtymä on minusta helppo tajuta.

Kaikki aasinsillat on helppo tajuta. Aasi ja siltakin voidaan yhdistää aasinsillalla. Mutta valtavaa järveä ei silti nimitetä joeksi, ei edes alajoeksi - jos joki-sanaa yleensä käytettäisiin järveä nimettäessä (löydätkö yhtäkään esimerkkiä tästä?), saataisiin lopputulokseksi pikemminkin nimi Joenalainen, ei suinkaan Alajoki.

Varankia ja varjagia ei löydy skandinaavisista lähteistä.

Nimityksellä on kylläkin vastine muinaisskandinaavissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Varangians

[Jussi Jalonen]

jos joki-sanaa yleensä käytettäisiin järveä nimettäessä (löydätkö yhtäkään esimerkkiä tästä?)

Joki-sana ei sellaisenaan esiinny järvien nimissä, mutta on varsin tavallista, että järvellä ja laskujoella on sama nimi.

Itse olin kyllä ollut siinä käsityksessä, että eleganteimpana selityksenä "Laatokka"-nimen taustalle pidetään nykyisin sen johtamista aaltoilevaa järvenulappaa tarkoittavasta attribuutista - "aaldokas" ~ "aallokas".


Cheers,

J. J.

[Jaakko Hakkinen]

jos joki-sanaa yleensä käytettäisiin järveä nimettäessä (löydätkö yhtäkään esimerkkiä tästä?)

Joki-sana ei sellaisenaan esiinny järvien nimissä, mutta on varsin tavallista, että järvellä ja laskujoella on sama nimi.

Tarkoittanet, että nimet ovat samankaltaisia? Laatokan vanha nimi on Nevajärvi, millä tietysti on yhteys Neva-nimiseen jokeen. Mutta mieleeni ei kyllä tule yhtään tapausta, jossa järvellä ja joella olisi täsmälleen sama nimi. Tämä olisi mahdollista vain, jos nimi olisi läpinäkymätön tai hämärtynyt, eli järvennimi ei päättyisi -järvi ja joennimi ei päättyisi -joki.

Itse olin kyllä ollut siinä käsityksessä, että eleganteimpana selityksenä "Laatokka"-nimen taustalle pidetään nykyisin sen johtamista aaltoilevaa järvenulappaa tarkoittavasta attribuutista - "aaldokas" ~ "aallokas".

Tämä tosiaan on semanttisesti parempi selitys kuin "Alajoki", mutta äänteellisesti sitäkään ei voi pitää selvänä. Tietääkseni kaikissa kielissä nimenä on Laatokka ~ Ladoga, joten äänteiden paikanvaihto jää tässä selityksessä selittämättömäksi.

Soppaa hämmentääkseni:

"Skandinaavit nimittivät kaupunkia Aldeiguborgiksi eli Aldeigjun linnaksi. Aldeigju lienee skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä *Alodejoki, "alajoki". Tämän oletetaan tarkoittaneen Staraja Ladogan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea, joka venäläinen nimi on Ladozhka."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Staraja_Ladoga

Aldeigju-osa on kyllä lähempänä Aallokas-nimeä (se olisi muuten muinaisvepsäksi ollut suunnilleen *Aldogas, nykyään se olisi lähinnä Oudogas) kuin mitään Alajokea, ja tuollainen *Alodejoki-rekonstruktio näyttää kyllä sävelletyn pelkästään Aldeigju-nimeä varten. Ainakaan en tiedä ims. kielissä moista nimirakennetta - näyttäisi siltä kuin sen säveltäjä olisi ottanut ala-sanan monikkovartalon ja tuupannut siihen viron monikon genetiivin päätteen (suomeksi "Alojenjoki").

Ehkä Karjala tuossa aiemmin sekoitti tämän Aldeigjuborgille annetun (silti heikon) Alajoki-selityksen vahingossa Laatokkaan?

Joka tapauksessa kaikista näistä sävellyksistä uskottavin olisi se, että muinaisvepsäläinen *Aldoganlinna 'Aallokkaanlinna' olisi lainattu (loppuosaltaan käännetty) Aldeigjuborgiksi. Tätä vasten voi myös olla mahdollista, että Ladoga-nimi sittenkin - vaikkakin epäsäännöllisesti - jotenkin liittyisi samaan Aallokas-nimyeeseen.

Laatokka on iso vesi ja sen ympärillä on asunut monia kansoja, joten on hyvin mahdollista, että Neva-joen lähimpiä alueita on sanottu Nevajärveksi (tai koko järveä karjalaisten taholta) ja Olhava-joen lähimpiä alueita Aallokkaaksi (tai koko järveä vepsäläisten taholta).

[Vetehinen]

Karjalan mainitsema semanttisen merkityksen siirtymä on minusta helppo tajuta.

