Valvojat: Agricola, Klaus Lindgren
Itä-Uudellamaalla on suomalaiskielistä paikannimistöä kuten vaikkapa Emäsalo (Emsalö), Pernaja (Pernå, samaa alkuperää kuin Perniö ja Pärnu) sekä linnavuoria esimerkiksi Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja sen edustan Vartiosaari ja Porvoon Linnavuori tai -mäki. Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.wejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?
Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehiselle oikaisuna kerrottakoon, että Suomen ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan kyllä Suomen historiaa.
Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Ruotsalaisista on tapana puhua siinä vaiheessa kun svealaiset "alistivat" göötat yhteisen kuninkaan alle. Tämän arvioidaan tapahtuneen vuoden 1000 tienoilla, joten 1200-1300-lukujen rannikkoasutus Suomessa oli tosiaan jo ruotsalaista.Vetehinen kirjoitti:Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.
Tämä oli niin hyvä kysymys, että oli selviteltävä asiaa.wejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?
Tuo teksti antaa tosiaan sellaisen kuvan, että Itä-Uusimaa olisi ollut "lähes" autio kunnes ruotsalaiset "uudisasukkaat" saapuivat. Tarkoitus on kai antaa vaikutelma, että "uudisasukkaat" tulivat tyhjään maahan ja asuttivat viljavimmat maat jokisuissa ja jokilaaksoissa.Nuoremmalla rautakaudella, kansainvaellusajalta (400 jKr.) historiallisen ajan alkuun (1150/1300 jKr.), Itä-Uusimaa oli arkeologisten lähteiden perusteella lähes autio.
Pysyvämmin itäinen Uusimaa asutettiin Hämeeseen suuntautuneen toisen ristiretken (1238 tai 1239) jälkeen, kun ruotsalaiset uudisasukkaat saapuivat Itä-Uudenmaan rannikolle. Ruotsalaisten ensimmäinen suuri asutusaalto ajoittuu 1200-luvun puoliväliin.
Aluksi asutettiin rannikkoseudut, jokisuut ja jokilaaksot, joissa myös viljavimmat maaalueet sijaitsivat. Rannikkoalueen merestä kohonneilla savikoilla ja jokien kasaamilla lieterannoilla oli hyvät mahdollisuudet kiinteään peltoviljelyyn. Lisäksi rantaniityt tarjosivat karjalle helposti rehua. Suomea puhuvat hämäläiset asuttivat Uudenmaan ja Hämeen rajaseutuihin kuuluneet maakunnan pohjoisimmat alueet vasta 1300-1400-luvuilla.
Linnavuori on siis ennen ruotsalaisten tuloa olevalta ajalta. Linnaa ei tarvitse rakentaa, ellei ole asutusta, joten asutusta on ollut, vaikka sen merkkejä ei ole löydetty. Olisiko rakennettu jotain uutta päälle?Vartiokylän linnavuori saattaa olla joko rautakauden lopulta tai keskiajan
alusta.
Muinaislinnan historiaa ei tunneta arkeologisten tutkimusten vähäisyyden ja ajoittamista helpottavien löytöjen puuttumisen vuoksi.
Siis asuttu ennen ruotsalaisten tuloa.Helsingin Vuosaaressa ja Sipoossa tehtyjen paleoekologisten tutkimusten tuloksia, joiden mukaan Vartiokylän linnavuoren lähistöllä olisi viljelty maata ja siten myös asuttu jo viikinkiajalla, on toistaiseksi vaikea hyödyntää linnavuoren historiaa tai sen ympäristön asutushistoriaa selvitettäessä, koska samanaikaiset asumista merkitsevät muinaisjäännökset puuttuvat.
Linna oli siis ennen ruotsalaisten tulokkaiden saapumista. Tuossa lainauksessa "uudisasukkaiksi" kutsutut tulivat asuttuun maahan. "Uudisasukas" on outo sanavalinta, mutta sillä lienee oma propagandistinen funktionsa.Porvoon Linnamäki on nykymuodossaan keskiaikainen, mutta paikalla on ilmeisesti ollut muinaislinna jo 1200- luvulla, kun ruotsalaiset uudisasukkaat saapuivat. Linna joen rannalla on antanut nimen koko paikalle (Borgå), ja nimistötutkijoiden mukaan nimi on ruotsalaisasutusta vanhempi.
