Jospa emme puolin ja toisin "juuttuisi" termiin ´pysyvä asutus´.Vetehinen kirjoitti:Tuossa on taas kun termi "pysyvä asutus". Mitä se tarkoittaa ja millä perusteella?Veikko Palvo kirjoitti: Uudenmaan pysyvä asutus on Teitin inventaarioaikana ollut n. 200-v. ikäinen ja ehkäpä enemmänkin,
Mielestäni "pysyvä asutus" on tyhjänpäiväinen. Ei sitä pitäisi käyttää.
On parempi, että kirjoittaja kertoo millaista asutus oli kuin, että peittelee hämärän ja epämääräisen termin "pysyvä asutus" taakse.
Lahden
Renkomäen Myllyojalla asuttiin arkeologisten löytöjen perusteella 10 500 vuotta sitten Ancylus-järven rannalla katsellen myöhemmän ajan vedenalaista Uusimaata ja Itä-Uusimaata.
Ja
Lahden ´rautatieasemasta´kasvoi kaupunki vasta satakunta vuotta sitten, Renkomäki ja Lahden kylä taisi *isonjaon* aikaan olla Hollolaa tai Suur- Hollolan ja Nastolan rajalla.
Kustaa Vaasa ajoi vasta Västeråsin valtiopäivillä 1500-luvun alussa läpi vaateensa *maakirjojen* eli verokirjojen laatimisesta. Onhan kirjallisia tietoja Itä-Uusimaasta säilynyt hajanaisesti aiemmiltakin ajoilta ja 1400-luvun alkupuolelta alkaen rakennetut Itä- Uudenmaan kivikirkot ovat tänäkin päivänä näkyvimpänä osoituksena Turun piispan toimista ´rakennuttajana´.
Ja
vanhimmat katoliset kivikirkot Liivinmaalla näyttäisivät olevan l i n n o i t u k s i a, joissa on
kirkkokin ja samanlaisia linnoituksia näyttäisivät olevan kreikkalaiskatoliset linnoitukset mm. Kirillo- Belozerskyssä http://www.kirmuseum.ru/en/ ja tuon luostarilinnoituksen perustama Solovetskin luostarilinnoitus?
Kirillo-Belozerskyn luostarin historiaan liittyy http://textplay.net/pages/0004.htm Ivan IV ,jota ihaili http://www.rt.com/news/prime-time/stali ... rify-ivan/ tämä myöhemmän ajan Kremlin valtiaskin.
Itä- Uudellamaalla ei rakennettu kivikirkkolinnoituksia, mikä näyttäisi osoittavan alueen rauhanomaista asutusta?
----------------------------------------------------------------------------------------------------
lis.: Padisen sisteriläisluostari kirj. perustetun jo 1260-luvulla ja toisaalla 1305, jolloin teutoniritarikunta oli jo alueella. Ja 1317 paikalliset siellä nousivat Juriöö´n kapinaan ja tappoivat 28 munkkia ja polttivat Padisen.
Luostari rakennettiin uudelleen ja Padisella kirj. olleen taloudellista toimintaa Suomenlahden pohjoisrannikolla Vantaanjoella; Sipoossa, Porvoossa ja Pernajassa.
Vantaanjoella lienee suoritettu arkeologisia kaivauksiakin?
Ja
vihitty munkki ja noviisi ja luostarin taloudellinen toiminta näyttäisivät olleen erillään tai toimivatkohan jotkut noviiseista myös luostaritalouden johdossa, "rahvas" lienee nimittänyt heitäkin munkeiksi.
Ja
Padisen munkkienkin sanotaan hallinneen taloudellisessa toiminnassaan maatalaouden ja kalastuksen lisäksi mm. rakentamisen ja kalkinpolton.
Sisteriläisluostareiden kirjoitetaan olleen erityisesti kiinnostuneen raudanvalmistuksesta ja kehittäneen ja levittäneen rautateknologiaa Euroopassa.
Toivatkohan
Padisen munkit teknistä tietämystään Uudellemaallekin?
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäiset
arkeologiset tiedot Salpausselän asujista Renkomäellä näyttävät olevan 10 500 -vuotisia arkeologisten kaivausten ja löytöjen perusteella, mutta vastaavanlaisia arkeologisia tietoja ei näyttäisi löytyvän myöhemmän ajan Uudeltamaalta ja Itä-Uudeltamaalta.
Olisikohan Itä-uudellamaan rannikolla käyty esim. vuoden 1000 tienoilla vain kalastelemassa lohia Suomenlahden etelärannalta, ´Sisä-Suomen Hämeestä´ ja ehkäpä Karjalasta ja läntiseltä Sveanmaaltakin?
Ja
kenties jotkut ovat jääneet asustelemaankin Itä- Uudellemaalle?
Veikko Palvo