Kaikki aasinsillat on helppo tajuta. Aasi ja siltakin voidaan yhdistää aasinsillalla. Mutta valtavaa järveä ei silti nimitetä joeksi, ei edes alajoeksi - jos joki-sanaa yleensä käytettäisiin järveä nimettäessä (löydätkö yhtäkään esimerkkiä tästä?), saataisiin lopputulokseksi pikemminkin nimi Joenalainen, ei suinkaan Alajoki.

Ladoga on venäläinen järven nimi eikä se tarkoita jokea venäjäksi, vaikka alkuaan nimen pohjalla on ollut karjalan jogi-sana. Tuota pidän helposti ymmärrettävänä.

Varankia ja varjagia ei löydy skandinaavisista lähteistä.

Nimityksellä on kylläkin vastine muinaisskandinaavissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Varangians

Skandinaavisissa lähteissä ei ole mainintaa varangeista eikä vastineestakaan. Wikiartikkelissa arvioidaan vain mahdollisia skandinaavisia selityksiä muiden kuin skandinaavien käyttämälle sanalle, jota skandinaavit itse eivät ole kirjoittaneet mihinkään omaan tekstiinsä.

Suomen alholla on merkitys maaston painanne, notko, suo ja myös hallinta-alue sekä niitty. Sanakirjan mukaan alho on mahdollisesti lainattu venäjään sanaksi olga 'suo'. Ilmeisesti olga lausutaan kuten olha. Aldeiguborg sijaitsi Olhavajoen rannalla. Suomessa on muutamia Olhava-paikannimiä.

Suomessa ei muuten ole yhtäkään järveä, jolla olisi aallokas-tyyppinen nimi, joten Laatokan nimen selitys aallokkaasta osoittaisi hyvin poikkeuksellista nimitysmotiivia.

Varjakkaa esiintyy mm Oulunsalossa, Haapajärvellä, Ruovedellä ja Vienassa on Varjagijärvi.

[Jussi Jalonen]

Suomessa ei muuten ole yhtäkään järveä, jolla olisi aallokas-tyyppinen nimi, joten Laatokan nimen selitys aallokkaasta osoittaisi hyvin poikkeuksellista nimitysmotiivia.

Kyseessä on kokonsakin puolesta hyvin poikkeuksellinen järvi.

En ole lingvisti, mutta sellaiset nimet kuin "Päijänne" ja "Saimaa" vaikuttavat motiiviensa puolesta myös hyvin poikkeuksellisilta, enkä ainakaan itse tiedä muita järviä, joilla olisi vastaavantyyppinen nimi. Listaan voinee liittää myös "Pielisen" ja "Äänisen", joilla tosin nyt sentään on verrokeiksi edes toisensa.


Cheers,

J. J.

[Vetehinen]

Suomessa ei muuten ole yhtäkään järveä, jolla olisi aallokas-tyyppinen nimi, joten Laatokan nimen selitys aallokkaasta osoittaisi hyvin poikkeuksellista nimitysmotiivia.

Kyseessä on kokonsakin puolesta hyvin poikkeuksellinen järvi.

En ole lingvisti, mutta sellaiset nimet kuin "Päijänne" ja "Saimaa" vaikuttavat motiiviensa puolesta myös hyvin poikkeuksellisilta, enkä ainakaan itse tiedä muita järviä, joilla olisi vastaavantyyppinen nimi. Listaan voinee liittää myös "Pielisen" ja "Äänisen", joilla tosin nyt sentään on verrokeiksi edes toisensa.


Cheers,

J. J.

Laatokka on hyvin suuri järvi, mutta nimeämismotiivina aallokkaan esiintyminen muiden järvien nimissä tukisi aallokasta Laatokan nimen alkuperänä. Suomessa on muutamia aallon- nimiä, mutta Aallokkokoskea lukuun ottamatta ne ovat kuivan maan nimiä, esim Aallonvuori.

Päijänne nimisiä järviä on pari kymmentä kappaletta. Suomalainen paikannimikirja päätyy ajatukseen, että kyseessä on etelä-saamelaiseen jo kuolleeseen kieleen kuulunut sana, joka mahdollisesti liittyy saamen baja-sanaan. Saimaasta sama kirja ehdottaa saamelaisten omaa nimitystä sápmi. Suur-saimaan nimi on ollut Lapvesi.
Myös saam- ja sääm-alkuiset nimet on liitetty Saimaaseen kuuluvaan sanaperheeseen sekä nimet Saimainen, Säimäinen ja Säämänen. Saima-nimiä on kolmisenkymmentä kappaletta.

Pielisen nimi on tullut siitä, että se on pielessä eli syrjässä ilmeisesti Laatokalta katsottuna ja alkuaan nimi olisi Pielisniemestä. Pielis-nimiä on kymmenkunta.

Äänistä ei kirjassa ole, mutta on Äänekoski, jossa ääni on tullut saamen isoa merkitsevästä sanasta, jota suomessa edustaa enä. Ääninen voisi olla samaa perua. Äänisen venäjänkielinen nimi on Onega.