Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Täytyy lisätä sen verran varauksellisuutta, että Suomen tällaisissa saamelaisperäisissä paikannimissä on yleensä pidemmälti laina-ainesta: käytännössä siis suomen ylimmäinen-sanan saamelainen vastine ilmenee sellaisissa asuissa kuin Ilomantsi ja Elimys.

Eli pelkkä ila-elementti ei vielä riitä kovin vakuuttavaksi todisteeksi: seuraaviakin konsonantteja kaivattaisiin (m ja s/ts). Jos myöskään ku(u)kas-tyyppisiä hydronyymejä ei noilta Ruotsin alueilta tavata, pitäisi tukea saada jostain muusta nimiaineksesta - mieluiten sellaisesta, jonka motiivi voitaisiin samoin kuin ilomV(nt)s-tyyppi todeta jo maastossa tai kartalla.

Abstraktimmat nimet (joille ei saa vahvistusta kartalta) ovat aina hieman kiistanalaisempia - merkityksen kannalta esim. järvi tai niemi voitaisiin yhtä hyvin johtaa kalan nimityksestä kuin yöpymispaikan nimityksestäkin (viitaten Iisalmi-keskusteluun). Kumpaakaan kun ei voi todeta kartalta tai maastosta, ja on yhtä mahdollista että paikka on ollut kalarikasta kuin että siellä on yövytty.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Täytyy lisätä sen verran varauksellisuutta, että Suomen tällaisissa saamelaisperäisissä paikannimissä on yleensä pidemmälti laina-ainesta: käytännössä siis suomen ylimmäinen-sanan saamelainen vastine ilmenee sellaisissa asuissa kuin Ilomantsi ja Elimys.
Ilomantsi sisältää tosiaan Ilo (ylin) ja päätteen mantsi, joka merkitsee, että kyse on ylimmäisimmästä. Elimys nimen osalta en tiedä mahtaako se olla 'ylin' tai 'ylimmäinen' tai 'ylimmäisin' vai onko kyse pelkästä kielitieteellisestä arvioinnista ilman yhtymäkohtaa maastoon.
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Eli pelkkä ila-elementti ei vielä riitä kovin vakuuttavaksi todisteeksi: seuraaviakin konsonantteja kaivattaisiin (m ja s/ts). Jos myöskään ku(u)kas-tyyppisiä hydronyymejä ei noilta Ruotsin alueilta tavata, pitäisi tukea saada jostain muusta nimiaineksesta - mieluiten sellaisesta, jonka motiivi voitaisiin samoin kuin ilomV(nt)s-tyyppi todeta jo maastossa tai kartalla.
Saamen ts-äänne paikannimissä viittaisi tietysti saamenkieliseen paikannimeen. Käsittääkseni suomen (mukaan lukien muut ims-kielet) ei sisällä ts-äännettä normaalisti. Miten mahtaa ts-äänne olla kehittynyt germaanisissa kielissä ja oliko se jo kantagermaanissa? Ilim-sana taas käsittääkseni on ilmaa merkitsevä sana joissakin ims-kielissä.

Länsi-Suomessa lausutaan ili-ma, jonka voisi kuvitella merkitsevän yli-maan. Ilma on tietenkin maan yläpuolella eli yli-maallinen. Maa-ilma merkitsee kaikkea ympäröivää, sekä maata että sen yläpuolista aluetta. Sattaa olla, että ilma-sanalla on jokin tuon kaltainen perusta.
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Abstraktimmat nimet (joille ei saa vahvistusta kartalta) ovat aina hieman kiistanalaisempia - merkityksen kannalta esim. järvi tai niemi voitaisiin yhtä hyvin johtaa kalan nimityksestä kuin yöpymispaikan nimityksestäkin (viitaten Iisalmi-keskusteluun). Kumpaakaan kun ei voi todeta kartalta tai maastosta, ja on yhtä mahdollista että paikka on ollut kalarikasta kuin että siellä on yövytty.
Kartasta havaittavia paikannimiä (vesistöjä koskevia) ovat mm kosket, virtapaikat, salmet, lahdet, kapeikot yms. Muutamia sellaisia ims-sanoja joille löytynee paikannimiä Ruotsissa ovat mm juga, vieska ja toras. Juga merkitsee koskea, vieska merkitsee virtaa (virtausta) ja toras on vesi tai maaalue, jonka kautta on päästy toiseen veteen (vesistöön). Toras on saamelainen, vieska on harvinainen Suomessa, mutta esiintyy Venäjällä käsittääkseni ja juga/juka on ims-sana monessa kielessä.

