Täytyy lisätä sen verran varauksellisuutta, että Suomen tällaisissa saamelaisperäisissä paikannimissä on yleensä pidemmälti laina-ainesta: käytännössä siis suomen ylimmäinen-sanan saamelainen vastine ilmenee sellaisissa asuissa kuin Ilomantsi ja Elimys.
Eli pelkkä ila-elementti ei vielä riitä kovin vakuuttavaksi todisteeksi: seuraaviakin konsonantteja kaivattaisiin (m ja s/ts). Jos myöskään ku(u)kas-tyyppisiä hydronyymejä ei noilta Ruotsin alueilta tavata, pitäisi tukea saada jostain muusta nimiaineksesta - mieluiten sellaisesta, jonka motiivi voitaisiin samoin kuin ilomV(nt)s-tyyppi todeta jo maastossa tai kartalla.
Abstraktimmat nimet (joille ei saa vahvistusta kartalta) ovat aina hieman kiistanalaisempia - merkityksen kannalta esim. järvi tai niemi voitaisiin yhtä hyvin johtaa kalan nimityksestä kuin yöpymispaikan nimityksestäkin (viitaten Iisalmi-keskusteluun). Kumpaakaan kun ei voi todeta kartalta tai maastosta, ja on yhtä mahdollista että paikka on ollut kalarikasta kuin että siellä on yövytty.