Suomen pakolaisongelma 1920 - 1939

[Ciccio]

Kronstadtin Itämeren laivaston miehistö nousi kapinaan bolsevikkihallitusta vastaan 1921 matruusi S.M.Petritshenkon johdolla, hänen sotilasneuvonantajanaan oli kaksijohtajuusjärjestelmän ( komissaari ja sotilasasiantuntija/-komentaja ) mukaisesti kenraali A.N.Koslovsk. Suomeen pakeni n. 6500, Inoon perustettiin pakolaisleiri.
--------
Laatokan Karjalaan pakeni Itä-Karjalasta 1919 - 1921 n. 25 000, osa palasi Venäjälle ja mm. Salmiin jäi n. 2000 asumaan. Valtion pakolaisavustuskeskus perustettiin 1921 Viipuriin. Venäjänsuomalaisia paluumuuttajia oli 1918 - 1924 noin 19 000 ja pula - aikana NL:ttoon loikkasi n. 15 000, joista pieni osa pystyi loikkaamaan takaisinkin.
Entisen Tsaari- Venäjän alueen kansalaisia Suomessa oli 1922 pakolaisina 33 500. Suomella oli sotien välisenä aikana pysyvä pakolaisongelma, kirjoittaa Max Engman,
Raja, WSOY 2007. Salmi - Suojärvellä, Salmin Rajavartioston alueella pakolaisia ja loikkareita lienee ollut eniten? Pula - aikana n. 1930 Salmiin jääneitä Itä-Karjalan pakolaisia alettiin katsoa karsaastikin. Ja rajalla oli rauhatonta.
Lisäys 27/2:
Kronstadtin 1921 tapahtumia kutsutaan myös "kolmanneksi vallankumoukseksi",
jonka johtaja anarkistisosialisti S.M.Petritshenko oli ollut helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen Naissaaren sosialistitasavallan johdossa.
Suomeen sanotaan paenneen 6400, n. 1600 oli kuollut jäälle pakomatkallaan.
Suomessa oli elintarvikepula ja 4400 kronstadtin pakolaista palasi.
Suomeen jäi 1600 - 2000, mm. Petritshenko luovutettiin 1945 NL:ttoon.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Heimopakolaisilla Itä-Karjalasta itsenäisyyden alussa tulleina kielen ja tapojen muodostama kynnys oli olematon Laatokan Karjalassa ja monissa perheissä rajantakaisesta taustasta vaiettiin,
haluttiin sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Oikeudet olivat kuitenkin joiltain osin rajoitettuja ja lain edessä pakolaiset luokiteltiin ulkomaalaisiksi.
Raja-Karjalassa oleskelevissa aunukselaisissa oli vielä 1930-luvulla niitä, jotka
kokivat "ruotsin" olot oudoiksi ja elivät "Tsaari-Venäjään" takertuneina ja
täysin vieraina Suomelle.
Länsi- Suomessa venäläisemigrantit muodostivat omia yhteisöjään, "ghettoja."
( Ghetto tarkoittaa tässä venäläisemigranttien yleensä köyhtyneen yläluokan
muodostamia keskenään verkostoituneita piirejä )
Heimopakolaisetkin joutuivat uudelleen pakolaisiksi 1939.
Muihin karjalaispakolaisiin sulautuneilla juuret olivat sodan jälkeen Suomessa.
----------------------------
Pakolaisten sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tuli jälleen ajankohtaiseksi 1970-luvulla, tulijat olivat nyt Chilestä ja Vietnamista ja integraatio
rinnastettiin Suomessa sulautumiseen.
Sittemmin alettiin korostaa maahanmuuttajien oikeutta säilyttää oma kulttuurinsa ja kielensä ja
sen ohella he olisivat tasavertaisina suomalaisen yhteiskunnan toiminnoissa.
Arkielämässä tasa-arvon toteutuminen näyttäisi kuitenkin edellyttävän vähemmistöjen sulautumista ?
-----------------------------------
Käytännön asennoitumistavoissa ja ihanteellisissa hokemissa näyttäisi olevan samoja piirteitä kuin 1917 - 1939 pakolaiskysymyksessä ?

Veikko Palvo

[ollijii]

Kiintoisa piirre oli "keskitysleiri" sanan käyttäminen lehdistössä, kun tarkoitettiin Venäjältä tulleiden pakolaisten tilapäisiä sijoituspaikkoja.