-

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Vetehinen kirjoitti:Saamen ts-äänne paikannimissä viittaisi tietysti saamenkieliseen paikannimeen. Käsittääkseni suomen (mukaan lukien muut ims-kielet) ei sisällä ts-äännettä normaalisti. Miten mahtaa ts-äänne olla kehittynyt germaanisissa kielissä ja oliko se jo kantagermaanissa? Ilim-sana taas käsittääkseni on ilmaa merkitsevä sana joissakin ims-kielissä.
Tuli mieleen vielä sanojen ajoitus. Kun puhutaan suomeen lainautuneista saamelaisista paikannimistä, on kyse käsittääkseni noin vuosien 1000-1500 jaa aikajaksosta ja toisinaan nuoremmastakin lainauksesta. Kun puhutaan E-Ruotsin mahdollisesta ims-paikannimistä, niin niiden ajoitus saattaa olla noin 1000 - 1500 vuotta varhaisempia eli ajanlaskun tienoilla. Tuohon aikaan puhuttiin eräiden kielitutkijoiden mukaan kantasuomea eikä saamea vielä ollutkaan. Ajoitukset ovat tietysti melkoisen epävarmoja, mutta varmaa on, että Etelä-Ruotsin paikannimet tyyppiä 'ylin' ja Suomen vastaavat ovat eri aikakausilta joiden välillä on jopa yli tuhat vuotta.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Vetehinen kirjoitti:Länsi-Suomessa lausutaan ili-ma, jonka voisi kuvitella merkitsevän yli-maan. Ilma on tietenkin maan yläpuolella eli yli-maallinen. Maa-ilma merkitsee kaikkea ympäröivää, sekä maata että sen yläpuolista aluetta. Sattaa olla, että ilma-sanalla on jokin tuon kaltainen perusta.
Suomen murteiden "ylimääräinen" siirtymävokaali on nuori. Sanojen *ilma/ä ja *üli jatkajia tavataan Siperian uralilaisissa kielissä saakka, joten jo kantauralissa nämä sanat näyttävät olleen olemassa erillään ja toisistaan riippumatta. Teoriassa on silti toki mahdollista joskaan ei toistaiseksi perusteltavissa, että joskus esiuralilaisella kaudella ilma-sanan syntyyn olisi jotenkin vaikuttanut yli-sana.

Vetehinen kirjoitti:Tuli mieleen vielä sanojen ajoitus. Kun puhutaan suomeen lainautuneista saamelaisista paikannimistä, on kyse käsittääkseni noin vuosien 1000-1500 jaa aikajaksosta ja toisinaan nuoremmastakin lainauksesta. Kun puhutaan E-Ruotsin mahdollisesta ims-paikannimistä, niin niiden ajoitus saattaa olla noin 1000 - 1500 vuotta varhaisempia eli ajanlaskun tienoilla. Tuohon aikaan puhuttiin eräiden kielitutkijoiden mukaan kantasuomea eikä saamea vielä ollutkaan. Ajoitukset ovat tietysti melkoisen epävarmoja, mutta varmaa on, että Etelä-Ruotsin paikannimet tyyppiä 'ylin' ja Suomen vastaavat ovat eri aikakausilta joiden välillä on jopa yli tuhat vuotta.
Joo, aikaero on tärkeää huomata. Kuitenkin suomen ylim|mäinen/mäisen palautuu varhaisempaan asuun, joka voidaan rekonstruoida suunnilleen *ülimängc'i (hankalia merkkejä, mutta olennaista on, että sanan lopulta löytyy nasaalin ja affrikaatan yhtymä kuten vielä paikoin saamesta).

