Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

1700-luvun merirosvot olivat demokraattisen markkinatalouden edelläkävijöitä. Näin väittää yhdysvaltalainen taloustieteen professori Peter Leeson. Hän esittelee myös menneisyyden yhteyksiä ilmiöön nykypäivänä.

Yhdysvaltain pääkaupungin läheisyydessä sijaitsevan George Mason -yliopiston taloustieteen professori Peter Leesonin mukaan Karibian alueen merirosvot kirjasivat sääntönsä ja periaatteensa vuosikymmeniä ennen USA:n itsenäistymistä. Yhdysvaltojen perustuslakia on pitkään pidetty uraa uurtavana mallina demokraattisten valtioiden peruspilarina. Leesonin mukaan merirosvojen arvomaailma heijasti ajan henkeä samalla tavalla kuin itsenäisyysjulistuskin - tosin hieman aiemmin.

Sääntöjen kirjaaminen oli merirosvoyhteisölle tärkeää. Niiden mukaan jaettiin saalis, korvattiin kehon kärsimät vauriot ja päätettiin yhteisistä asioista. Esimerkiksi laivan kapteeni ja perämies valittiin miehistön valtuuttamana. Näillä oli määräysvaltaa miehistöön, mutta vain pahnan pohjimmaisten suostumuksella. Käytännössä se, kuinka pitkälle kapteenin valta ulottui, lienee määrittynyt miehistön ja kapteenin henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Sääntöjen yhteyteen kerättiin tavallisesti asianomaisten puumerkki tai nimikirjoitus vahvistamaan pelisääntöjen arvovalta.

Laiva omistettiin yhdessä. Siihen oltiin osallisena niin kauan kuin kyseinen merirosvoyhteisö oli olemassa. Osuudet jakautuivat miehistön kesken kutakuinkin tasavertaisesti. Rohkeuteen kannusti se, että loukkaantuneista kehonosista maksettiin korvauksia. Vanhemmat tai pahiten loukkaantuneet merikoirat saivat täten osansa saaliista, vaikka olisivat viettäneet ryöstöretken työkyvyttömyyden vuoksi turvasatamassa.

Merirosvojen maailmaa sävytti seikkailun ja vaarojen ohella ankarat yhteisön sisäiset säännöt ja rangaistukset. Elämä merillä oli kovaa, ja siksi sitä pyrittiin hallitsemaan lakien avulla. Tupakointia, uhkapelaamista ja juopottelua merillä pyrittiin hillitsemään .Syystäkin - näiden kolmen yhdistelmä aiheutti levottomuuksia etenkin satamissa. Miehistön kesken varkauksien ja väkivallan kielto olivat myös aiheellisia toimenpiteitä. Säännönrikkojia rangaistiin ankarasti. Kölin alta vetämisen lisäksi saatettiin uittaa rettelöitsijää köyden varassa, ruoskia hänet tai tehdä tästä ”oman saarensa valtias.” Elokuvista tutussa rangaistuksessa onneton jätettiin asumattomalle saarelle varustettuna vain vesileilillä, musketilla ja yhdellä kuulalla. Lankulta mereen kävelyttäminen oli harvinaisempi tuomio.

Sääntöjä ei luotu sen vuoksi, että lainsuojattomat merirosvot olisivat olleet erityisen halukkaita luomaan oman järjestäytyneen yhteiskunnan. Säännöt otettiin käyttöön siksi, että niiden avulla oli mahdollista saavuttaa taloudellista hyötyä.

Modernit merirosvot

Lähtökohdat merirosvoukseen ovat samat kuin kolmisensataa vuotta sitten, tosin astetta laaja-alaisemmin. Maailman mantereita yhdistää satamien verkosto, joiden välissä on kaksi kolmaisosaa planeetan pinta-alasta. Merirosvouden hinta vuosittain on absoluuttisena rahasummana korkea – noin 1-16 miljardia dollaria - mutta suhteellisesti mitätön koko merenkulkukaupalle jonka vuosittainen liikevaihto on lähes kahdeksantuhatta miljardia dollaria. Laivaliikenteen turvallisuuden parantamisen hinta taasen olisi huomattavasti merirosvoudesta nykyisin koituvia kuluja suuremmat.