[Seppo Jyrkinen]

"Keskitysleiri" oli aivan normaali sana vielän sodan aikanakin: tuolloin keskitysleirejä käytettiin suojelemaan suomalaisten kanssa yhteistyöhön ryhtyneitä neuvostoliittolaisia Stalinille uskollisia partisaaneja vastaan. On toki voinut mennä joskus sekaisin "vankileiri" käsitteen kanssa.

Kammottavan kaiun se sai sodan jälkeen juutalaisvainojen paljastuttua ja sitä käytetään yleisesti synonyyminä "tuhoamisleiri" sanan kanssa.

Jostain olen lukenut väitteen, jonka mukaan "keskitysleiri" käsite olisi peräisin Etelä-Afrikasta buurisotien ajoilta.

[Ciccio]

Kiintoisa piirre oli "keskitysleiri" sanan käyttäminen lehdistössä, kun tarkoitettiin Venäjältä tulleiden pakolaisten tilapäisiä sijoituspaikkoja.

---------------------------------------------------------------------------------------------
Englantilaisten lähdettyä Murmanskin alueelta ja Pohjois- Venäjän hallituksen
romahdettua kenraali Skobeltsyn vetäytyi joukkojensa rippeiden kanssa punaisia vastaan taistellen Repolaan ja Porajärvelle 1920.
Myöhemmin 1920 noin 1100 Pohjois-Venäjän hallituksen sotilasta sijoitettiin Lahden
Hennalan keskitysleirille.
Hennalan kasarmit toimivat tietysti myös karanteeni- ja internoimisleirinä,
elintarvikehuoltokin oli keskitysleirillä mahdollista järjestää.
----------
Kesällä 1921 Suomessa oli noin 19 000 venäläistä emigranttia.
Autonomian aikana Suomen Suuriruhtinaskunnan lait rajoittivat venäläisten muuttoa Suomeen, venäläiset olivat ulkomaalaisia Venäjän suuriruhtinaskunnassa.
Fazerin ja Sinebryckoffin kaltaiset kauppiassuvut juurtuivat Suuriruhtinaskunnan
suomenruotsalaiseen yläluokkaan.
----------
Venäläispakolaisia kirjoitetaan olleen ehkä noin 1 500 000 ( 3 000 000:kin jossakin )
Venäjän sisällissodan alettua ja Kansankomissaarien neuvosto myökin karkotti älymystöä, jonka se katsoi uhkaksi ideologialleen.
Osa kulki Suomenkin kautta, samoin kymmeniätuhansia vapautuneita sotavankeja kumpaankin suuntaan.
Ja kaikille tarvittiin "keskitysleirejä" jo pelkästään karanteenin ja elintarvikehuollon johdosta.
Saksan tuhoamisleirit 1945 antoivat keskitysleireille synkän maineen, joka näyttäisi estävän joitakin hyväksymästä Gulag-keskitysleirejä osin tuhoamisleireinäkin ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Pakolaisten sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tuli jälleen ajankohtaiseksi 1970-luvulla, tulijat olivat nyt Chilestä ja Vietnamista ja integraatio
rinnastettiin Suomessa sulautumiseen.
Sittemmin alettiin korostaa maahanmuuttajien oikeutta säilyttää oma kulttuurinsa ja kielensä ja
sen ohella he olisivat tasavertaisina suomalaisen yhteiskunnan toiminnoissa.
Arkielämässä tasa-arvon toteutuminen näyttäisi kuitenkin edellyttävän vähemmistöjen sulautumista ?
-----------------------------------
Käytännön asennoitumistavoissa ja ihanteellisissa hokemissa näyttäisi olevan samoja piirteitä kuin 1917 - 1939 pakolaiskysymyksessä ?

