Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

TapioNurminen kirjoitti:Itse asiassa tämä salanimien spekulointihan on paljon jännittävämpää kuin Heikki Ylikankaan teokset moneen vuoteen! Jos oletamme, että Laitman on Sahlstedt niin tämä selittää myös blogiani kommentoineen Piisamirotan henkilöllisyyden. Sekä "Laitman" että "Piisamirotta" näyttävät käyttävän suomen "se"-pronominia paikoissa, joissa ruotsissa kirjoitetaan "det". Kommentit ovat lisäksi ilmestyneet samana päivänä eli sunnuntaina 8.11.
Alkaa mennä jo metakeskustelun puolelle, mutta nimimerkki "Laitmanin" aiempi postitushistoria Agricolassa näyttäisi antavan viitteitä patologisesta Islam-kammosta, maahanmuuton kategorisesta vastustamisesta terrorismin pelossa ja huntingtonilaisten sivilisaatiotörmäysteoriain diggailusta.

Mikäli tosiaan haluamme otaksua "Laitmanin" olevan sekä "Piisamirotta" että Sahlstedt, niin olemme löytäneet jotain hyvin merkillistä. Voisiko kyseessä todellakin olla jonkinlainen omaperäinen puuttuva rengas kunnianarvoisan emeritusprofessori Ylikankaan ja erään alkusyksystä ohimennen käräjäoikeudessa pyörähtäneen rasist... anteeksi, islamkriittisistä lausunnoistaan tunnetun eiralaisen bunkkerifilosofin välillä?

Ei, ei voi olla. Sellainen olisi jo aivan liian järjetöntä. Toisaalta, nämä molemmat päähenkilöt, niin historioitsija kuin slavisti, katsovat olevansa radikaaleja toisinajattelijoita ja skepsistä edustavia vapaan keskustelun ja tutkimuksen airueita tukahduttavan konformismin keskellä, joten sikäli heillä on paljon yhteistä. Molemmat ovat muuten myös syntyjään pohjalaisia! Sitä paitsi, Suomen kaltaisessa pienessä maassa kannattaa pitää mielessä Erdős-Baconin numerokonsepti.

Kun heittää soppaan vielä professori Vihavaisen taannoisen magnum opuksen, niin tästähän sukeutuu mielenkiintoinen salaliittoteoria. Nyt erotellaankin totta vie ne vuohet lampaista!


Cheers,

J. J.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Lappalaisen Susimessu on vasta kesken, mutta jo tässä tapauksessa näyttää siltä, että se tarjoaa uuden tulkinnan nuijasodasta (aihe on toki laajenpi), jonka Ylikangas luuli aikoinaan selvittäneensä.

Siksi Ylikankaan räyhääminen ällistyttää. Miksi haaskata turhaan energiaa, jos muut eivät heti usko omaa tulkintaa? Jos on oikeassa, uskovat ajan mittaan. Mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, että on väärässä tai ainakin yksipuolinen. Ja loppujen lopuksi 20-30 vuoden kuluttua tulee taas uusi tulkinta.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti:Siksi Ylikankaan räyhääminen ällistyttää. Miksi haaskata turhaan energiaa, jos muut eivät heti usko omaa tulkintaa? Jos on oikeassa, uskovat ajan mittaan. Mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, että on väärässä tai ainakin yksipuolinen. Ja loppujen lopuksi 20-30 vuoden kuluttua tulee taas uusi tulkinta.
Vanhalla miehellä ei ole aikaa odottaa 20-30 -vuotta, Ylikangas on syntynyt vuonna 1937. Usein vanhentuessa oikeassaolemisen määrä lisääntyy nuoruusiän vimman tasolle.

Ylikankaan sotahistorian laitosta koskevasta argumentoinnista tulee tosin mieleen eikö hän lainkaan reflektoi omaa asemaansa valtionhoitajapuolueen hovihistorioitsijana ja merkittävän kansallisen instituution (Helsingin Yliopiston) työntekijänä? Eikö tämä asema "virallisena historiankirjoittajana" alista häntä samaan tapaan ad hominem -kritiikin kohteeksi kuin Sotahistorian laitoksen väkeä?

