Tämä keskustelu on tällaista muna–kana-keskustelua. Koska ei ole aikaa ja monessa suhteessa tietoa muuhun kuin toisten tutkimusten referointiin, tämä saa olla viimeinen viestini tähän ketjuun.
Roos on vakuuttunut, että länsimaiden korkea kansantuote heijastaa biologisen evoluution kautta kehittynyttä korkeampaa älykkyyttä. Itse taipuisin väittämään, että länsimaiden Afrikkaa korkeampi äo:n keskiarvo on kasvanut käsi kädessä elinolojen, ravitsemusolojen, koulutuksen, lukutaidon leviämisen, tieteen edistymisen, keskiluokkaistumisen ja koulutususkon kautta. Se että länsimaissa on nykyisin laaja hyvin koulutettu ja älykkyystesteissä älykäs keskiluokka, on varmasti taloudellisen vaurauden lähde.
Vaikka kaivaisin esille jokaisen artikkelin, jossa korostetaan koulutuksen, ravinnon, kannustavuuden, vanhempien sosio-ekonomisen aseman ja muiden ympäristötekijöiden vaikutusta mitattuun älykkyysosamäärään, se ei tekisi tästä inttämisestä yhtään hyödyllisempää. Sama koskee kaikkia niitä Vanhasen ja Lynnin tutkimukset teilanneita kirja-arvosteluja kansainvälisissä journaaleissa. Sekään ei auttane, että kerron APA:n kannan Vanhasen, Lynnin, Rushtonin, Gottfredsonin ja Jensenin suosimaan rotu-käsitteeseen.
Yalen genetiikan ja evoluutiobiologian professori Kenneth K. Kidd; lapsitutkimuksen, epidemiologian ja kansanterveyden professori Elena L. Grigorenko sekä saman yliopiston psykologian ja kasvatustieteen professori Robert Sternberg (APA:n entinen presidentti) kirjoittivat hiljan älykkyydestä, rodusta ja genetiikasta näin:
”valtava enemmistö älykkyyttä, rotua ja genetiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta pohjautuu kansanomaisiin taksonomioihin tieteellisen analyysiin sijaan. Koska älykkyyden teoreetikot eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mitä älykkyys on, on sen suhteen muihin käsitteisiin oltava korkeintaan alustava. Rotu on sosiaalinen konstruktio, jolla ei ole tieteellistä määritelmää. Näin ollen älykkyyden ja muiden käsitteiden suhdetta käsittelevä tutkimus voi palvella sosiaalisia päämääriä mutta ei tieteellisiä. Yhtäkään geeniä ei ole vielä vakuuttavasti kytketty älykkyyteen, joten yritykset tarjota vakuuttava linkki rodun ja älykkyyden välillä eivät ole mahdollisia tällä hetkellä. Perinnöllisyys, joka on käyttäytymisgeneettinen (behavior-genetic) käsite, ei riitä tällaiseksi linkiksi.”
Sternberg, R. J., E. L. Grigorenko, and K. K. Kidd. "Intelligence, Race, and Genetics." American Psychologist 60, no. 1 (2005): 46-59.
Vaikka Roos puhuu tieteellisten selitysten maailmasta, alan kovimmat asiantuntijat näkevät koko touhun ideologisena ja sosiaalisena ristiretkenä, jolla ei ole tieteellistä perustaa genetiikassa, psykologiassa tai evoluutiopsykologiassa. Heidän artikkelinsa on myös mainio, jos haluaa ymmärtää kuinka monisyinen, vaihtelun (variation) ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa toimiva ilmiö perinnöllisyys todella on.
J.P.Roos kirjoitti:Sen sijaan OT:n vaite siitä että ÄO ei olisi väestötasolla biologisesti määräytynyt vaikka hänkin ilmeisesti myöntää sen, että yksilötasolla ÄO on melko vahvasti periytyvä ominaisuus, on ihmeellinen. Väestöillä on geneettisiä eroja ja näillä on vaikutusta väestöjen keskimääräisiin ominaisuuksiin. Älykkyys on aivan ilmeisesti yksi tällainen ominaisuus jossa erot ovat suhteellisen merkittävät myös väestötasolla.