==================================================================
Tuo ihanteellisuus heimopakolaisten suhteen merkitsi 1920-luvulla heimoaatteen innostusta ja kannatusta, itä-karjalan pakolaisia tuettiin ja avustettiin koska uskottiin suomenheimoisen väestön yhteenkuuluvuuteen.
Tuki Itä-Karjalasta paenneille päättyi pula-aikaan ja pakolaisetkin sulautuivat ja integroituivat suomalaiseen yhteiskuntaan yhä enevässä määrin.
---------
Suomen valtio kääntyi 1921 Kansainliiton puoleen yrittäen saada sitä vastaanottamaan venäläiset pakolaiset, mm. Kronstadtin pakolaiset.
Turhaan, Länsi-Euroopassa oli ensimmäisen maailmansodan ja sen jälkiselvittelyjen seurauksena noin 10 miljoonaa pakolaista.
---------
Kuinka realistisia ihanteelliset hokemat 2009 ovat ?
Suomenheimoisen väestön yhteenkuuluvuustoiveesta tuli 1944 jälkeen Suomessa kirosana - ainakin joissain piireissä.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Perinteinen "rajakauppa" jatkui 1920-luvulla Raja-Karjalan Salmissa, Suojärvi kuului Salmiin 1930 asti.
Monet Aunuksen pakolaiset kävivät salaa kotikylissään Neuvostoliiton puolella vieden ja tuoden samalla tavaraa.
Neuvostoliiton turvallisuuselimet soluttautuivat joukkoon ja Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili ja etsi NL:n asiamiehiä ja rajalta käännytettiin joitakin epäillyttäviä
Itä-Karjalan pakolaisia.
AKS:ssa innokkaimmat heimoaatteen kannattajat syyttivät EK:ta heimopakolaisten vainoamisesta ja sanoivat EK:n johtajineen olevan "bolshevistisen."

Suomen ammattiyhdistysliikkeessä Itä-Karjalan pakolaisten katsottiin vievän työpaikkoja ja pakolaisia oli runsaasti myös "Pihkalan Kaartissa", Yhtymä Vientirauhassa satamalakkoja rikkomassa.
Toisaalta satamalakkoja järjestettiin myös Neuvostokarjalan puutavaranviennin edistämiseksi. Itä-Karjalan pakolaiset kirjoittivat ja puhuivat Moskovan johtamista bolshevikeistä ja työväenlehdet kirjoittivat "lahtareista" ja valtion eläteistä, jotka veivät suomalaisen työmiehen leipää palkkoja polkien.
--------
AKS siis syytti EK:ta bolshevistiseksi heimoinnossaan ja
Työväenliike sanoi Itä-Karjalan pakolaisten olevan "lahtareita."
Ja Neuvostokarjalassa samaan aikaan Stalinin ( Belomorsk ) kanava oli Gulag-työvoimalla toteutettu pilottihanke ja Solovetskin Gulagistakin oli tullut pakoon päässeitä. Neuvostokarjalaa alettiin 1930-luv. alussa puhdistaa
"nationalistisista aineksista."
Ja pula-aikana Suomesta loikkailtiin Neuvostoliittoon, usko itäiseen ideologiaan oli vahva - uskottiin Itä-Karjalaisten puheiden olevan propagandaa.
--------
"Rajakaupan" lopetti NL tyhjentämällä raja-vyöhykkeen asukkaista 1930-luv.alussa
ja ottamalla käyttöön laajemman 50-150 km raja-aluepassin, raja-propushkan.
Myös Tarton rauhansopimuksen mukainen laivaliikenne Nevan kautta Laatokalle/-lta
estettiin suomalaisilta.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Suomen pakolaislakia muutettiin 8 / 1938 Itävallan juutalaispakolaisten aallon alettua ja mm. Helsingin satamasta käännytettiin 8 /-38 noin 50 Itävallan juutalaispakolaista pois.
Petsamon kautta juutalaispakolaisia lähti USA:han 1940 noin 400.
Suomeen jääneiden juutalaispakolaisten vaiheista on kirjoitettu melkoisesti, mutta
miksi pakolaisjuutalaiset pakenivat syksyllä 1944 Ruotsiin ?
-----------------
lisäys 1/3-09: Petsamon Liinahamarista lähti 15/8 1940 USS American Legion- aluksella 897 Suomeen paennutta pakolaista Saksasta, Itävallasta, Tsekkoslovakiasta, Hollannista - New Yorkissa 12 pv:n kuluttua.
US. Library of Congress
http://countrystudies.us/finland/20.htm
The Holocaust Chronicle - Roots of Holocaust p.281
Suomessa oli sodan 1939 - 1944 ajan turvassa lähes 300 juutalaispakolaista Itävallasta, Saksasta ja Tsekkoslovakiasta ja Suomessa ei esiintynyt käytännöllisesti katsoen lainkaan antisemitismiä.
Petsamoon/-sta oli paljon muutakin laivaliikennettä kuin tuo USS American Legion-laiva.
Miksi kaikki keski-Euroopan juutalaispakolaiset eivät 1940- 1941 jatkaneet pakoaan Länteen ja lähes 300 Saksan juutalaista oli turvassa Suomessa koko sodan ajan ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Jad Vashem, professori Tapani Harviainen
http://www.holocaustinfo.org/"Oleskelulupa myönnettiin n.500 juutalaispakolaiselle, joista kesään 1941 mennessä 350 oli jatkanut pakomatkaansa muualle."
"Jatkosodan aikana juutalaisvainojen julmuus oli hämärän peitossa, mutta
Natsi-Saksan antisemitismi oli tiedossa."
--------------
Esim. pirtusalakuljettaja Algot Niskan kirjoitetaan kuljettaneen maksusta
noin 150 juutalaispakolaista Suomeen.
Lienee ollut muitakin juutalaispakolaisten salakuljettajia ja oletettavasti nuo Niskan kuljettamatkaan pakolaiset eivät hakeneet Suomessa oleskelulupaa ?