Olennaista olisi siis löytää nimiä, joissa nämä vanhat jälkikonsonantit esiintyisivät. Jos jälkiosia ei löydy lainkaan, voi olla että Ila-nimet ovatkin aivan muuta alkuperää; jos taas jälkiosa muistuttaa nykysuomea eikä affrikaattaa tavata, nimi voi olla lainaa mutta hyvin nuorta.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Millä tavalla tämän päivän ruotsin kielessä nuo vanhat jälkikonsonantit esiintyisivät? Tuo kysymys koskee sanaa 'yli-mmäinen. Suomen kielen asuissahan ne ovat hävinneet kuten sanoissa Elimo, Elimonjärvi, Ilmiinjärvi, Ilmuslampi, Elämyönjärvi, Elämäinen, Elimäki, jotka Aikio palauttaa saamen "elemus" sanaan.

*Yli-mmäisten lisäksi on Suomessa suuri joukko paikannimiä tyyppiä 'ylö', 'ylin' ja 'ylinen' joissa jälkikonsonanttia ei ole.

-

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Vetehinen kirjoitti:Millä tavalla tämän päivän ruotsin kielessä nuo vanhat jälkikonsonantit esiintyisivät? Tuo kysymys koskee sanaa 'yli-mmäinen.
Tähän en osaa vastata; ehkä jollain tavoin kuluneena kuten Suomen paikannimissäkin (esim. eräissä alla luettelemissasi s:nä). Koska oletettu ajallinen etäisyys on suurempi, lainasubstituution lisäksi kuluminen on voinut vaikuttaa nimien asuun enemmän.
Vetehinen kirjoitti:Suomen kielen asuissahan ne ovat hävinneet kuten sanoissa Elimo, Elimonjärvi, Ilmiinjärvi, Ilmuslampi, Elämyönjärvi, Elämäinen, Elimäki, jotka Aikio palauttaa saamen "elemus" sanaan.

*Yli-mmäisten lisäksi on Suomessa suuri joukko paikannimiä tyyppiä 'ylö', 'ylin' ja 'ylinen' joissa jälkikonsonanttia ei ole.
On totta ettei affrikaatan/sibilantin vastine kaikissa sanoissa näy, vaikka joissain näkyykin (Ilmus, Elimys, Ilomantsi). Kuitenkin silloin kun etsitään aiemmin tuntematonta lainanimikerrostumaa, uskottavuus olisi sitä parempi, mitä pidempi äännejono voitaisiin osoittaa - näin muille tulkinnoille ei jäisi juurikaan sijaa.

Eli jos verrataan tuossa yllä listaamiisi Suomen paikannimiin, niin pitäisi aloittaa Ilomantsi-tyypistä (nasaalin ja affrikaatan edustus mukana), sitten vasta tyytyä Elimo-tyyppiin (vain nasaalin edustus mukana) ja viimeisenä ottaa mukaan Elimäki-tyyppi (olettaen että historialliset esiintymät sallisivat myös mäki-tulkinnan, jolloin laina-ainesta olisi vain Eli-osuus; ei affrikaatan eikä nasaalin edustusta näkyvissä).

Ylö- ja Ylin-nimet eivät ole lyhyytensä vuoksi yhtä yksitulkintaisia, joten uskottavuuden vuoksi pitäisi ensin löytää noita pidempiaineksisia nimiä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Pidempiaineksiset nimet ovat haasteellisia, kun siellä nimet tuppaavat lyhentymään ja toiseksi, jos saamea ei ollut nimeämisen aikaan, niin saamenkielistä paikannimeä ei tahdo löytyä.

Mielestäni merkittävimmät seikat 'yli' nimistä Ruotsissa ovat:
* 'ylin' nimille ei ole germaanista etymologiaa
* niille on ims etymologia
* Ruotsin 'ylin' paikannimien merkitys täsmää

Samoilta alueilta eli pääasiassa Finveden eteläosasta Bolmen järven seudulta olisi etsittävä muita ims-paikannimiä. Eräs mahdollinen saattaa olla Nissan-joen nimi.