Sinänsä olisi varmasti raikasta jos esimerkiksi yliopistohistorioista säädettäisiin että niitä ei saisi kirjoittaa ao. yliopistoon palvelussuhteessa oleva tai ollut henkilö.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Ylikangas antaa (jälleen!) aivan virheellisen kuvan Sotahistorian laitoksesta ja sen johtajasta. ShL on yksi Maanpuolustuskorkeakoulun seitsemästä ainelaitoksesta. Sen tehtävä on opetus eli välittää sotahistoriasta saadut opit tämän päivän upseereille tämän päivän tarpeisiin soveltaen. Siksi johtajana on oltava kokenut ja riittävän avarakatseinen yleisesikuntaupseeri. Hänen ei siis välttämättä tarvitse olla tutkija, koska hän on opetuksen, ei tutkimuksen, johtaja. Siihen on professoritason tutkija.

ShL ei siis vastoin Ylikankaan kuvitelmia ole enää tutkimuslaitos. Sen henkilöstössä on kyllä aina ollut ja on edelleen myös päteviä tutkijoita, jotka ovat tehneet ja julkaisseet töitään joko laitoksen tai ulkopuolisen yhtiön kustantamina.

Aiemmin SHL ( eri nimillä) keskittyi kyllä vahvasti tutkimukseen. Tuloksina ovat olleet mm. moniosaiset viime sotien historiat. Ne ovat perustutkimusta, joka on antanut pohjaa lukemattomille erikois-ja sovelletuille tutkimuksille. Ylikankaallekin olisi ollut suuri hyöty perehtyä ShL:n tuotantoon. Moni virhe hänen teoksissaan olisi jäänyt tekemättä.

Ylikangas väittää Seurassa ( N:o 43/09), että "upseeristo pillastuu herkästi, jos heidän reviireilleen tunkeutuu joku siviilipuolen tutkija". Jälleen yksi perätön väite. Tietysti upseerihistorioitsijat kritisoivat tutkimuksia, jos he ovat eri mieltä niiden tuloksista. Toisaalta esimerkiksi ShL:ssa työskentelee koko ajan siviilitutkjoita. Itse arvostan suuresti koko joukkoa siviilitutkijoita alkaen vaikka Mauno Jokipiistä ja päätyen vaikka Lars Westerholmiin. En ole nähnyt ylipäänsä "pillastuttavan" muista teoksista kuin Ylikankaan "Romahtaako rintama?". Ja siinähän sotilaat eivät suinkaan olleet yksin.

Ylikankaan vaatimusta puolustusvoimien koulutusyksikön siirtämisestä jonkin yliopiston yhteyteen voidaan pitää totaalisena asiantuntemattomuutena. Mikään ei tietysti estä perustamasta sotahistorian tutkimusyksikköä, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Tietääkseni kuitenkin varsin monissa yliopistoissa jo opetetaan ja tutkitaan sotahistoriaa laajalti. Yksittäisistä tutkijoista ja harrastajista puhumattakaan. Armeija ei siis vastoin Ylikankaan väitettä ole monopolisoinut sotahistorian tutkimusta.

Ylikangas vetoaa siihen, että muillakaan aloilla ei ole omaan historiaan keskittyvää tutkimusyksikköä. Onko niiltä kielletty oman historiansa tutkiminen? Senhän Ylikangas haluaisi nyt armeijalle tehdä.

Vielä kerran Teloitetun totuuden synnystä. Se ei siis ole armeijan vastaisku, eikä ShL:n tuote, vaan kuuden asiantuntijan yhteisprojekti Ylikankaan virheitä vilisevän teoksen oikaisemiseksi. Vastakirjan on kustantanut Gummerus. Vastoin Ylikankaan väitteitä teos on saanut erittäin myönteisen vastaanoton tohtoritason arvostelijoita myöten.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Ylikangas vetoaa siihen, että muillakaan aloilla ei ole omaan historiaan keskittyvää tutkimusyksikköä. Onko niiltä kielletty oman historiansa tutkiminen? Senhän Ylikangas haluaisi nyt armeijalle tehdä.
Oikeustieteellisissä tiedekunnissa on oikeushistorian professuureja (mitä Ylikangas on hoitanut) ja teologisissa tiedekunnissa kirkkohistorian professuureja. Tässä tapauksessa intressiristiriitaa ei synny koska kyseessä on Ylikangas. Muitakin esimerkkejä löytynee. Intressiristiriita syntyy kun tutkija tekee vääriä johtopäätöksiä.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti:Siksi Ylikankaan räyhääminen ällistyttää. Miksi haaskata turhaan energiaa, jos muut eivät heti usko omaa tulkintaa? Jos on oikeassa, uskovat ajan mittaan. Mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, että on väärässä tai ainakin yksipuolinen.
Oma näkemykseni on, että Ylikankaalla on ollut ikävä taipumus suhtautua jokaiseen tutkimukseensa eräänlaisena lopullisena totuutena. Kokemukset ovat totta kai vain vahvistaneet tätä asennetta. Koska hän on kiistatta mestarillinen historioitsija ja on onnistunut niin monta kertaa tuottamaan hyvin taitavia ja kattavia tutkimuksia, ei kritiikillä ole ollut paljoa lisättävää. Toisinaan taas ne muutamat kriitikot ovat koostuneet samoista vanhan polven tutkijoista, joiden näkemys on omalla tavallaan hyvin urautunut, ja jotka eivät ole kyenneet peittämään sitä, että Ylikankaan tulkinta on heille vaikea pala aivan muista kuin itse tutkimukseen liittyvistä syistä.

Tässä onkin uskoakseni se tämänhetkisen tilanteen ongelma. Ylikangas sai ensi kerran vastaansa perustellun ja erittelevän, tiukkoihin faktoihin vankasti nojanneen palautteen, vieläpä varsin nopealla aikataululla. Ensi kerran elämässään hän putosi korkealta ja kovaa.
Ja loppujen lopuksi 20-30 vuoden kuluttua tulee taas uusi tulkinta.
Näinhän se on. Itse olen monasti tuumiskellut, milloin Ylikankaan vuotta 1918 koskeva teoria siitä, miten pohjalaiset "huijattiin" mukaan sisällissotaan tulee kyseenalaistettua.

Koska omat juureni ovat Nokian ympäristössä, en ole oikein sulattanut emeritusprofessorin yritystä vapahtaa pohjalaiset kaikesta vastuusta kuvailemalla heitä vain mistään mitään tietämättöminä rekryytteinä, jotka muka propagandan kautta johdettiin "venäläistä" vihollista vastaan, ja jotka eivät voineet aavistaa, että vastassa olisikin suomalainen. Hah, sanon minä! Samanlaista apologiaa kuin ne "emme me voineet tietää"-väitteet Saksassa toisen maailmansodan jälkeen! Lyön vetoa, että jokaikinen aseisiin tarttunut Pohjanmaan poika tiesi kyllä, että sotaa käytäisiin suomalaisia työläisiä vastaan, eikä siitä huolimatta arkaillut hetken vertaa rintamalle lähtöä. Tosin tämä on vain intuitiivinen arvioni, ei tutkijan analyysi :cool:

Ylikankaan nostaminen jalustalle ei välttämättä ole myöskään tehnyt hyvää hänen egolleen. En nyt muista kuka se oli, joka "Tampere 1918"-teosta esitellessään sanoi aamutelevisiossa Ylikankaan "Tie Tampereelle"-opukseen viitatessaan: "Ylikangas oli tehnyt jo raamatun, joten meillä oli mahdollisuus tehdä vain katekismus". Ei millään pahalla, mutta kuinka moni tutkija on saanut tuollaista suitsutusta osakseen? Terve kunnioitus hienoa ja uraauurtavaa tutkimusta kohtaan on totta kai paikallaan, mutta ihan vakavissaan, sen vertaaminen pyhään kirjaan?

(Varmuuden vuoksi lienee aiheellista lisätä, että olen eronnut kirkosta, enkä ole millään muotoa uskonnollinen. Mutta hei, joku suhteellisuudentaju.)

En myöskään ymmärrä sitä, miten Ylikangas tosiaan käyttäytyy aivan kuin meillä vallitsisi jonkinlainen konformismi ja toteaa, miten kritiikin taustalla on se, että "Suomessa pitää yhä olla samaa mieltä muiden kanssa". Ylikangas on luultavastikin maamme tunnetuimpia tutkijoita ja myydyimpiä populaarihistorioitsijoita, jolla on vankka kannattajakunta. Presidenttiforumilla hän istuu valtionpäämiehen oikealla puolella, ja saa johtaakseen milloin minkäkin projektin. Konferensseissa toimittajat haastattelevat häntä ensimmäisten joukossa, ja dokumenttiohjelmiin pyydetään tavan takaa hänetkin kommentaattoriksi. Aika moni tuntuisi olevan samaa mieltä hänen kanssaan, tai ainakin enemmän kuin valmis kuuntelemaan myös hänen näkemyksiään, vieläpä suhtautumaan niihin auktoriteetinomaisesti.

