Annastiina Mäkilä kirjoitti:Olen kuullut kommentteja, joiden mukaan open access -julkaisuja pidetään yhä jollain tavoin epäluotettavampina kuin painettuja julkaisuja. Toisaalta olen kuullut tapauksista, joissa verkossa olevien julkaisujen artikkeleita ei painettujen tavoin ole linkitetty yliopistokirjastojen hakukoneisiin.
Mitään tällaista open access -julkaisujen tasoon perustuvaa syrjintää
kirjastoissa tuskin harrastetaan ainakaan tietoisesti, mutta muuten
olet kyllä oikeilla jäljillä...
Useimpien tieteenalojen (ml. historia) arvostetuimmat lehdet ovat
edelleen muita kuin open access -julkaisuja, ja tilanne muuttuu tältä
osin hitaasti. Etenkin luonnontieteiden ja lääketieteen puolella lehtien
merkittävyyttä mitataan ns. impact factoreilla. Tutkijoiden meritoitumisen
ja tutkimushankkeiden rahoituksen kannalta on elintärkeää julkaista
tulokset mahdollisimman arvostetussa lehdessä, eli tämän syklin
murtaminen on melkoinen haaste. Kirjastoilla ei ole resursseja kaikkien
mahdollisten aineistojen luettelointiin, eli nekin saattavat tehdä
valintoja julkaisujen oletetun merkityksen perusteella.
Open access -lehtiin tehtävien linkkien osalta ongelmana voi myös olla
osoitteiden pysyvyys, minkä takia kirjastot eivät välttämättä
kovin innokkaasti linkitä niitä tietokantoihinsa. Tähän on kehitteillä
teknisiä ratkaisuja (mm.
URN-osoitteet), mutta ne eivät ole
vielä vakiintuneet yleiseen käyttöön.
Noin yleisesti ottaen kirjastot ovat olleet ainakin Suomessa erittäin
voimakkaasti open access -julkaisemisen takana: maksullisten
julkaisujen jatkuvasti inflaatiota nopeammin nousevat hinnat
ovat ajamassa kirjastoja vähitellen kestämättömään tilanteeseen,
jossa niillä ei ole enää varaa juuri muihin aineistohankintoihin
suurten kansainvälisten kustantajien lehtipakettien lisäksi - jos
niillä on kohta varaa edes niihin. Esim. suurimmat yksittäiset
FinELibin kansainvälisten kustantajien kanssa solmimat sopimukset
ovat suuruusluokaltaan miljoonia euroja vuodessa. Ironista kyllä,
aineistoja käyttävät tutkijat ja opiskelijat eivät usein tiedä tästä
puolesta mitään, ja saattavat jopa kuvitella käyttävänsä ilmaisia
aineistoja...
Tilannetta on pyritty tasapainottamaan tukemalla sekä open access
-lehtiä että ns. avoimia julkaisuarkistoja, joihin tutkijat tallentaisivat
omat maksullisissa lehdissä ilmestyneet artikkelinsa. Julkaisu-
arkistojen osalta toiminta on toistaiseksi keskittynyt valitettavankin
paljon erilaisten teknisten alustojen luomiseen (Kansalliskirjasto
tarjoaa myös yhteistä julkaisualustaa, ks.
https://oa.doria.fi),
ja kirjoitin tästä itsekin
aika pessimistisen blogimerkinnän viime vuoden
puolella, mutta nyt myös politiikka-puolella näyttää viimeinkin
tapahtuvan: Helsingin yliopisto yrittää vielä tämän kevään aikana
saada aikaan päätöstä tallennusmandaatista, joka velvoittaisi
yliopiston tutkijat joko julkaisemaan avoimissa lehdissä tai
tallentamaan artikkelinsa avoimeen julkaisuarkistoon.
Muita suomalaisia puhtaasti historia-alan open access -lehtiä en
ainakaan minä tunne, eli ruuhkaa verkossa ei tunnu olevan.
Uutena tulokkaana historia-alan open access -julkaisujen
joukkoon on ilmaantunut Kasvatus ja aika:
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/
Lisäksi verkossa on julkaistu myös pääosin joensuulaisten
jatko-opiskelijoiden voimin syntyneen Lähde-aikakauskirjan
vanhoja numeroita:
http://www.lahde.info/
Lähitieteiden puolelta löytyy mm. folkloristien jo perinteikäs
Elore (alkuperäiseltä nimeltään kielen solmuun saava
Elektroloristi):
http://www.elore.fi
Muista historia-alan lehdistä Suomen kirkkohistoriallisen seuran
vuosikirja on saatavilla ei-vapaan Elektra-palvelun kautta, ks.:
https://oa.doria.fi/handle/10024/7339
Lisäksi myös Historiallinen aikakauskirja on tulossa saataville
tätä kautta lähiaikoina, vuoden viiveellä tosin. Elektran käyttöä on
siis rajattu siten, että artikkelit ovat tällä hetkellä käytettävissä
vain yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa.
Kotimaisten lehtien osalta tilanne poikkeaa monilta osin
kansainvälisestä, sillä meillä ei ole suuria kaupallisilla
periaatteilla toimivia tiedekustantajia, ja lehtibisneksessä
liikkuvat rahat ovat enimmäkseen melko vaatimattomia.
Open access -lehdet ovat toistaiseksi lähinnä joko pieniä
lähinnä Pyhän hengen varassa toimivia julkaisuja (vrt.
Ennen ja nyt) tai sitten niillä on taustallaan jokin vakavarainen
tutkimuslaitos, jonka ei tarvitse kantaa huolta tulojen
mahdollisesta vähenemisestä.
Löysin mielenkiintoisia artikkeleita liittyen tähän julkaisumuotoon Suomen open access -työryhmän sivuilta otsikon suomalaisten kirjoittamia uutis- ja katsausartikkeleita alta.
Huokaus, tuotakin listaa pitäisi ennättää päivittää...