En väitä, että mitatussa älykkyydessä ei olisi väestötasolla eroja. Niiden tutkimusten valossa, joihin olen aiheesta törmännyt, on järkyttävä yksinkertaistus ottaa yksilön äo pelkästään geneettisesti perittynä. Kaksostutkimuksissa ja adoptiotutkimuksissa on todettu, että sillä millaiseen perheeseen esimerkiksi adoptoitu päätyy, on merkittävä vaikutus hänen älykkyyteensä perintötekijöiden ohella. Siksi on hurjaa olettaa, että eri maanosissa asuvien kansojen mitatussa älykkyydessä havaitut erot kertoisivat kovinkaan suurelta osin geneettisistä eroista. On kummallista kulttuurin, koulutuksen, lukemisen ja länsimäisen tietoyhteiskunna vähättelyä olettaa, että näillä ei olisi vaikutusta älykkyysosamäärään.
J.P.Roos kirjoitti:OT:n väite siitä että öljynporauslautat ovat tärkeämpiä kuin öljy on absurdi. Hän siis olisi valmis ehdottamaan että me rakennamme varmuuden vuoksi öljynporauslauttoja Pohjanlahdelle josko sieltä vaikka löytyisi öljyä. Tottakai Norjalla on muitakin menestystekijöitä kuin öljy, mutta lähtökohta oli OT:n väite että potentiaalilla ei ole merkitystä.
Noo, sanoin ihan selvästi, että lautat ovat tärkeämpiä siinä mielessä kuin ne heijastavat tiede- ja koulutususkoista kulttuuria. Potentiaalilla on merkitystä, mutta sitä on paljon vaikeampi ottaa huomioon missään järkevässä analyysissä.
J.P.Roos kirjoitti:Lynn ja Vanhanen ovat ottaneet tämän huomioon riittävällä tarkkuudella. Erona inflaatioon on lähinnä se, että Flynn-efekti ei ole missään maassa satoja tai tuhansia prosentteja vaan erot ovat pieniä.
Jos muutos on jossain esimerkiksi 25 pistettä sukupolvessa, niin neljässä sukupolvessa muutos on 100 pistettä. Inflaatio kuvaa mainiosti sitä, miten Flynnin efekti hankaloittaa vertailua äo:llä. Oletetaan tilanne, jossa kaikkien maiden valuutat ovat aluksi samanarvoisia ja niiden ostovoima sama. Joidenkin prosenttien erot inflaatiossa kertautuvat muutamassa vuosikymmenessä sellaisiksi, että esimerkiksi kansantuotteiden vertaaminen ilman ostovoimakorjausta on mahdotonta. Yrittäkääpä deflatoida vuoden 1970 markka vuoden 1995 markaksi käyttämällä vaikkapa Euroopan maiden elinkustannusindeksien keskiarvon muutosprosenttia vuosilta 1950-1960.
J.P.Roos kirjoitti: ÄOn käyttäminen kansallisen ja maailman tason selityksissä on hirveää determinismiä johon on syyllistytty maailman sivu ja joka liittää yhteen kaikki Pahat Asiat, feodalismin, eugeniikan, läntisen rodun yliherruuden jne. Tämä on puhdasta roskaa. Me olemme nyt tieteellisten selitysten maailmassa. ÄO:lla on vaikutusta. Tätä vaikutusta on nykyään jo melko turha yrittää kiistää.
Joo, tuossa karkasi vähän mopo käsistä. Mutta myyttiä pelkästään geneettisesti määräytyneestä älykkyydestä käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa sosiaalipoliittisena argumenttina. Tai siis tarkemmin sosiaalipolitiikan vastaisena argumenttina; on turha nostaa ketään köyhyydestä, kun sillä ei saavuteta pitkällä tähtäimellä mitään.