Aseistautumisella saattaisi olla ikäviä seurauksia. Tähän asti merirosvot ovat säästäneet panttivankina toimineen laivan sekä sen miehistön mielivallalta: Olisi huonoa liiketoimintaa vaurioittaa kauppatavaraansa. Jos rahtiliikenteen puolustamisen otteet kovenisivat, merirosvot reagoisivat samoin. Rikollisten raskaampi aseistus on ollut tähän asti lähinnä pelotteluun.

Nykyisin polttopiste ei ole Karibian saaristo, vaan Adenin lahti ja Somalian rannikko. Tilanne on merirosvoille edullinen. Periaatteessa laivaliikenne voisi välttää pahimpia alueita. Tämä kuitenkin merkitsisi useiden viikkojen viivästyksiä nykyisiin matkareitteihin mikä paitsi lisäisi kustannuksia, myös epäedullisen aseman niitä kilpailijoita kohtaan jotka eivät käytä pidempiä reittejä. Koska riski joutua merirosvojen kohteeksi on matala, kannattaa yrittää vaarallisempiakin reittejä ja maksaa mahdolliset lunnaat suosiolla. Tähän merirosvot luottavat. Panttivankien ottaminen ja merirosvous ovat tuottoisa business joka tuo kaivattuja tuloja sekä ulkomaiden valuuttaa epävakaan ja köyhän valtion asukkaille. Kun mahdollisuudet jäädä kiinni ovat pienet, tarjoaa merirosvous jonkinlaisen elinkeinon ainakin pienelle osaa väestöä.

Parhaillaan Somalian merirosvous elää muutosten aikaa. Rahaa virtaa aarrekirstuihin, toiminta tehostuu ja laajenee. Yhteistä menneisiin aikoihin on järjestäytyminen. Merirosvot eivät ole yhtenäinen kollektiivi. He muodostavat laillisen ja sallitun yhteiskunnan ulkopuolisen maailman, jonka on itsensä vuoksi luotava jonkinlainen oma hallinto pitääkseen erilaiset ryhmät yhdessä. Jotta rikollisuus olisi mahdollisimman tehokasta, sen on järjestäydyttävä. Ei ole yllättävää, että historiallisten kollegoidensa tavoin myös somalialaisilla merirosvoilla on kirjoitetut säännöt. Yksi ero menneeseen kuitenkin löytyy. Alkupääoma toiminnan aloittamiseen tulee rahoittajalta, paikalliselta sotaherralta tai heimopäälliköltä, joka kahmaisee jokaisesta saaliista noin kolmanneksen. Sama rahoittaja voi olla useampien operaatioiden takana. Hän valitsee mieleisensä kapteenin, joka valitsee miehistön. Näin merirosvous on ylhäältä johdetumpaa ja vähemmän demokraattista kuin aiemmin. Varat jotka rikollisuudesta kertyvät kulunevat lukuisiin valtapyrkimyksiin ja konflikteihin mantereella. Merirosvouteen osalliset pienet tekijät ruokkivat sitä väkivallan ja levottomuuden kierrettä, mistä he itse pyrkivät päästä eroon.

Artikkeli on toimitettu alla olevien lähteiden pohjalta (22.06.2009):

Uutistoimisto AFP:n artikkeli
http://news.yahoo.com/s/afp/20090618/ts ... omyoffbeat
AFP:n artikkelin pohjalta YLEN Kulttuuri -uutisten artikkeli
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/06 ... 14183.html

Lisäksi alla olevien verkkolehtien artikkelit:
http://marketplace.publicradio.org/disp ... le_hook_q/
http://www.reason.com/news/show/133860.html
http://thehill.com/bookshelf/qa-with-au ... 05-14.html

Peter Leesonin kotisivu
http://www.peterleeson.com/

kuvalähteet: Wikipedia Commons
http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page

Merirosvojen sanastoa
http://users.utu.fi/jptpai/puhe.html