Arkistolaitos julkaisee tietokannan kansalaissodan kuulustel
Lähetetty: 16.01.09 17:23
Arkistolaitos julkaisee tietokannan kansalaissodan kuulustelupöytäkirjoista
Arkistolaitos avaa tiistaina 20.1.2009 klo 9 tutkijasaleissaan käytettäväksi
tietokannan, johon on syötetty tiedot noin 5 500 kansalaissodan aikana
kuulustellusta henkilöstä. Tietokanta perustuu Kansallisarkistoon talletettuun
Vapaussodan arkistoon sisältyviin kuulustelupöytäkirjoihin.
Tietokannassa on tiedot noin 5 500 henkilön kuulusteluista, jotka on suoritettu pääasiassa keväällä 1918 ennen toukokuun lopussa tehtyä päätöstä
valtiorikosoikeuksien ja -ylioikeuden muodostamisesta. Useimmista
kuulusteluista on nähtävästi vastannut paikallinen suojeluskunta.
Monet tietokannassa olevat henkilöt ovat löydettävissä myös
valtiorikosoikeuksien akteista. Eräiden kuulusteltujen osalta tietokannan
avulla löytyvä aineisto on kuitenkin ainoa heidän kansalaissodan aikaista
toimintaansa valottava lähde. Osa kuulusteltavista on vapautettu kuulustelun
jälkeen. Joukossa on myös henkilöitä, jotka on surmattu pian kuulustelun
päätyttyä.
Alueellisesti kuulustelupöytäkirjat edustavat pääasiassa punaisten hallinnassa
ollutta Etelä-Suomea, mutta joukossa on henkilöitä maan joka osasta sekä
ulkomailta. Selvänä keskittymänä on Karjalan kannas, jonka kunnista etenkin
Uudenkirkon ja Terijoen alueen lukuisat kuulusteluasiakirjat ovat päätyneet
Vapaussodan arkistoon. Monet näistä kuulusteluista on kirjattu yhteislistoille
konseptipaperille, jossa jokaisen kuulustellun osuus käsittää vain muutamien
rivien mittaisen selostuksen. Varsinaisia painettuja kuulustelulomakkeita,
joita sittemmin valtiorikosoikeudenkäynteihin valmistauduttaessa käytettiin
yleisesti, esiintyy tässä aineistossa vain harvoin.
Sähköistä hakutietokannasta voi etsiä henkilöitä heidän nimensä tai heidän
syntymä- tai kotikuntansa nimellä. Näin tietokantaa voi hyödyntää myös
paikallishistoriallisessa tutkimuksessa. Itse asiakirjoihin voi tutustua
Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa (osoite Rauhankatu 17,
Helsinki).
Lisätietoja: tutkija Tomi Ahoranta, Kansallisarkisto, p. (09) 228 52 506,
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi
Arkistolaitos avaa tiistaina 20.1.2009 klo 9 tutkijasaleissaan käytettäväksi
tietokannan, johon on syötetty tiedot noin 5 500 kansalaissodan aikana
kuulustellusta henkilöstä. Tietokanta perustuu Kansallisarkistoon talletettuun
Vapaussodan arkistoon sisältyviin kuulustelupöytäkirjoihin.
Tietokannassa on tiedot noin 5 500 henkilön kuulusteluista, jotka on suoritettu pääasiassa keväällä 1918 ennen toukokuun lopussa tehtyä päätöstä
valtiorikosoikeuksien ja -ylioikeuden muodostamisesta. Useimmista
kuulusteluista on nähtävästi vastannut paikallinen suojeluskunta.
Monet tietokannassa olevat henkilöt ovat löydettävissä myös
valtiorikosoikeuksien akteista. Eräiden kuulusteltujen osalta tietokannan
avulla löytyvä aineisto on kuitenkin ainoa heidän kansalaissodan aikaista
toimintaansa valottava lähde. Osa kuulusteltavista on vapautettu kuulustelun
jälkeen. Joukossa on myös henkilöitä, jotka on surmattu pian kuulustelun
päätyttyä.
Alueellisesti kuulustelupöytäkirjat edustavat pääasiassa punaisten hallinnassa
ollutta Etelä-Suomea, mutta joukossa on henkilöitä maan joka osasta sekä
ulkomailta. Selvänä keskittymänä on Karjalan kannas, jonka kunnista etenkin
Uudenkirkon ja Terijoen alueen lukuisat kuulusteluasiakirjat ovat päätyneet
Vapaussodan arkistoon. Monet näistä kuulusteluista on kirjattu yhteislistoille
konseptipaperille, jossa jokaisen kuulustellun osuus käsittää vain muutamien
rivien mittaisen selostuksen. Varsinaisia painettuja kuulustelulomakkeita,
joita sittemmin valtiorikosoikeudenkäynteihin valmistauduttaessa käytettiin
yleisesti, esiintyy tässä aineistossa vain harvoin.
Sähköistä hakutietokannasta voi etsiä henkilöitä heidän nimensä tai heidän
syntymä- tai kotikuntansa nimellä. Näin tietokantaa voi hyödyntää myös
paikallishistoriallisessa tutkimuksessa. Itse asiakirjoihin voi tutustua
Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa (osoite Rauhankatu 17,
Helsinki).
Lisätietoja: tutkija Tomi Ahoranta, Kansallisarkisto, p. (09) 228 52 506,
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi