historioija kirjoitti:Veikko I Palvo kirjoitti:---
"Yritämme jo muutaman ensimmäisen tunnin aikana reagoida valheellisiin väittämiin, ampua ne alas", sanoo Valtioneuvoston viestintäjohtaja ja Turvallisuuskomitean asiantuntijajäsen Markku Mantila
Toivottavasti ymmärrämme, että me kaikki tuotamme joko tietoisesti ja/tai tiedostamattomasti disinformaatiota.
Katsommehan kaikki asioita omasta näkökulmastamme, vaikka emme aina täysin omalta kannaltammekaan. Länsimainen disinformointityyli on hillitympi ja siten vaikeammmin havaittava kuin esimerkiksi venäläinen. Ehkä se painottuu informaation valikointiin, niin ettei tarvitse ryhtyä suoranaiseen valehtelemiseen, jossa on varsinkin vapaissa yhteiskunnissa omat riskinsä, nimittäin ainakin kiinnijäämisen.
Itäisen propagandan karkeus ja liioittelevaisuus pistää helpommin silmään, lieneekö sitä uskottavaksi tarkoitettukaan vai vain pyrkimykseksi ottaa "informaatiosodassa" rynnäköllä yliote. Venäläiset ilmeisesti ovat jo kauan sitten omaksuneet ne taktiikat, jotka on pantu propagandan mestarin Joseph Goebbelsin nimiin:
https://fi.wikiquote.org/wiki/Joseph_Goebbels. Riskinä on tosiaan naurettavuus, kuten muistellaan venäläisten mm. sotapropagandaa Suomen rintamilla ainakin talvisodan aikaan.
Disinformaatiota on tietysti pyrittävä paljastamaan, tuli se mistä ilmansuunnasta ja missä muodossa tahansa.
En kyllä allekirjoittaisi väitettä, että me kaikki tuotamme ainakin tiedostamattomasti disinformaatiota, jota Venäjän trollit levittävät varmastikin täysin tarkoituksellisesti.
Ja jossakin määrin tiltujen / Venäjä-trollien kirjoituksia voi pitää hyvinkin näkyvinä keinoina informaatiosodassa, mutta se lienee tarkoituksellistakin, sillä tällöin vähemmän näkyvät disinformaation levitystavat ja mielipiteenmuokkausyritykset jäävät tai niiden otaksutaan jäävän huomioimatta.
Joseph Goebbels tunnetaan natsien taitavana propagandaministerinä, mutta natsien sanotaan myös ottaneen oppia N-Venäjällä kevt-kesä 1918 aloitetusta AgitProp-toiminnasta. AgitProp-junat kiersivät levittäen lentolehtisiä ja pitäen agitaatio- ja propagandakokouksia ja järjestivät aatteen teatteriesityksiä. Baletti lienee ollut vähiten politisoitu, toisin kuin musiikkiesitykset ja `ei askeltakaan taakse´-laulut.
Myöhemmin radio ja elokuvat tulivat AgitPropin levitysvälineiksi, aivan kuten myöhemmin natsi-Saksassakin.
Neuvostoliittolainen historiankirjoituskin oli osa propagandatoimintaa
https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_historiography ja Stalinin historiapolitiikalla lienee ollut vaikutuksensa nyky-Venäjälläkin, pres. Dmitri Medvedev mm. perusti 2009 Historiallisen totuuden komission Venäjän kansallisia etuja vastaan nähtyjen historianväärennösten eliminoimiseksi. ( kts. myös wikin AgitProp-linkki )
YLE
http://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa Venäjä-trolleista Suomessa. Kremlin infosotaa tukeva `tiltuilu´, väärien tietojen levittäminen lisääntyi merkittävästi Krimin ja Ukrainan kriisin alettua. Niinhän se lisääntyi, aiemmin propaganda oli ollut hienovaraisempaa ja ehkäpä on ollut hieman vastaanottavaisuuttakin:
Sillä jotkut sanovat: "Tutkijayhteisössä ja politiikassakin pitäisi nähdä asioiden syy- ja seuraussuhteet ikään kuin kaikkien näkökulman kannalta, hyväksyy niitä tai ei."
Tietysti noinkin, mutta jatko kuuluu: "Myös Venäjän näkökulmasta, Ukrainassakaan EU ei venäläisten mielestä ottanut Venäjää huomioon sen kaupallisissa ja taloudellisissa eduissa" ja jätetään ikään kuin ilmaan jatko: ( olivat oikeutettuja miehittämään Krimin ja sanotaan Venäjän kylläkin rikkoneen kansainvälistä oikeutta ). Nähdä asia Venäjän näkökulmasta ja nähdä asia Venäjän kannalta kuin hyväksyttynäkin toimintana ovat lähellä toisiaan. Mutta `Venäjän ymmärtäminen´ ja `Venäjän tekojen hyväksyvä ymmärtäminen´ ovat kuitenkin eri asioita ja ero on suuri?
Veikko Palvo