Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Eräässä lehdessä kirjoitettiin tänään Kumlingen taistelusta Ahvenanmaalla 1808 ja venäläisten palanneen Haminan rauhan 17/9 1809 j ä l k e e n.
Venäläiset näyttävät palanneen Ahvenanmaalle kevättalvella 1809.
-----Nimismies Erik Arén ja pitäjänapulainen Henrik Gummerus ovat miehineen ottaneet 6/5 1808 n. 200 venäläistä vangiksi ja Arén on lähtenyt kuljettamaan vankeja Tukholmaan.
Arén on saanut Kustaa IV:ltä urhoollisuusmitalin.
Tällä välin Gummerus on joukkoineen vallannut Kumlingen ja ev. Vuitjin 500 venäläissotilasta ovat antautuneet.
Kumlingen taistelussa sanotaan kaatuneen kolme ahvenanmaalaista.
Kustaa IV antoi urhoollisuusmitalin Henrik Gummeruksellekin.
Venäläisten
palatessa kevättalvella 1809 Arén ja Gummerus ovat perheineen paenneet Ruotsiin,
Gummerus on jäänyt hovisaarnaajaksi ja Arén palannut Ahvenanmaalle ja venäläiset ovat vanginneet hänet Eckerössä.
-----Ison Vihan aikainen Ledsundin ( ven. Grengam ) meritaistelu Ahvenanmaalla on
turvannut Ruotsin rannikon. Molemmat osapuolet ovat aikoinaan julistautuneet voittajiksi ja tasapeli itse taistelu näyttäisi olleenkin.
Oliko Ahvenanmaa venäläisten joukkojen miehittämänä Ison vihan ja Pikku vihan aikana ?
Suomen sodan jälkeen Venäjä alkoi linnoittaa Ahvenanmaata:
http://www.government.ax/images/Bomarsund_eng.pdf
Bomarsundista ei Ålandissa ole paljoakaan jäljellä, mutta Bomarsundin tiilejä on näköjään käytetty Uspenskin katedraalin rakentamiseen Helsingin Katajanokalla.
Ja
ahvenanmaalaiset näyttäisivät demilitarisoituneen Kumlingen taistelun jälkeen ?

Veikko Palvo

Ahvenanmaa oli tosiaan miehitettynä sekä isonvihan että Pikkuvihan aikana. Suomen sodan jälkeen ahvenanmaalaisia ei demilitarisoitu sen kummemmin kuin muutakaan Suomea, mutta Krimin sodan jälkeen Venäjä sitoutui olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata.

Kumlingen taistelun aikana toukokuun alussa 1808 Sveaborg oli juuri antautunut.
Ruotsin laivaston tukialueena oli Ahvenanmaa, ensimmäinen 12:sta maihinnoususta
on tehty jo 19/6.
Kustaa IV Adolf´kin on ollut paikalla ja venäläisten ylipäällikkö balttiansaksalainen
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden Turussa lienee kesällä 1808 ollut jo huolestunutkin.
Mutta
Suomenlinnan antautuessa venäläiset olivat saaneet käyttöönsä Ruotsin Suomen Saaristolaivaston 110 alusta.
Ratkaisivatko Sveaborgin antautuessa venäläisille joutuneet saaristofregatit ja tykkiveneet Saaristomeren taistelut kesällä 1808 ?

Veikko Palvo