Finveden rajoittuu lännessä Nissan nimiseen jokeen. Bengt Pamp selittää Nissan nimen "Nissan fsv Niz, som antas vara bildat till ett i övrigt inte känt nordiskt ord vilket är besläktat med den latinska verbet niter 'glänsa'". Suomeksi tuo merkitsee kutakuinkin, että Niz on tuntematon sana, jolle on keksitty merkitys latinasta. SEO ei anna mitään selitystä Nissanille.

Toisaalta saamen sana njizzi merkitsee suomeksi nisä, josta arvellaan sanan nisu olevan johdos. Länsi-Suomessa, vepsässä (nizu), lyydissä (nizzoz) ja aunuksessa nisu on vehnän nimitys.

Inarissa on Njizz-jävrcuájá 'Nitsijärvensuoja'. Lapissa on kolme muutakin nitsi-nimistä paikkaa. Suomessa on kymmeniä nisu-aiheisia paikannimiä. Ruotsissa samaa muotoa olevia Nissa-nimiä on myös kymmeniä. Eli paralleelleja on olemassa, mutta aivan mahdotonta varmistaa kartalta Nissan-joen nimen merkitystä. Keskeiseksi seikaksi jää, että germaanisella taholla selittämätön sana on selitettävissä ims-sanalla.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Vetehinen kirjoitti:Pidempiaineksiset nimet ovat haasteellisia, kun siellä nimet tuppaavat lyhentymään ja toiseksi, jos saamea ei ollut nimeämisen aikaan, niin saamenkielistä paikannimeä ei tahdo löytyä.
Nimet tuppaavat kyllä kulumaan, mutta jos löydetään pelkästään kolmen äänteen jonoja Ilomantsi-tyypin sijasta, on todennäköistä, ettei kyse olekaan samasta nimityypistä. Jos kyseessä olisikin ylin-lähtöasu, olisi hyvä löytyä jälkiä myös loppunasaalista - joka sitäpaitsi näin varhain olisi vielä ollut *m (*ülim).

Saamea ei tuohon aikaan ollut sen paremmin kuin myöhäiskantasuomeakaan, vaan se *ülimängc'i-asu edustaa näiden yhteistä kantatasoa, ns. varhaiskantasuomea (tai länsiuralia).

Vetehinen kirjoitti:Samoilta alueilta eli pääasiassa Finveden eteläosasta Bolmen järven seudulta olisi etsittävä muita ims-paikannimiä. Eräs mahdollinen saattaa olla Nissan-joen nimi.

Finveden rajoittuu lännessä Nissan nimiseen jokeen. Bengt Pamp selittää Nissan nimen "Nissan fsv Niz, som antas vara bildat till ett i övrigt inte känt nordiskt ord vilket är besläktat med den latinska verbet niter 'glänsa'". Suomeksi tuo merkitsee kutakuinkin, että Niz on tuntematon sana, jolle on keksitty merkitys latinasta. SEO ei anna mitään selitystä Nissanille.

Toisaalta saamen sana njizzi merkitsee suomeksi nisä, josta arvellaan sanan nisu olevan johdos. Länsi-Suomessa, vepsässä (nizu), lyydissä (nizzoz) ja aunuksessa nisu on vehnän nimitys.

Inarissa on Njizz-jävrcuájá 'Nitsijärvensuoja'. Lapissa on kolme muutakin nitsi-nimistä paikkaa. Suomessa on kymmeniä nisu-aiheisia paikannimiä. Ruotsissa samaa muotoa olevia Nissa-nimiä on myös kymmeniä. Eli paralleelleja on olemassa, mutta aivan mahdotonta varmistaa kartalta Nissan-joen nimen merkitystä. Keskeiseksi seikaksi jää, että germaanisella taholla selittämätön sana on selitettävissä ims-sanalla.
Sanalla nisu 'vehnä' on suppea levikki itämerensuomessakin, kun taas vehnä-sanaa tavataan myös mordvasta. Kumpikin sana lienee lainattu Itämeren ympäristön (vehnä vielä idempänä) maanviljelijakansoilta alueelle leviävään uralilaiseen kieleen.

