Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Tekijä: Satu Kemppainen
Tutkielman nimi: Koulu elämää varten. Kainuun opisto nuorison kasvattajana 1909-1948
Tiedekunta / oppiaine: yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia
Sivumäärä: 126 + 13 liitettä
Aika ja paikka: maaliskuu 2008, Joensuu

http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... nen_koulu/

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Kainuun opiston opetus- ja kasvatustyötä opiston
perustamisesta vuonna 1909 vuoteen 1948 saakka. Tutkimustehtävänä on selvittää,
minkälaista Kainuun opiston opetus- ja kasvatustyö on ollut, mitä tavoitteita ja päämääriä
sille on asetettu ja miten se on muuttunut neljän vuosikymmenen aikana. Tutkielmassani
ymmärrän opetus- ja kasvatustyön 1900-luvun alun kansanopistopedagogiikan mukaisesti
lähes kaikkea kansanopistotoimintaa läpäisevänä käsitteenä. Kansanopistot ovat
sisäoppilaitoksia ja opetusta ja kasvatusta on tapahtunut paljon myös varsinaisten oppituntien
ulkopuolella. Opetus- ja kasvatustyön muotoutumisessa oppilailla, opettajilla, johtajilla ja
johtokunnalla on ollut keskeinen rooli ja siksi myös ne nousevat esiin tutkimuksessani.
Lisäksi vertaan Kainuun opiston opetus- ja kasvatustyötä muihin Suomen kansanopistoihin
koko tutkielman ajan.

Monipuolisen lähdeaineiston avulla pyrin muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan Kainuun
opiston opetus- ja kasvatustyöstä vuosien 1909-1948 välillä. Tärkeimpiä lähteitä
tutkimuskysymykseni selvittämisessä ovat Kainuun opiston arkistosta löytyvät asiakirjat,
etenkin vuosikertomukset, opetussuunnitelmat, ohjesäännöt ja johtokunnan kokousten
pöytäkirjat. Arkistolähteiden tukena käytän haastattelu-, sanomalehti- ja kirjeaineistoa sekä
muita painettuja lähteitä, kuten kansanopistokomitean mietintöjä ja lähteenä käytettävää
kirjallisuutta. Vertailua muihin Suomen kansanopistoihin suoritan kansanopistokirjallisuuden
avulla. Tutkimusongelmani ratkaisemisessa hyödynnän sekä kvalitatiivisia että
kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Monipuolisen lähdeaineiston ja sekä laadullisten että
määrällisten analyysimenetelmien avulla on mahdollista muodostaa luotettava kokonaiskuva
tutkimusongelman luonteesta.

Kainuun opisto oli 1900-luvun ensimmäisen puoliskon ajan etupäässä kainuulaisen koulua
käymättömän maalaisnuorison opinahjo. Nuoret eivät tulleet opistoon valmistuakseen
ammattiin, vaan oppiakseen jokapäiväisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tämä
näkyi Kainuun opiston opetusohjelmassa, sillä opistossa opetettiin eniten käytännöllisiä ja
yleissivistäviä aineita. Opetus- ja kasvatustyön toteuttaminen ja sille asetetut tavoitteet olivat
monin tavoin sidoksissa oman aikansa yhteiskuntaan, minkä voi havaita opetussuunnitelman
painotuksissa eri aikoina. Lisäksi kristillisellä kasvatuksella oli alusta lähtien suuri rooli
Kainuun opiston toiminnassa ja se korostui entisestään herännäisyyteen siirtymisen jälkeen
vuodesta 1921 lähtien. Tuolloin herännäiskasvatuksesta tuli merkittävä osa Kainuun opiston
opetus- ja kasvatustyötä. Kaiken kaikkiaan Kainuun opiston opetus- ja kasvatustyö oli
tutkimuskauden aikana kokonaisvaltaista persoonallisuuden kehittämistä, jonka tavoitteena
oli kasvattaa nuorista kunnon kansalaisia ja kristittyjä Kainuun maakuntaa ja laajemmin koko
suomalaista yhteiskuntaa palvelemaan.