Aivan niin. Paikannimet ovat siirtyneet suomalaisilta ruotsalaisille eivätkä ne siirry elleivät suomalaiset ole kertomassa jatkuvasti nimiä. Lainausta voisi täydentää maanviljelyllä, koska maanviljelyä osoittavia löytöjä on jo 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta.Toisaalta paikannimet ja keskiaikaiset lähteet osoittavat hämäläisten
oleskelleen Uudenmaan rannikolla kalastamassa ja luultavasti myös kauppaa käymässä ja kaskeamassa.
Uudenmaan perinnemaisemista on kirjoituksessa "Asutus- ja maankäyttöhistoriallinen analyysi – esimerkkinä Uudenmaan perinnemaisemat".Edgrenin mukaan Sipoossa viikinkiajalla alkanut jatkuva viljely merkitsee
hämäläisten muuttoa sinne, koska niin varhaista ruotsalaisasutusta ei voida todeta
Eli juuri ne jokilaaksot olivat tiheimmin asutettuja, jotka Itä-Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa mainitaan ruotsalaisten "uudisasukkaiden" ottaneen itselleen.Keski- ja Itä-Uudellamaalla tiheimmin asuttu ja ovat juuri pohjois-eteläsuuntaiset jokilaaksot, Vantaanjoki, Keravanjoki, Sipoonjoki, Mustijoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Forsbynjoki ja Taasianjoki.
Itä-Uudellamaalla viljeltiin jo esiroomalaisella ajalla.Uudeltamaalta on tavattu esiroomalaiselta ajalta
varmuudella viljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää
esineistöäkin, kuten työkaluja ja jauhinkiviä. Tun-
netuin on Pernajan Malmsbyn kauppiaan tai sepän
kätköksi tulkittu löytö, johon sisältyy keihäänkär-
kien ja kirveiden lisäksi viikate ja neljä sirppiä
.Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enem-
män viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan
autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. Sipoon
pienistä lammista (Sarmaja-Korjonen 1992) ja In-
koon Orslandetilta (Alenius ja muut 2004) tehty-
jen siitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella
on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800
jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu
osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelys-
tä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta
Vanhaa suomalaisasutusta ajalta enne ruotsalaisten tulokkaiden saapumista.Viikinkiajalta (800–1050 jKr.) alkaen on enem-
män merkkejä asutuksestakin. Keski- ja Itä-Uu-
deltamaalta on erityisesti sisämaata ja rannikkoa
yhdistäneitten jokireittien varsilta ja niihin yhtey-
dessä olevien järvien rannoilta saatu talteen joita-
kin viikinkiaikaisia löytöjä. Asutusnimistön perus-
teella on esimerkiksi oletettu, että Sipooseen olisi
sisämaan vanhan hämäläisasutuksen nautinta-
alueelle viikinkiajalla tai viimeistään 1100-luvulla
asettautunut maataviljelevää väestöä (Kepsu 2001)
Saaristoon ja rannikolle suuntautunut ruotsalaisten tulokkaiden asettutuminen noudattaa samaa linjaa kuin Etelä-Pohjanmaan rannikolla. Ei siis jokisuihin ja -varteen kuten Itä-Uudenmaan maakuntakaavan seloste väittää virheellisesti. Lisäksi voi hyvin kyseenalaistaa sen, että suomalaisia olisi ollut vähäisempi määrä, koska tuskin silloin paikannimisanasto olisi siirtynyt ruotsiin. Aikaa myöten suomalaisten suhteellinenmäärä on laskenut ruotsinkielistymisen seurauksena. Ruotsalaisia tulokkaita ei pidä kutsua uudisasukkaiksi, kun he asettautuivat toisten erä- ja kalastusmaille, joilla oli suomalaiset nimet. Maahanmuuttaja on hyvä termi.Viime aikoina erityisesti nimistön tutkijat (ks.
Huldén 2001) ovat päätyneet siihen, ettäRuotsista saapuneet uudisasukkaat suuntautuivat aluksi pääasiassa saaristoon ja rannikoille. Ruotsinkielisen asutuksen alue olisi vähitellen laajentunut, kun rannikon vähäisempi suomalaisasutus olisi omaksunut uuden valtakielen.
ekyto kirjoitti:Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Todennäköisesti tuttavasi vain härnäsi sinua, koska tiesi että otat jutun tosissasi.Vetehinen kirjoitti:ekyto kirjoitti:Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Kiitos heh heh asiallisesta vastauksesta. Se on asiallinen, koska moderaattorit poistavat asiattomat, eikä viestiäsi ole poistettu. Voit haukkua ja solvata ihan vapaasti. Ei haittaa.