Siksi nisu-sana ei ole yhtä hyvä todiste kuin mahdollinen yli-sana - nisu-tyyppisiä nimiä on voitu hyvin omaksua "esiruotsiin" suoraan paleoeuroopasta.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Vetehinen kirjoitti: Samoilta alueilta eli pääasiassa Finveden eteläosasta Bolmen järven seudulta olisi etsittävä muita ims-paikannimiä. Eräs mahdollinen saattaa olla Nissan-joen nimi.
Löytyykö sieltä myös Toyota-joki? No, kyllähän jotkut ovat epäilleet, että suomella ja japanilla voisi olla jotain yhtenevyyttä.

Ruotsissa muuten nisse tarkoittaa tonttua tai ravintolaharjoittelijaa.

Norjassa nisse tarkoittaa tonttua, nise pyöriäistä (delfiini), nisje syvennystä ja niste eväitä.

Taidat olla niin ims-kielten lumoissa, ettet edes yritä etsiä vastineita germaanisista kielistä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Siksi nisu-sana ei ole yhtä hyvä todiste kuin mahdollinen yli-sana - nisu-tyyppisiä nimiä on voitu hyvin omaksua "esiruotsiin" suoraan paleoeuroopasta.
Itkosen mukaan "sana nisu on varhaiskantasuomalainen nousukas: sillä on 'purupihkaa' merkitsevä vastine lapissa". Näin ollen merkitys voi olla 'vehnä' tai muinainen 'purukumi'.

Jos mennään hiukan eteenpäin uusiin asioihin.

Noin 40 km Bolmen järvestä luoteeseen on järvi nimeltä Stor-Malen, jonka rannalla on Alanäs (Alaniemi), Halla-bo, Oxa-näset (Oksaniemi), Nissabygget (nissa=purupihka, nisu), järveen laskee Hyvelbäcken (hyväpuro, SEO: av dunkelt urspr). Stor-Malen saa vetensä Mörke-Malen järvestä, johon puolestaan laskee vetensä Illeråsassjön (Ylimmäisenharjunjärvi = ylimmäinen) ja johon laskee Ilabäcken (yläpuro) Klomossenilta. Etäisyyttä eri edellä mainittujen paikkojen välillä on alle 10 km.

Stor-Malenista on matkaa noin 50 km Rusken (ruskea) järveen ja Nissan-jokeen noin 10 km.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Nyky-ruotsi: Al = Leppä -> Alanäs = Leppäniemi
Nyky-ruotsi: Hala = hilata, Hall = halli
Nyky-ruotsi: Oxe = Härkä -> Oxa-näset = Härkäniemi
Nyky-ruotsi: Nisse = tonttu -> Nissabygget = Tonttula
Nyky-ruotsi: Hyvel = Höylä -> Hyvelbäcken = Höyläpuro
Nyky-ruotsi: Iller = Hilleri, Ås = Harju -> Illeråsassjö = Hilleriharjunjärvi
Nyky-ruotsi: Il = tuulenpuuska, Ila = kiirehtiä -> Ilabäcken = tuulinen puro tai nopeasti virtaava (= kiireinen) puro
Nyky-ruotsi: Ruska = Risu -> Rusken-järvi = Risujärvi

utu77213
Viestit: 1
Liittynyt: 12.09.08 13:49

Minun mielestäni kannattaisi ensin yrittää tutkia tilastollisesti, mistä kielestä esimerksi nuo Ruotsin paikannimet tulevat, ja millä jakaumalla. Sen jälkeen olisi parempi nojata etymologiaan, kun tiedettäisiin mihin suuntaan yksittäinen sana on etymologialtaan todennäköisimmin kallellaan. Tai mahdollisesti tuota etymologian tutkimusta ei tarvittaisi.

Selitän tarkemmin: Jos Ruotsin paikannimet tulevat "muinaisruotsista" niin paikannimisanojen rakenteiden jakauman pitäisi kaiken järjen mukaan olla samanlainen kuin muinaisruotsissa. Jollei ole, niin nimissä on havaittavissa vierasta vaikutusta mitattavissa oleva määrä, vaikka ei saataisikaan tunnistetuksi yksittäisiä vierasperäisiä paikannimiä aineistosta.