Mitä tulee tieteellisten selitysten maailmaan, Pioneer Fundin rahoittama tutkimus on siitä kaukana. Se perustettiin 1937 tukemaan eugeniikkaan pohjaava tutkimusta. Lynn, Gottfredson, Jensen ja Rushton ovat kaikki saaneet rahoitusta kyseiseltä puljulta. Samaisen säätiön piirissä toimi mm. Otmar Freiherr von Verschuer, joka sattui olemaan Josef Mengelen mentori ennen holokaustia ja sen aikana.
J.P.Roos kirjoitti: Korkea ÄO ei ole lisäksi mikään valkoisen rodun erityisominaisuus (joskin USA:ssa on tosiasia että valkoisten ÄO on korkeampi kuin mustien ja ero ei supistu, mutta tämä ei siis ole mitään determinismiä).
Erohan kyllä supistuu. Näin Psychological Science vuonna 2006:
The constancy of the Black-White IQ gap is a myth and therefore cannot be cited as evidence that the racial IQ gap is genetic in origin. Blacks have gained 4 to 7 IQ points on Whites over the past 30 years. Neither changes in the ancestry of the individuals classified as Black nor changes in those who identify themselves as Black can explain more than a small fraction of this gain. Therefore, the environment has been responsible. The past two decades have seen both positive and negative developments for Blacks: Gains in occupational status and school funding have been accompanied by an increase in the number of Black preschoolers in single-parent homes and by a decrease in income in those homes (Neal, in press). We believe that further Black environmental progress would engender further Black IQ gains.
Dickens, W. T. and J. R. Flynn. "Black Americans Reduce the Racial IQ Gap: Evidence from Standardization Samples." Psychological Science 17, no. 10 (2006): 913-920.
J.P.Roos kirjoitti: Evoluutioteoreettinen ihmistutkimus lähtee siitä, että ihmisillä on joitakin enemmän tai vähemmän pysyviä ominaisuuksia ja taipumuksia, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Nämä ominaisuudet liittyvät pääasiassa lisääntymiseen ja eloonjäämiseen. Niihin kuuluu myös yhteisöllisyys jota ilman ihminen ei olisi jäänyt eloon. Mutta niihin kuuluu myös jatkuva älykkyyden kasvu, joka ilmeisesti edelleen jatkuu.
Ongelma onkin siinä, että joku kansa puutteellisella nyky-ymmärryksellä leimataan peruuttamattomasti ja geneettisesti muita kansoja tyhmemmäksi. Painotus on nimenomaan sanalla peruuttamattomasti. Edelleenkään en väitä, että eroja siinä, mitä mitataan, ei olisi.
J.P.Roos kirjoitti: Tässä ei minun mielestäni ole mitään sen kummempaa determinismiä kuin vaikkapa sen toteamisessa että naisten koulutuksella on iso määrä posiitiivisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun. Tästäkin voi olla poikkeuksia, mutta kyllä se aika vahva säännömukaisuus on.
Kärjistäen: Juuri olette todenneet, että taloudellinen kasvu heijastaa kansojen älykkyysosamäärää. Koulutus ei, jos ajatteluanne seuraa johdonmukaisesti, voi nostaa kansan äo:n keskiarvoa. Talouskasvu on kuitenkin sidottu älykkyysosamäärään, joten mikään investointi naisten koulutukseen köyhissä maissa ei voine tuottaa pysyvää taloudellista kasvua.
Peter Tikka kirjoitti:Mikäli olen maallikkona ymmärtänyt oikein, on J.P. Roosin väitteen mukaan niin, että älykkyys on selittävä tekijä - eikä kausaalinen syy - kansakuntien vaurastumiselle?
No, Roos kirjoitti:
J.P.Roos kirjoitti: Toisin sanoen, on huomattavasti todennäköisempää että korrelaation taustalla oleva kausaaliyhteys on ÄO:sta sosio-ekonomiseen kehitykseen kuin päinvastoin.
Eli siinä paitsi ohitetaan se seikka, että jokainen tilastotieteen oppikirja varoittaa ottamasta kahden muuttujan välistä korrelaatiota kausaalisuhteena, myös jätetään huomiotta kaikki tutkimus, joka viittaa äo:n ja ympäristön suhteeseen. Jos jokin on selittävä tekijä, silloin oletetaan kausaalisuhde.