Itse näkisin asian niin, että tässä maassa historiatulkintojen ja yhteiskunnallisten näkemysten spektri on varsin laaja, ja toisilleen rinnakkaisia ja vastakkaisiakin tulkintoja sallitaan varsin hyvin. Ei täällä mitään poliittisesti korrektia konformismia ole ollut enää aikoihin, vaikka Ylikangas (ja nyt myös omalla tahollaan Vihavainen) niin haluavatkin väittää. Moisilla siilipuolustuksen omaisilla väitteillään he eivät saa aikaiseksi mitään muuta kuin näiden näkemysten polarisoitumisen ja kärjistymisen, mikä voi pahimmassa tapauksessa vain tukahduttaa kaiken dialogin.


Cheers,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti:Lappalaisen Susimessu on vasta kesken, mutta jo tässä tapauksessa näyttää siltä, että se tarjoaa uuden tulkinnan nuijasodasta (aihe on toki laajenpi), jonka Ylikangas luuli aikoinaan selvittäneensä.
Olen lukenut Lappalaisen kirjan, joka on mielenkiintoisesti kirjoitettua lukemista ja hintansa väärtti. Olen myös lukenut Ylikankaan kirjan nuijasodasta ja ulkomuistista kirjoja verraten en tahdo keksiä mikä on Lappalaisen uusi tulkinta.

Ylikangas asetti nuijasodan yhdeksi Euroopan talonpoikaiskapinoista, jotka kohdistuivat aatelin vallan kasvua vastaan ja Suomessa erityisesti Flemingin johtamaa aateliston sotilasdiktatuuria vastaan. Käsittääkseni Lappalainen mukailee samaa.

Lappalainen kirjoittaa, että nuijasota oli vapaiden talonpoikien taistelu, mutta hän on keksinyt nuijasodan johtajien motiiveiksi kunnian ja Kaarle-herttualta saatavan mahdollisen palkkion Flemingin kiinniottamisesta. Vapaus sellaisenaan olla alistumatta ulkopuolisen mielivallan alle ei taida kelvata Lappalaiselle motiiviksi, joka kuvannee Lappalaista itseään.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Vetehinen kirjoitti: Ylikangas asetti nuijasodan yhdeksi Euroopan talonpoikaiskapinoista, jotka kohdistuivat aatelin vallan kasvua vastaan ja Suomessa erityisesti Flemingin johtamaa aateliston sotilasdiktatuuria vastaan. Käsittääkseni Lappalainen mukailee samaa.
Ei, vaan Lappalainen katsoi, että aatelin valta kasvoi Etelä-Suomessa ja vasta 1600-luvulla ja että Pohjanmaalla oli kyse vain linnaleiristä, joka ei liittynyt aateliin.

Tosin Lappalainen sanoi myös, että ei tulkinnat eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä. Ja Ylikankaan helmasynti on käyttää vain yhtä tulkintaa ja torjua jyrkästi muut.
Vetehinen kirjoitti: Lappalainen kirjoittaa, että nuijasota oli vapaiden talonpoikien taistelu, mutta hän on keksinyt nuijasodan johtajien motiiveiksi kunnian ja Kaarle-herttualta saatavan mahdollisen palkkion Flemingin kiinniottamisesta. Vapaus sellaisenaan olla alistumatta ulkopuolisen mielivallan alle ei taida kelvata Lappalaiselle motiiviksi, joka kuvannee Lappalaista itseään.
Miksi kyse ei voisi olla molemmista? Eiköhän silloin (kuten nytkin) ajettu sekä yleisiä asioita että yksityisiä etuja.

Kannattaisi pohtia, mitä "vapaus" tuolloin talonpojille merkitsi. Tuskin samaa kuin meille.

PS. Nämä viestit voinee siirtää 1590-lukua käsittelevään ketjuun.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Jussi Jalonen kirjoitti: Itse olen monasti tuumiskellut, milloin Ylikankaan vuotta 1918 koskeva teoria siitä, miten pohjalaiset "huijattiin" mukaan sisällissotaan tulee kyseenalaistettua.