Sitten ei tarvitakaan enää kuin että taivaasta tipahtaa oikea tai riittävän hyvä approksimaatio muinaisruotsalaisten paikannimien sanarakenteiden (tai merkitysten?) jakaumasta sekä oikeanlainen mittatikku.

Oikeanlaisia jakaumia löytyy varmaan alueilta, joilla ei ole ollut vierasperäistä vaikutusta. Mittatikun joku kielitieteilijä saa keksiä itse, annan tässä vain keksityn esimerkin:

Otetaan kolme mittatikkujoukkoa sanoja. Ensimmäisessä joukossa on suomenkielisiä sanoja, joista 15% sisältää kirjaimen ä tai ö. Toisessa joukossa on englanninkielisiä sanoja. Kolmannessa joukossa on venäjänkielisiä sanoja kyrillisillä kirjaimilla.

Sitten on tutkittavien sanojen joukko, johon on arvottu edellisistä kolmesta joukosta sanoja: siinä 7.5%*99% sanoista sisältää ä- tai ö-kirjaimen ja 1% sanoista kyrillisiä kirjaimiä.

Tuosta voi päätellä, että 1% sanoista on venäläisiä ja jos sana on kyrillinen niin sen merkityksen löytää venäjän kielen sanakirjasta.

Jäljelle jäi 99% sanoista, joista nyt (7.5%*99%)/99% eli 7.5% on selvästi suomalaisia. (Huomaatte, miksi ilmoitin tuon suomalaisten sanojen prosenttiosuuden pari riviä aikaisemmin noin kierosti - helpottaakseni laskua tässä kohden). Koska tässä aineistossa ä- ja ö-kirjaimellisten sanojen osuus on puolet suomen kielen vastaavasta, ja aineistossa on jäljellä enää suomen ja englanninkielisiä sanoja, niin aineisto sisältää tässä vaiheessa puolet suomalaisia sanoja ja puolet englantilaisia sanoja, vaikka suomalaisista sanoista on voitu tunnistaa vain pieni osa! Kun poistetaan tunnistettavat ä- ja ö-kirjaimiset sanat niin jäljelle jää 50%/(100%-7.5%) englanninkielisiä sanoja ja (50%-7.5%)/(100%-7.5%) suomenkielisiä sanoja. Eli melkein puolet ja puolet.

Minä veikkaan, että keskimääräinen kielitieteilijä olisi päätynyt hatusta vetämällä aika virheelliseen tulokseen: "Tutkittavista sanoista 99%*7.5% on suomalaisperäisiä, 1% venäläisiä ja loput englantilaisia".

Yksi tapa tutkia kielen sanojen rakenteita on selvittää miten sanat saa pakattua, vaikkapa soluautomaatilla esitettäviksi.

rcislandlake
Viestit: 5
Liittynyt: 29.07.08 13:08

Tämä ei nyt suoraan todista Ile = ylä, mutta on kyllä sinnepäin. Ykskylä Latviassa on entinen liiviläisten pääkaupunki. Nykyäänkin se on olemassa, mutta nimellä Ikšķile. Monissa vanhoissa keskiaikaisissa kartoissa se on Ueksküll tai Üksküla tms. Minusta tuo osoittaa kuitenkin sen, että aivan hyvin y on voitu ääntää iinä ja ä e:nä.

Se "epäilyttävä" WIKITIETO kertoo näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ik%C5%A1%C4%B7ile
Ikšķile (pronunciation (help·info)) is a city in Latvia. It was the center of ancient Livonia, known by the German name of Üxküll. Meinhard, known from the Chronicle of Henry of Livonia, was the first bishop of Üxküll. In 1197 Berthold of Hanover, a Cistercian abbot of Loccum, was made the second bishop of Üxküll. Those days the city was the center of the upcoming crusading activities in the Livonian area. Bishop Berthold moved the episcopal see to Riga, but was killed by the Livs in battle.