Peter Tikka kirjoitti:Oletin, että Vanhasen ja Flynnin tutkimukset perustuvat pitkälle empiirisiin ÄO-mittauksiin? Eivätkö ne ole empiriaa?
Ongelma on empirian taso. Heillä oli käytössään todella rajallinen määrä laadultaan vaihtelevia äo-mittauksia. Otokset, vastanneiden iät, testivuodet ja käytetyt testit vaihtelivat maasta toiseen. Lisäksi he johtivat datasta äo-arvoja ajallisesti eteen ja taakse olettaen lineaarisen Flynnin efektin, mitä se ei missään tapauksessa ole. Inflaatioesimerkkiä lainaten se on sama, jos kaikkien Euroopan maiden inflaation 20 vuoden keskiarvoa käytettäisiin markan ostovoiman arviointiin vaikkapa vuonna 1923.
En väitä, että tulokset maantieteellisesti olennaisesti muuttuisivat, vaikka testit olisi tehty laajoilla otoksilla. Voi vain olla, että Vinkuintian ihmiset tuli leimattua muutaman kymmenen lapsen testin perusteella, Trallalaan asukkaat arvioitiin naapurimaiden tampioiden pohjalta ja Huitsinnevadassa on pistetty hanskat tiskiin, kun suomalainen professori on todennut koko porukan henkisesti jälkeenjääneiksi. Ja koko Syldaavia on tietenkin tuomittu ikuiseen kaaokseen ja köyhyyteen.
Peter Tikka kirjoitti:Leimaavatko Vanhanen ja Flynn nimeltä mainiten ihmisiä geneettisesti tyhmiksi? Ovatko Vanhanen ja Flynn siis poliittisia propagandisteja, joille ihmisten leimaaminen on ominaista. Sellaisen väitteen esittäminen on bumerangi.
Kyllä on ihmeellistä. Jos sinut mainittaisiin geneettisesti imbesillinä tiedejulkaisussa naapurin Jorman, Penan ja Kallen älykkyysosamäärien keskiarvon perusteella, niin eikö rassaisi? Tässä ei nyt voi mitenkään kiertää sitä, että hurjin oletuksin, jotka eivät pohjaudu biologiaan, genetiikkaan tai psykologiaan, vedetään johtopäätöksiä itse asiassa miljardien ihmisten henkisistä kyvyistä. Koska jopa perinnöllisyyden käsite on näissä tutkimuksissa niin hakusessa, sama laajenee koskemaan näiden ihmisten jälkeläisiä. Olen melko varma, että Vanhanen ja Lynn ovat tehneet mielestään kovaa tiedettä. Tutkimuksessa on vain niin monta käsitettä ja oletettua kausaalisuhdetta, joihin valtaosa tiedemaailmasta suhtautuu epäillen, että tällaisia debatteja syntyy.
Peter Tikka kirjoitti:Jos aikaperspektiiviksi otetaan 500 000 vuotta on päivänselvää, että älykkyys on ihmiskunnan vaurauden perusta. Mikä muu erottaisi ihmisen apinasta? Minusta J-P:n esittelemä hypoteesi on mielenkiintoinen ja tutkimuksen arvoinen.
Eihän tätä nyt kukaan epäile. Nimenomaan älykkyys.
Ei vain ole lähimainkaan tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä ihmisen geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta, että meillä olisi oikeutta lajitella ihmisiä pseudotieteellisten rotukäsitteiden avulla.
Henkilökohtaisesti näen älykkyystutkimuksen mielekkäänä silloin, kun se pyrkii selittämään mistä havaitut erot mitatussa äo:ssa johtuvat ja mitä se, mitä mitataan, oikeastaan on. Tällä tarkoitan myös geenitutkimusta, mutta en mitään sosiobiologista spekulointia -- ainakaan, jos se johtaa moiseen hutkimiseen.