Koska omat juureni ovat Nokian ympäristössä, en ole oikein sulattanut emeritusprofessorin yritystä vapahtaa pohjalaiset kaikesta vastuusta kuvailemalla heitä vain mistään mitään tietämättöminä rekryytteinä, jotka muka propagandan kautta johdettiin "venäläistä" vihollista vastaan, ja jotka eivät voineet aavistaa, että vastassa olisikin suomalainen. Hah, sanon minä! Samanlaista apologiaa kuin ne "emme me voineet tietää"-väitteet Saksassa toisen maailmansodan jälkeen! Lyön vetoa, että jokaikinen aseisiin tarttunut Pohjanmaan poika tiesi kyllä, että sotaa käytäisiin suomalaisia työläisiä vastaan, eikä siitä huolimatta arkaillut hetken vertaa rintamalle lähtöä. Tosin tämä on vain intuitiivinen arvioni, ei tutkijan analyysi :cool:
Minä olen epäillyt Ylikankaan väitettä alusta asti. Talonpojatko eivät olisi ymmärtäneet omistusoikeuden merkitystä ja pitäneet sitä jopa keskeisenä? Eivät lukeneet lehdistä uutisia, mitä Suomessa tapahtui maatalouslakkojen aikana 1917? Eivätkä tunteneet edes senaaatin julistusta 1918?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Ylikangas asetti nuijasodan yhdeksi Euroopan talonpoikaiskapinoista, jotka kohdistuivat aatelin vallan kasvua vastaan ja Suomessa erityisesti Flemingin johtamaa aateliston sotilasdiktatuuria vastaan. Käsittääkseni Lappalainen mukailee samaa.
Ei, vaan Lappalainen katsoi, että aatelin valta kasvoi Etelä-Suomessa ja vasta 1600-luvulla ja että Pohjanmaalla oli kyse vain linnaleiristä, joka ei liittynyt aateliin.

Tosin Lappalainen sanoi myös, että ei tulkinnat eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä. Ja Ylikankaan helmasynti on käyttää vain yhtä tulkintaa ja torjua jyrkästi muut.
Muistan Lappalaisen kirjassa maininnan, ettei nuijasota ollut aatelivaltaa vastaan ja syyksi hän mainitsi sen, että aatelivalta lujittui vasta seuraavina vuosikymmeninä. Muistan sen siksi, että se tuntui niin hassulta. Aatelivalta kasvoi, koska talonpojat hävisivät. Lappalainen myös noteeraa, että linnaleirin sotilaat olivat aatelin sotilaita.

En itse havaitse edelleenkään mainostettua uutta tulkintaa, joten arvelen sen olevan kustantajan markkinoinnillista tarinaa.
Emma-Liisa kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Lappalainen kirjoittaa, että nuijasota oli vapaiden talonpoikien taistelu, mutta hän on keksinyt nuijasodan johtajien motiiveiksi kunnian ja Kaarle-herttualta saatavan mahdollisen palkkion Flemingin kiinniottamisesta. Vapaus sellaisenaan olla alistumatta ulkopuolisen mielivallan alle ei taida kelvata Lappalaiselle motiiviksi, joka kuvannee Lappalaista itseään.
Miksi kyse ei voisi olla molemmista? Eiköhän silloin (kuten nytkin) ajettu sekä yleisiä asioita että yksityisiä etuja.

Kannattaisi pohtia, mitä "vapaus" tuolloin talonpojille merkitsi. Tuskin samaa kuin meille.

PS. Nämä viestit voinee siirtää 1590-lukua käsittelevään ketjuun.
Vapautta oli varmaan 1500-luvun talonpojalle vapautta mielivaltaisesta sorrosta, ettei häntä ryöstetty eikä tapettu esivallan toimesta.

Vapaus pitää omat elintarvikkeensa ja tarvekalunsa ja nauttia niistä, on sekä vapautta ja puolustautuminen niitä ryöstäviä vastaan on tervettä itsekästä puuhaa.

