"OIKEUTTA ÄIDEILLE!" - Kansanedustaja Hilja Pärssisen äitiyshuoltoaloitteet kansainvälisen äitiyshuoltoliikkeen kontekstissa vuosina 1900 - 1935
INGMAN-TOIVONEN,EEVA-MAIJA
Tampereen yliopisto
Humanistinen tiedekunta / Historiatieteen ja filosofian laitos / Suomen historia
Laajuus: 126 s.
Kokoteksti: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03449.pdf
Tiivistelmä:
Äitiyshuolto puhutti 1900-luvulla niin Euroopassa kuin Suomessakin vuosikymmenien ajan. 1870-luvulta alkaen laskenut syntyvyys ja korkeana pysynyt äitiys- ja lapsikuolleisuus huolestuttivat päättäjiä kaikkialla. Imeväiskuolleisuutta yritettiin pienentää parantamalla äitien valistusta ja järjestämällä neuvontaa ja hoitoa pikkulapsille. Ratkaisuna ongelmiin esitettiin koulutettujen kätilöiden määrän lisäämistä ja synnytysten siirtämistä sairaaloihin. Myös aviottomien äitien ja lasten asemaa haluttiin parantaa, mutta he jäivät usein äitiyshuollon esitettyjen uudistusten ulkopuolelle. Yleinen ilmapiiri suosi 1900-luvun alussa äitiys- ja lastenhuoltoa, mutta varsinaiset uudistukset viivästyivät monissa maissa ensimmäisen ja toisen maailmansodan takia. Myös 1930-luvun lama hidasti esimerkiksi Suomessa sosiaalilainsäädännön läpimenoa. Äitiyshuollon erilaisia toteutusmalleja äitiysvakuutuksesta ja ehkäisyneuvonnasta alkaen esitettiin ratkaisuina äitien ja lasten taloudellisiin ja olosuhteista johtuviin ongelmiin. Suomessa äitiyshuollon hyväksi tehty työ vaati kuitenkin vuosikymmeniä toteutuakseen 1930-luvun lopulta alkaen.
Keskityn tässä työssä tutkimaan sosiaalidemokraattisen kansanedustaja Hilja Pärssisen tekemiä eduskunta-aloitteita ja kirjoituksia äitiyshuollon hyväksi kansainvälisessä kontekstissa vuosina 1900 - 1935. Tutkimus on jaettu kahteen käsittelylukuun, joista ensimmäisessä käsittelen Hilja Pärssisen toimintaa äitiyshuollon hyväksi vuosina 1900 - 1918 ja toisessa luvussa vuodesta 1918 vuoteen 1935. Hilja Pärssinen jäi vuosiksi eduskunnan ulkopuolelle jouduttuaan vankilaan vuoden 1918 vallankumoushallintoon osallistumisen takia. Etenen työssäni kronologisesti käsitellen temaattisissa alaluvuissa eduskunnassa tehtyjä äitiyshuoltoaloitteita.
Tärkeimmät lähteet muodostuvat valtiopäiväasiakirjoista vuosilta 1907 - 1935, jolloin Hilja Pärssinen vaikutti eduskunnassa lukuun ottamatta vuosia 1918 - 1928. Toinen tärkeä lähderyhmä on Sosiaalidemokraattisen naisliiton edustajakokousten pöytäkirjat vuosilta 1905 - 1935. Hilja Pärssisen laajasta kirjoitusten ryhmästä olen valinnut vuonna 1907 julkaistun Kysymyksiä sosialidemokratian alalta, vuonna 1908 Suomen Sosialidemokraattisten Naisten liiton julkaiseman Oikeutta äideille! -kirjasen sekä vuoden 1913 Suomen Sosialidemokraattisen Naisliittotoimikunnan julkaiseman Mitä tulisi etenkin kuntain tehdä varattomain äitien ja lasten hyväksi? Näissä kirjasissa Pärssinen keskittyi pohtimaan erityisesti äitiys- ja lastenhuollon tilaa ja tarvittavia parannuksia.
Käytän Sosiaalidemokraattisen naisliiton omien lehtien Työläisnaisen ja Toverittaren useita artikkeleita, sillä ne valottavat työläisnaisliitossa eri vuosikymmeninä äitiys- ja lastenhuollosta käytyjä keskusteluja. Erityisesti Hilja Pärssinen oli työläisnaisliiton aktiivina ja liiton lehden toimittajana vahvasti mukana omilla kantaaottavilla kirjoituksillaan. Nämä artikkelit sekä Hilja Pärssisen arkiston lehtileikkeet tarjoavat hyvin tietoa ajan ilmapiiristä, työläisnaisliiton epävirallisista keskusteluista ja Hilja Pärssisen mielipiteistä. Olen käyttänyt kotimaisesta tutkimuskirjallisuudesta erityisesti artikkelikokoelmaa Yksi kamari - kaksi sukupuolta - Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset, sekä Sari Asikaisen teosta Me toivomme ihannemaata - Hilja Pärssisen varhainen aatemaailma ennen kansanedustajuutta. Ulkomaisista äitiyshuollon ja sosiaalihistorian tutkimuksista olen eniten käyttänyt artikkelikokoelmaa Maternity and gender policies - women and the rise of the European Welfare States 1880 - 1950s luodakseni kokonaiskuvan tarkasteltavan aikakauden äitiyshuollon kansainvälisestä kehityksestä.
Hilja Pärssisellä oli merkittävä rooli Suomen Sosiaalidemokraattisessa naisliitossa ja sen kansainvälisten suhteiden ylläpitäjänä. Pärssinen teki äitiys- ja lastenhuolto-ohjelmia työläisnaisliitolle ja osallistui muutenkin vahvasti yrityksiin viedä haluttuja uudistuksia läpi eduskunnassa. Erityisen mielenkiintoiseksi Pärssisen työn äitiyshuollon hyväksi tekevät tämän kansainväliset kontaktit. Hän osallistui lukuisiin kansainvälisiin sosialistinaisten konferensseihin ja näyttelyihin, ja seurasi äitiyshuoltoa koskevaa kirjoittelua kansainvälisessä lehdistössä. Hän piti yhteyttä 1900-luvun alussa erityisesti Saksan työläisnaisliikkeeseen ja sen johtajaan Clara Zetkiniin. Myös muiden maiden kuten Ison-Britannian antamat esimerkit ja vaikutteet näkyivät Pärssisen kirjoituksissa. Hän teki lisäksi vuonna 1913 tutkimusmatkan Britanniaan perehtyäkseen maan äitiys- ja lastenhuoltoon.
Hilja Pärssinen tukeutui toistuvasti eri asiantuntijoiden tutkimusten tuloksiin perustellessaan äitiyshuollon tarpeellisuutta ja naisten työsuojelulainsäädännön merkitystä äitien ja lasten terveyttä suojeltaessa. Apunaan hän käytti muiden maiden esimerkkejä onnistuneista äitiyshuollon toteutustavoista, kuten sairausvakuutukseen liitetystä äitiysvakuutuksesta. Pärssinen ei voinut perhetaustansa ja kansakoulunopettajan ammattinsa vuoksi lukeutua työväenluokkaan, eikä hänellä ollut omakohtaisia kokemuksia köyhyydessä elämisestä. Hän silti raportoi näkemistään epäkohdista ja toimi vuosikymmenien ajan työväestön ja erityisesti vähävaraisten äitien ja lasten olojen parantamiseksi.
Asiasanat: äitiyshuolto, Hilja Pärssinen, Työläisnaisliitto