The word Ikskile (or the german Üxküll, Uexküll) becomes from the meaning of (Finno-ugrian) Livonian word ükskül (yksikylä in Finnish). Ükskül (üks = one, kül = village) means simply just village number one, one village or The Village.
Olisiko Balttien ja saamelaisten kytkös entistä tiiviimpi ?
Liiviläiset etäistä saamelaisten sukua ?

Itseasiassa Baltiassa on tehty muutama vuosi sitten jostain poronhoidosta muinaisina aikoina. Saamelaiset tosin ovat kai vaihtaneet elinkeinonsa poronhoitoon myöhäisessä vaiheessa..

Poron vaellus Euroopasta Pohjoiseen :
Baltia
http://www.istorija.lt/la/daugnora2005en2.html
Etelä-Skandinavia
http://www.sciencedirect.com/science?_o ... 058dcb3b58

Kysymys kuuluukin, että liittykö saamelaisuus sittenkin juuri poroon ?

Liiviläisistä...
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat ... liivi.html
http://www.nba.fi/liivilaiset/Suomi/Suomi2.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liivil%C3%A4iset

Ei unohdeta myöskään alueella sijaitsevaa paikkaa nimeltään Samland.. Samogitia.. vai mikä nyt olikaan.. Siellähän se G.A.Gottlund kierteli 1800-luvulla ja löysi -nen loppuisia paikannimiä.. Harmi etten ole mistään löytänyt enää tuota viittausta.. Kirjamuistelmat metsäsuomalaisista olivat kyllä mielenkiintoisia..

rc

Juha Pekka Honkanen
Viestit: 9
Liittynyt: 08.03.22 19:14

Re: Suomen ja Ruotsin Ila-järvien nimistä

Ilomantsin oletan olevan vanhemman nimen kuin saamen. Jopa 10000 vuotta vanhan. Ilo-alkuisia sanoja löytyy Suomesta useita. Se tarkoitti muinoin Ylähaaraa. Mantsi-sana on jäänyt vähemmälle huomiolle. On oletettu, että se on Matin "haukkumanimi" Mantsi, Mantsa. Mielestäni Mansikka on lähempänä Mantsia. Mantsurian kukkulat on myös meille tutut ainakin laulun kautta. Muurmask muistuttaa myös Mantsia. Mants(i) tarkoittaa muinaiskielellä Matkaniemiä eli kokonaisuudessa Ylähaaramatkaniemet. Mantsuria on Matkaniemienhaara ja Muurmansk on Matkahaaramatkaniemet. Ilmajoki =Ylähaaramatka(joki). Mansik = Mansk = Matkaniemet. Nykyinen mansikkamme on saanut nimensä muinaisesta paikannimestä, joita vieläkin tapaa maastosta.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suomen ja Ruotsin Ila-järvien nimistä

Juha Pekka Honkanen kirjoitti:
08.03.22 21:51
Ilomantsin oletan olevan vanhemman nimen kuin saamen. Jopa 10000 vuotta vanhan. Ilo-alkuisia sanoja löytyy Suomesta useita. Se tarkoitti muinoin Ylähaaraa. Mantsi-sana on jäänyt vähemmälle huomiolle. On oletettu, että se on Matin "haukkumanimi" Mantsi, Mantsa. Mielestäni Mansikka on lähempänä Mantsia. Mantsurian kukkulat on myös meille tutut ainakin laulun kautta. Muurmask muistuttaa myös Mantsia. Mants(i) tarkoittaa muinaiskielellä Matkaniemiä eli kokonaisuudessa Ylähaaramatkaniemet. Mantsuria on Matkaniemienhaara ja Muurmansk on Matkahaaramatkaniemet. Ilmajoki =Ylähaaramatka(joki). Mansik = Mansk = Matkaniemet. Nykyinen mansikkamme on saanut nimensä muinaisesta paikannimestä, joita vieläkin tapaa maastosta.
Et voi keksiä päästäsi olematonta kieltä.
Selityksesi ovat erittäin heikkoja, ja sotket eri alkuperää olevia sanoja yhteen vain siksi, että niissä on samoja äänteitä.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”