Uskon että samat vapauden käsitykset liitetään nykyäänkin vapaus-termin piiriin.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti: Kannattaisi pohtia, mitä "vapaus" tuolloin talonpojille merkitsi. Tuskin samaa kuin meille.
Verotus tai oikeammin pienempi verorasitus lienee ollut valtaväestölle "vapautta ?" Verovapausvuosilla houkuteltiin savokarjalaisia Ruotsin suomalaismetsiin ja Tverin ´Karjalaan´, Valdaille. Tuskin talonpoika on nähnyt verotuksessa minkäänlaista mieltä ja hyötyä omalta kannaltaan. Vanhimmat paikallishistoriatiedotkin ovat verotustietoja, verokirjuri ja verokartoittaja kiersivät merkiten muistiin kylät ja talot, verovelvolliset ja veromäärät, pellot ja maa luokiteltiin, sekä kylvömäärät.
Verot määriytyivät lähinnä veronmaksukyvyn perusteella.
Talonpojilla voisi kenties katsoa olleen ´yleisiä´ etuja vasta 1800-luvun lopulla ?

Valtaväestö näyttää tunteneen syvää epäluuloa vallasväkeä kohtaan. Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot joutui mm. 1830-luvulla keskeyttämään runonkeruumatkan koleraepidemian johdosta ja lähtemään Sipooseen lääkitsemään. Lönnrot jakoi rohtoja ja epäluuloiset sipoolaiset syöttivät niitä kissalle, nähdäkseen mitä tapahtuisi. Kissa kuoli ja talonpojat päättelivät heille tarjotun myrkkyä.
Samanlainen epäluulo talonpoikien myrkyttämisestä aiheutti 1832 Laatokan Karjalan Salmissa kapinan ja nimismies Neiglickin surmaamisen. (Tosin taustalla oli Neiglickin toiminta aiemmin verovoutina ja nimismiehenä verojen ulosmittaus )
Sama 1830-luvun kolera aiheutti talonpoikaislevottomuuksia myös keski-Euroopassa.
Levottomuudet ja kapinat kirjoitettiin historiaan myöskin oikeudenkäyntien kautta, mutta talonpojat eivät yleensä osanneet kirjoittaa, joten heidän näkökulmansa on jäänyt paljolti tuntemattomaksi.

Professori Heikki Ylikangas on tehnyt tutkimuksen nimismiehistä: Wallesmanni, 1996 ja siinä mainitaan ratsumies ja nimismies Jaakko Ilkka.
Nuijasodan aikaan nimismies oli "nimetty mies" lähinnä veronkantoon ?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 11.11.09 20:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Yhden asian voisin vielä hetken mielijohteesta lisätä tuohon aiemmin mainitsemaani Ylikankaan 1918-näkemykseen. Tosin pienin varauksin, sillä olen tällä hetkellä kaukana yksityiskirjastostani ja muistini on huono.

Ylikankaan katsanto sisällissodan kulkuun nimenomaan sen alkuvaiheita koskien on käsittääkseni hyvin perinteisellä tavalla Pohjanmaa-keskeinen. Tai näin muistaakseni ainakin "Tie Tampereelle"-teoksessa, hänen esseekokoelmiensa kaikkia yksityiskohtia en nyt suoralta kädeltä pysty mieleeni palauttamaan. Mutta uskoakseni hän sivuuttaa kuviosta lähes kokonaan Etelä-Karjalan, jossa sisällissota kuitenkin tosiasiassa alkoi jo Pohjanmaata aiemmin.

Kiinnostavaa tämä on sikäli, että Kannaksella sota alkoi nimenomaan suomalaisten suojeluskuntalaisten ja suomalaisten punakaartilaisten välisenä taisteluna, siis hyvin leimallisesti sisällissotana. Sodan jatkuessa se kuitenkin sai bolševikkijoukkojen roolin korostuessa varsinkin Raudun rintamanosalla selkeän ilmeen taisteluna vierasta maahantunkeutujaa vastaan, siis vapaussotana.

Mitenkähän Ylikankaan pohjalaisten kohdalla esittämä "höynäytysteoria" - so. näkemys siitä, miten paikalliset huiputettiin taistelemaan "ryssää" vastaan, ja implisiittinen apologia siitä, miten monikaan muka ei ollut tietoinen, että vastassa olisikin suomalaista työväkeä - soveltuisi näihin Kannaksen sisällissodan aikaisiin tapahtumiin? Onko Roselius, Tikka tai joku muu ehkä jo tarkastellutkin tätä asiaa?