Kuulin selityksen eräältä ruotsinkieliseltä tuttavaltani. Hän kertoi, että ruotsinkielisissä kouluissa on erilainen opetussuunnitelma kuin suomenkielisissä esimerkiksi historiassa, jonka opetuksessa käytetään ruotsalaisia oppikirjoja, koska suomalaisia ei kannata kääntää ruotsiksi.
Hänen esitti erilaisen opetussuunnitelman syyksi sille, etteivät ruotsinkieliset voi käydä koulua samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa. Koska syy on erikoinen - hiukan hävettävä sen rasistisuuden vuoksi - niin voi olla, että hän tekaisi selityksen historian oppikirjojen ruotsalaisuudesta. Olisi mukava tarkistaa asia, mutta en tiedä miten. Ruotsinkielisten ruotsalaiset historian oppikirjat tuntuvat kiinnostavan kanssakeskustelijoitani, joten olisi mukava saada asiasta varmuus suuntaan tai toiseen, mutta miten? Ehdotuksia.
Oli se vähintään yhtä asiallinen kuin sinun kansanryhmää vastaan kiihottamaan pyrkivä suomenruotsalaisvastainen propagandasi.Vetehinen kirjoitti:
Kiitos heh heh asiallisesta vastauksesta. Se on asiallinen, koska moderaattorit poistavat asiattomat, eikä viestiäsi ole poistettu. Voit haukkua ja solvata ihan vapaasti. Ei haittaa.
Kiitos, tämä sisälsi oivallisen koosteen Uudenmaan asutushistorian tutkimuksesta.Vetehinen kirjoitti:Uudenmaan perinnemaisemista on kirjoituksessa "Asutus- ja maankäyttöhistoriallinen analyysi – esimerkkinä Uudenmaan perinnemaisemat".
Ruotsin syntymisestä on viime vuosina käyty kiivasta keskustelua nimenomaan Ruotsissa. Vahvistumaan päin, joskin kiistan alainen, on käsitys, että göötamaakunnilla oli ratkaiseva rooli maan yhdistämisessä ja se tapahtui varsinaisesti vasta 1200-luvulla. Göötainmaalle oli aikaisemmin tullut kristinusko ja sen mukaan tuoma kontinentaalinen kulttuuri. Svitjodin (Mälarnin seutu) suurmiehet harasivat uusia tuulia vastaan ja halusivat pitää kiinni vaalikuningasjärjestelmästään. Uusi usko paaveineen ja piispoineen edellytti, että kuningas oli kirkon luottamusta nauttiva, jumalan valitsema (eli synnynnäinen kuningas, riippumaton suurmiehistä eikä heidän keskuudestaan valittu ja jota piispa asetti virkaansa). Myös säännöllinen verotus oli uudennos.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Ruotsalaisista on tapana puhua siinä vaiheessa kun svealaiset "alistivat" göötat yhteisen kuninkaan alle. Tämän arvioidaan tapahtuneen vuoden 1000 tienoilla, joten 1200-1300-lukujen rannikkoasutus Suomessa oli tosiaan jo ruotsalaista.Vetehinen kirjoitti:Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.
Eli nimi olisi ehkä tullut jostain suomalaisesta Tiu-alkuisesta nimestä. Onko tälle oletukselle jokin järkiperäinen peruste, vai onko se vain kielipoliittinen. Mikä tuo Tiu-alkuinen suomalaisnimi voisi olla?Viikon nimi 11/2005: Kytö
Kytö
Espoon uloimman saariston suurimman saaren Kytön nimestä on tietoja 1600-luvulta lähtien. Nimeä ei äännetä K-alkuisena vaan "Tšyytöö". Espoolaisessa kansankielessä se on on ollut lyhyessä muodossa "Tšyyt", mutta kirjoitusasuun on vakiintunut loppu-ö selventävänä lisänä.
Nimi on vanha ja vaikeasti tulkittava. Kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo olevien Ritva Liisa Pitkäsen artikkelien mukaan taustalla on ehkä jokin Tiu-alkuinen suomenkielinen nimi.