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

Juutalaispakolaisten määrä Suomessa lienee hankala tarkkaan selvittää mm salakuljetuksen ja muutoinkin poikkeuksellisten olojen vuoksi. Pidän todennäköisenä, että kaikki maahan tulleet juutalaiset eivät edes kertoneet olevansa juutalaisia, jos sen suinkin pystyivät salaamaan.

Kuinka on mahtanut käydä Niskan salakuljettamien juutalaispakolaisten sodan jälkeen? Onko heidän oleskelunsa Suomessa virallistettu jälkeenpäin vai ovatko he siirtyneet ulkomaille väärän passin turvin? Kyllähän Suomessa pystyy elämään pimeästi, mutta en usko, että pakolaiset olisivat sodan jälkeen niin menetelleet. Siihen ei ollut enää syytä.


Rautkallio kirjoittaa: "Sodanajan Valpon hajanaisten paperien pohjalta on jälkikäteen voitu paikallistaa ainakin 342 Suomessa turvapaikan saanutta juutalaispakolaista." - Onko kenelläkään tietoa, mistä ajankohdasta tässä on kyse?

Tapani Harviaisen ja Rautkallion tiedot ovat lähellä toisiaan, mutta eivät kuitenkaan käy yksiin. Ja kuinka Niskan salakuljettamat ihmiset sijoittuvat noihin lukuihin?

Linkissä on muuten kirotusvihre, po http://www.holocaustinfo.org/faq/suomessa/ eli g:n asemesta q.

[skrjabin]

Pidän todennäköisenä, että kaikki maahan tulleet juutalaiset eivät edes kertoneet olevansa juutalaisia, jos sen suinkin pystyivät salaamaan.

Sikäli kun heillä oli Saksan hallitsemalla alueella myönnetty passi, juutalaisuus kävi ilmi jo passista.

[Ciccio]

Pidän todennäköisenä, että kaikki maahan tulleet juutalaiset eivät edes kertoneet olevansa juutalaisia, jos sen suinkin pystyivät salaamaan.

Sikäli kun heillä oli Saksan hallitsemalla alueella myönnetty passi, juutalaisuus kävi ilmi jo passista.

Juutalaispakolaisia oli lähtenyt Itävallasta, Tsekkoslovakiasta, Hollannista - joten heillä kenties oli ko. maan passi ajalta ennen Saksan miehitystä ?
Ja
kuinka moni jatkoi pakoaan Petsamon kautta länteen ja kuinka moni pakeni jo 1938 - 1941 Suomesta Ruotsiin ?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Pidän todennäköisenä, että kaikki maahan tulleet juutalaiset eivät edes kertoneet olevansa juutalaisia, jos sen suinkin pystyivät salaamaan.

Sikäli kun heillä oli Saksan hallitsemalla alueella myönnetty passi, juutalaisuus kävi ilmi jo passista.

Juutalaispakolaisia oli lähtenyt Itävallasta, Tsekkoslovakiasta, Hollannista - joten heillä kenties oli ko. maan passi ajalta ennen Saksan miehitystä ?
Ja
kuinka moni jatkoi pakoaan Petsamon kautta länteen ja kuinka moni pakeni jo 1938 - 1941 Suomesta Ruotsiin ?

Veikko Palvo

Luonnollisesti jos on paennut ennen miehitystä, silloin omaa kyseisen maan passin. Miehityksen jälkeen passiin tuli merkintä juutalaisuudesta.

