Ei tarvitse kaukolainata sillä voi ladata sen täältä:wejoja kirjoitti:Kiitos tiedosta, tuo väitöskirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pitänee kaukolainata joululukemiseksi...JJ
http://hum.gu.se/institutioner/arkeolog ... lingHP.pdf
-
Ei tarvitse kaukolainata sillä voi ladata sen täältä:wejoja kirjoitti:Kiitos tiedosta, tuo väitöskirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pitänee kaukolainata joululukemiseksi...JJ
Pitäisi tietää mitä tiukasti sidotulla asutuksella tarkoittaa. Yhtä kaskea viljeltiin muutamia vuosia ja yhdellä kertaa oli useita kaskia eri vaiheissa. Osaa raivattiin tulevaa varten, osa viljeltiin vuoroviljelyperiaatteella eri kasveja eri vuosina, osa oli kesannolla ja lehmien laitumina.Ciccio kirjoitti:Nykyisen itä- Uudenmaan alueen asukasmäärä lienee ollut parituhatta ( n.2000 ? )kiertelevää pyyntimiestä, kaskiviljelyskään ei liene tiukasti sitonut tiettyyn asuinpaikkaan ?
Porvoonjokivarsi oli ruotsalaiskolonisaation alkaessa 1200-luvulla jo niin vahvasti hämäläisten asuttamaa, että se näkyy edelleen paikannimissä.
Suomalaisperäisiä nimiä on laajalti myös Porvoon edustan rannikolla ja saaristossa, mikä osoittaa varsin vilkasta kalastusta ja eränkäyntiä.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 1_2001.pdf
Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enem-
män viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan
autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. Sipoon
pienistä lammista (Sarmaja-Korjonen 1992) ja In-
koon Orslandetilta (Alenius ja muut 2004) tehty-
jen siitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella
on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800
jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu
osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelys-
tä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta. Aiemmissa
tutkimuksissa myös Espoossa ja Kirkkonummel-
la on todettu merkkejä intensiivisestä viljelystä
viimeistään 800-luvulta lähtien (Tolonen ja muut
1979; Vuorela 1999).
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi
Sumerit osasivat kirjoittaa 4000 - 5000 vuotta aikaisemmin kuin ruotsalaiset riimukivet on hakattu. Varjag on slaavilainen nimitys mahdollisesti palkkasotureille.Ciccio kirjoitti:Varjagien riimukivet lienevät varhaisinta "kirjoitettua" historiaa ?
Pitäisi tietää mitä tiukasti sidotulla asutuksella tarkoittaa. Yhtä kaskea viljeltiin muutamia vuosia ja yhdellä kertaa oli useita kaskia eri vaiheissa. Osaa raivattiin tulevaa varten, osa viljeltiin vuoroviljelyperiaatteella eri kasveja eri vuosina, osa oli kesannolla ja lehmien laitumina.Vetehinen kirjoitti:Ciccio kirjoitti:Nykyisen itä- Uudenmaan alueen asukasmäärä lienee ollut parituhatta ( n.2000 ? )kiertelevää pyyntimiestä, kaskiviljelyskään ei liene tiukasti sitonut tiettyyn asuinpaikkaan ?
Sumerit osasivat kirjoittaa 4000 - 5000 vuotta aikaisemmin kuin ruotsalaiset riimukivet on hakattu. Varjag on slaavilainen nimitys mahdollisesti palkkasotureille.Ciccio kirjoitti:Varjagien riimukivet lienevät varhaisinta "kirjoitettua" historiaa ?
Ei se mitenkään yllättävää ole, jos joku eläinlääkäri lukee suomea riimukivistä. Osasihan eläinlääkäri Doolittlekin puhua eläinten kanssa. Ovatkohan hengitelleet liikaa nukutusaineitaan?Ciccio kirjoitti:http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyhe ... kel=375080
mukaan "Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä."
Yllättävääkö ?
Viikinkien berserkit olivat jonkinlaisia myrrysmiehiä, jotka suggestoivat itsensä taisteluraivoon ja käyttivät siihen joidenkin kirjoitusten mukaan jotakin ainettakin.ekyto kirjoitti:Ei se mitenkään yllättävää ole, jos joku eläinlääkäri lukee suomea riimukivistä. Osasihan eläinlääkäri Doolittlekin puhua eläinten kanssa. Ovatkohan hengitelleet liikaa nukutusaineitaan?Ciccio kirjoitti:http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyhe ... kel=375080
mukaan "Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä."
Yllättävääkö ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_SuomeenLars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[14] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[15]
-[/quote]Jaakko Häkkinen kirjoitti:2. Vuoden 1250 tienoilla Länsi- ja Keski-Uudenmaan rannikolle, kun Birger-jaarli alisti Hämeen.
Kuninkaan alaisuuteen kuului suurempi alue kuin tuo Birka, jota muuten ei mainita missään skandinaavisessa lähteessä. Myöskään tuohon aikaan esiintyneitä ruseja ei mainita missään skandinaavisessa lähteessä.Ciccio kirjoitti:Birkan kauppapaikan kirjoitetaan olleen kukoistuksessaan samoihin aikoihin kuin Laatokan Aldeigjuborgin.
http://www.raa.se/cms/en/places_to_visi ... sites.html
Birkassa arvellaan enimmillään asustelleen ehkä 700 ihmistä, siis silloinen kuningas on ilmeisesti ollut 700:n ihmisen yhteisön päällikkö ?
Veikko Palvo
Hyvä tietää. Otaksuin itsekin aikaisemmin mm Jaakko Häkkisen kirjoitusten johdosta, että Ahvenanmaan ruotsalaisasutus olisi vanhempaa kuin mantereen.Ciccio kirjoitti:[
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_SuomeenLars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[14] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[15]
Katolisen uskon levitessä Itä-Uudellemaalle Pernajan ensimmäisen kirkon kirjoitetaanwejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?
--------------------------------------------------------------------------------------------------wejoja kirjoitti:"--- Kyseessä on tällä hetkellä hypoteesi, johon viittaa lähinnä löytökonteksti ja uunista on ehditty tutkia vain rautakuonaa. Kuonan sisältä löytyi hyvin vähän hiiltä ja sen C14 ajoitus osoitti 1500- luvun alkua, kuten myös 5km päässä yläjuoksulla olevan Paaskosken uunin ajoitus. Paaskosken raudan Ni- pitoisuus viittaa joko ruotsalaiseen rautaan tai ruotsalaisesta kalliomalmista paikanpäällä pelkistettyyn rautaan.
Masuunista ei ole kyse, vaan kivirakenteisesta tai savesta valmistetusta ahjosta/sulatusuunista, tai niiden yhdistelmästä. Metallurgiset tutkimukset osoittivat, että paikalla on kuitenkin pelkistetty rautaa ja kuonan seasta löytyi myös hiiliterästä... Malmiakin löytyy paikan läheltä peräti kolmea eri lajia.
Tuleva VT7/E18 valtatien pohjoinen kaista uhkaa kyseistä uuninrauniota ja uunin edustalta etelään ulottuva likamaa alue ulottuu moottoritien reunaprofiilin sisään, joten tiehankkeen edetessä löytöpaikalla tehdään mitä todennäköisimmin arkeologinen kaivaustutkimus, jonka jälkeen ainakin Museovirasto on viisaampi... Paikka oli tarkoitus tutkia jo aiemmin HY:n arkeologian oppiaineen toimesta ja hankkeelle oli luvassa täysin ulkopuolinen rahoitus, mutta sitten mainittu virasto ryhtyi toppuuttelemaan paikkakunnalla virinnyttä amatöörien innokkuutta...
Abborfors
Aivan, Ahvenanmaan skandinaavinen kulttuuri ja viljely näyttävät jotakuinkin päättyneen vuoden 1000 tienoilla (Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, sivu 166). Tässä vaiheessa itämerensuomalaispaine on voinut muodostua kovaksi; samoihin aikoihin nimittäin voimistuu Baltian suunnan vaikutus Suomessa. Etenkin kuurinmaalaiset (liiviläinen yläluokka) ja saarenmaalaiset (virolaisia) näyttävät seuraavien parin vuosisadan ajan hallineen itäistä Itämerta ja riehuneen Skandinaviassakin (ns. "vastaviikinkiaika").Vetehinen kirjoitti:Ahvenanmaan suomalaisasutus jätti paikannimen Jomala ja Ruotsin rannikollakin on edelleen jumale-nimisiä paikannimiä, joten siellä on myös asunut suomalaiskielisiä.
Itä-Uudellamaalla ei ole käytetty järvimalmia sillä sitä esiintyy maakunnassa erittäin vähän. Vähäisetkin muutaman m2 esiintymät esim. Ruotsinpyhtään pohjoisosissa ovat hävinneet jokien ja järvien liettymisen seurauksena, samoin Ahvenkoskenlahden merimalmialue lähes kokonaan. Creuz ei käyttänyt Strömforsin ruukissa malmia, koska siellä ei varsinaisesti valmistettu rautaa ja kalkkikiveä ei tarvittu. Sen sijaan hiili tuli Creutzin "omista" metsistä ja sitä valmistivat ruukin omat miilunpolttajat. Tähän mennessä tiedetään miiluja olleen n. 50 kpl, joista muutamassa on muuratut sytytyskanaalit."--- Onkohan Johan Creutz Ahvenkoskella ( Ruotsinpyhtää Turun rauhasta 1743 alkaen ) käyttänyt järvimalmia ? Puuhiili lienee ollut paikallinen tuote, mutta kalkkikivi tuontitavaraa kuten Möhkön rautaruukilla. Onko raudanvalmistusta Itä-Uudellamaalla ollut ennen Pernajan Agricolan syntymäaikaa ( 1507-1510 )---?