Merenkurkun metsien kulttuuriperintöä vaalitaan rajat ylittä
Lähetetty: 05.03.09 09:33
Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua vahvistetaan yhteispohjoismaisin voimin EU-rahoitteisella projektilla. Monella tavalla rajoja ylittävän hankkeen tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön suojelua ja käyttöä mm. kehittämällä metsien kulttuuriperinnön inventointi- ja dokumentointimenetelmiä sekä kouluttamalla ja jakamalla tietoa metsäalan toimijoille. Hankkeella halutaan myös kannustaa metsänomistajia suojelukohteiden omaehtoiseen säilyttämiseen sekä tehdä metsien monipuolista kulttuuriperintöä yleisemminkin tunnetuksi kunnostamalla ja hoitamalla sopivia käyntikohteita.
Museovirasto, Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa sekä Västerbottenin museo ja Skogsstyrelsen Ruotsista käynnistivät 1.1.2009 hankkeen ”Skogens kulturarv i Kvarkenregionen” vuoden mittaisena pilottiprojektina. Pilotin jälkeen projektia on tarkoitus jatkaa kolmivuotisena toteuttamishankkeena. Hanke kuuluu EU:n Botnia Atlantica -ohjelmaan ja sen budjetti on yhteensä noin 357 000 euroa. EU:n rakennerahaston osuus pilottivaiheen kokonaisbudjetista on 60 %. Kansallista rahoitusta on saatu Suomessa Pohjanmaan liitolta ja Ruotsissa Västerbottenin lääninhallitukselta sekä Regionförbundet Västerbottenilta.
Suomalais-ruotsalaiselle yhteistyölle on useita edellytyksiä, koska Pohjanlahden rannikkoseudun ympäristön kehityksessä ja historiassa on paljon yhteneväisiä piirteitä. Erityisesti nopealla maankohoamisella on ollut tärkeä asutus- ja elinkeinohistoriallinen merkitys kivikaudelta nykypäiviin saakka. Metsätalous on maiden pitkän yhteisen historian aikana ollut yksi tärkeimpiä elinkeinoja. Nykyisin metsänkäsittelyn ja kulttuuriperinnön yhteensovittaminen on koettu yhtä haasteelliseksi Merenkurkun molemmin puolin.
Hankkeen Suomen osuuden pilottivaiheen inventointi tehdään Laihialla. Kunnan metsistä tunnetaan lähes 200 muinaisjäännöstä. Useimmat niistä ovat matalia röykkiöitä, jotka muodostavat laajoja alueita. Maastossa heikosti erottuvia jäännöksiä on käytännössä vaikea havaita ilman tarkkoja paikannustietoja, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi metsänkäsittelyn yhteydessä. Ensimmäisen vuoden innovaatioprojektissa testataan inventointimenetelmiä valituilla kohdealueilla, koulutetaan metsäalan toimijoita ja kokeillaan yhteistyössä kevyempiä metsänkäsittelytapoja sekä lähetetään maanomistajille tietoa metsäalueiden kulttuuriperinnöstä.
Hankkeen Suomen osuudesta vastaa Museoviraston Vaasan toimiston tutkija Kaisa Lehtonen. Projektiryh-mässä työskentelevät Museoviraston tutkijat Sirkka-Liisa Seppälä ja Satu Koivisto. Hankkeen pilottivaihe päättyy 31.12.2009.
Lisätietoja antavat: tutkija Kaisa Lehtonen, puh. 0400 356 279, kaisa.lehtonen@nba.fi, tutkija Sirkka-Liisa Seppälä, puh. 050 338 2510, sirkka-liisa.seppala@nba.fi ja tutkija Satu Koivisto, puh. 0500 709 231, satu.koivisto@nba.fi
Museovirasto, Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa sekä Västerbottenin museo ja Skogsstyrelsen Ruotsista käynnistivät 1.1.2009 hankkeen ”Skogens kulturarv i Kvarkenregionen” vuoden mittaisena pilottiprojektina. Pilotin jälkeen projektia on tarkoitus jatkaa kolmivuotisena toteuttamishankkeena. Hanke kuuluu EU:n Botnia Atlantica -ohjelmaan ja sen budjetti on yhteensä noin 357 000 euroa. EU:n rakennerahaston osuus pilottivaiheen kokonaisbudjetista on 60 %. Kansallista rahoitusta on saatu Suomessa Pohjanmaan liitolta ja Ruotsissa Västerbottenin lääninhallitukselta sekä Regionförbundet Västerbottenilta.
Suomalais-ruotsalaiselle yhteistyölle on useita edellytyksiä, koska Pohjanlahden rannikkoseudun ympäristön kehityksessä ja historiassa on paljon yhteneväisiä piirteitä. Erityisesti nopealla maankohoamisella on ollut tärkeä asutus- ja elinkeinohistoriallinen merkitys kivikaudelta nykypäiviin saakka. Metsätalous on maiden pitkän yhteisen historian aikana ollut yksi tärkeimpiä elinkeinoja. Nykyisin metsänkäsittelyn ja kulttuuriperinnön yhteensovittaminen on koettu yhtä haasteelliseksi Merenkurkun molemmin puolin.
Hankkeen Suomen osuuden pilottivaiheen inventointi tehdään Laihialla. Kunnan metsistä tunnetaan lähes 200 muinaisjäännöstä. Useimmat niistä ovat matalia röykkiöitä, jotka muodostavat laajoja alueita. Maastossa heikosti erottuvia jäännöksiä on käytännössä vaikea havaita ilman tarkkoja paikannustietoja, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi metsänkäsittelyn yhteydessä. Ensimmäisen vuoden innovaatioprojektissa testataan inventointimenetelmiä valituilla kohdealueilla, koulutetaan metsäalan toimijoita ja kokeillaan yhteistyössä kevyempiä metsänkäsittelytapoja sekä lähetetään maanomistajille tietoa metsäalueiden kulttuuriperinnöstä.
Hankkeen Suomen osuudesta vastaa Museoviraston Vaasan toimiston tutkija Kaisa Lehtonen. Projektiryh-mässä työskentelevät Museoviraston tutkijat Sirkka-Liisa Seppälä ja Satu Koivisto. Hankkeen pilottivaihe päättyy 31.12.2009.
Lisätietoja antavat: tutkija Kaisa Lehtonen, puh. 0400 356 279, kaisa.lehtonen@nba.fi, tutkija Sirkka-Liisa Seppälä, puh. 050 338 2510, sirkka-liisa.seppala@nba.fi ja tutkija Satu Koivisto, puh. 0500 709 231, satu.koivisto@nba.fi