Kekkosen selvitys juutalaispakolaisista vastauksena IKL:n tiedusteluun helmikuussa 1939 antaa hieman lukuja: "Maahan saapuneista pakolaisista on maasta poistunut tai viranomaisten toimesta poistettu 40 henkilöä. Tätä nykyä on maassa edelleen 183 Keski-Euroopan maista saapunutta pakolaista, joista 117 mooseksenuskoista. Jäljelläolevista 66 pakolaisesta pidettäneen vielä 31 sen maan lakien mukaan, jonka kansalaisia he ovat, syntyperältään juutalaisina". Luonnollisesti näistä oli useat poistuneet maasta ennen kesää 1941, juutalaisen seurakunnan arvion mukaan noin 70 prosenttia. Toisaalta pakolaisia tuli lisää vuoden 1939 jälkeenkin. Valpon luettelon mukaan vuoden 1942 lopulla oli ainakin 146 entistä Saksan ja Itävallan juutalaista maassa.

[Ciccio]

Luonnollisesti jos on paennut ennen miehitystä, silloin omaa kyseisen maan passin. Miehityksen jälkeen passiin tuli merkintä juutalaisuudesta.
---------------------------------------------------------------------
Puola myönsi 1926 kansalaisuuden noin 700 000 juutalaispakolaiselle Neuvostoliitosta,
joku heistä on saattanut jatkaa pakoaan Suomeenkin ?
Suomen osalta pakolaismäärät 1918 - 1939 näyttävät yleisesti olevan noin-lukuja.
Jos ja kun kutsunnoista 1941 kieltäytyneet metsäkaartilaiset Hitler-Stalin sopimuksen ollessa voimassa ovat pysyneet "maan alla" elossa korttiaikana, "laittomille salakuljetetuille pakolaisille" se on oletettavasti Talvisodan ja rauhattoman välirauhan aikana ollut helpompaakin ?
StLouis-tapaus 1939 osoittaa monien maiden haluttomuuden ottaa vastaan juutalaispakolaisiakin:
http://www.heritagevision.org/350/look/look2.htm
Saksalainen StLouis-laiva lähti Hampurista 13/5 1939 kohti Kuubaa mukanaan 930 juutalaispakolaista ja Kuubassa pääsi maihin n. 30. Paluumatkan aikana Belgia suostui ottamaan 214, Ranska 224, Hollanti 181 ja Englanti 287 pakolaista.
Heistä jotkut ovat saattaneet jatkaa pakoaan Suomeenkin.
Oliko erityispassin J leimattu kaikkien juutalaisten passeihin jo aiemmin ?
Kuinka nopeasti mm. Itävallassa ja Tsekkoslovakiassa juutalaiset etsittiin saksalaisten toimesta ?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Saksalainen StLouis-laiva lähti Hampurista 13/5 1939 kohti Kuubaa mukanaan 930 juutalaispakolaista ja Kuubassa pääsi maihin n. 30. Paluumatkan aikana Belgia suostui ottamaan 214, Ranska 224, Hollanti 181 ja Englanti 287 pakolaista.
Heistä jotkut ovat saattaneet jatkaa pakoaan Suomeenkin.
Oliko erityispassin J leimattu kaikkien juutalaisten passeihin jo aiemmin ?
Kuinka nopeasti mm. Itävallassa ja Tsekkoslovakiassa juutalaiset etsittiin saksalaisten toimesta ?

Veikko Palvo

Todellakin, joitakuita juutalaispakolaisia yritti mm. Belgiasta Suomeen, ja mm. näiden kahdeksan Suomesta karkotetun yhteydessä esiinnouseva Walter Cohen kuului noihin Hollannin ja Belgian väliä pomppineisiin, päästen lopulta Suomeen Malmön kautta ja joutuen myöhemmin karkotusyritysten kohteeksi. Hampurin pakolaisilla oli oletettavasti passissaan J-leima, sikäli kun he liikkuivat oikeilla papereilla. Mitä sitten tulee juutalaisten etsintään, Itävallassa toimet aloitettiin välittömästi, ja jo parin pävinä kuluttua liitoksesta Eichmann perusti maastamuuttotoimistonsa Wieniin joka myönsi lyhytaikaisia juutalaispasseja. Juutalaisten etsintä sinällään ei ollut vaikeaa, kun heidät voitiin löytää sekä seurakuntien että myös virallisten väestörekisterien kautta.