Ylikangasta mukaillen, taivuteltiinko suojeluskuntiin liittyneet karjalaiset pientalolliset taisteluun Viipurin kapinallista työväkeä vastaan "laillisen hallitusvallan puolesta vallankumouksen kukistamiseksi", ja selvisikö heille vasta Raudun rintamalla, että vastassa olivatkin itse asiassa venäläiset bolševikkisotilaat? Toisaalta tämä yllätyksellinen käänne saattoi jopa itse asiassa nostaa heidän taistelumoraaliaan : -)


Cheers,

J. J.

laitman
Viestit: 212
Liittynyt: 12.11.07 22:08

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Nyt ollaan jo nuijasodassa vaikka keskustelun piti koskea sitä Ylikankaan uutta kirjaa, jonka Matti Vanhanen nyt on lukenut ja kehunut lämpimästi. Vanhanen suosittelee tätä kirjaa koko kansalle, opetusministeriölle ja puolustusvoimien nykyjohdolle!

Tässä uudessa kirjassa puhutaan nimittäin siitä miten historiaa pitäsisi tutkia. Eli "Historiantutkimus ei ole mikään raastuvanoikeus!". Eikö se ollut Paasikivi joka käytti näitä sanoja "Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus"?

Tämä voimakas reaktio " Romahtaako rintama " kirjan johdosta on aika erikoinen! Tulee väistämättä mieleen se aika jolloin Väinö Linnan "Pohjantähti II" ilmestyi. Arvovaltaiset henkilöt, professori Edvin Linkomiehen ja Eirik Hornborgin johdolla, tuomitsivat jyrkästi Linnan kertomuksen, siis romaanin! Linnan väitteet olivat puhdasta satua, jonka taustalla oli Linkomiehen mukaan, kirjailijan poliittinen maailmankatsomus. Romaanin taustalla olivat tapahtumat Urjalassa vuonna 1918. Silloinkin keskustelun keskeisenä kiistakysymyksenä oli (niin kuin nytkin kiistellään luvuista) miten paljon oli teloitettu punaisia Urjalassa, tai siinä pitäjässä kirjoilla olevia, valkoisen voiton jälkeen. Linnan romaanissa - siis romaanissa - väitettiin että niitä oli 80-100. Linkomiehen ja muiden mielestä nämä luvut olivat puhdasta mielikuvitusta!

Nyt olivat vastakkain arvovaltainen joukko akateemisia tutkijoita ja tehdastyöläinen Tampereelta, joten lopputuloksen piti olla aika selvä. Varmasti oli niin että tämän asetelman takia nämä eivät lähteneet tekemään syytekirjelmiä tai kirjoittamaan joukkovastakirjoja Linnan teilaamiseksi. Asia oli niin selvä! Tai sitten tällä ryhmällä oli sen verran harkintakykyä etteivät lähteneet samalle tielle kuin tämä kuusikko.

Leikitäänpä ajatuksella, että silloin olisi laitettu joku juristi - historiantutkija Jaakko Paavolaisen sijasta - tutkimaan näitä tapahtumia ja erityisesti sitä, miten paljon Urjalassa oli ammuttu punaisia. Juristi olisi todennäköisesti tullut siihen tulokseen, että ei ketään, koska ei ole mitään pöytäkirjoja, jotka vahvistaisivat sen minkä Linna on kertonut. Olisiko juristi ollenkaan kysynyt, että miten luultava on, että paikallisen kauppiaan perustama kenttäoikeus olisi laatinut ja tallentanut pöytäkirjoja jokaisesta tapauksesta ja ne olisi luettavissa jossain arkistossa? Sekä tuomioistuin että tuomiot olivat laillisuuden kannalta hyvin, hyvin kyseenalaisia, vaikka tapahtumahetkellä maata johti kuuluisa laillisuusmies Svinhufvud.Ja jos näitä pöytäkirjoja ei ole niin silloin mitään ei ole tapahtunut, ketään ei ole ammuttu! Tähän tulokseen juristi olisi todennäköisesti tullut!

Historiantutkija Paavolainen tutki sitten nämä todelliset luvut ja hänen arvionsa Urjalan kohdalla oli noin 95 teloitettua punaista. Oikea luku on tämän päivän tietojen mukaan 104. Nämä luvut eivät löytyneet oikeuden pöytäkirjoista tai suojeluskunnan virallisista taulukoista, vaan tekemällä historiantutkimusta oikealla tavalla.

Siitä nimimerkistä: En ole ikinä lukenut Nurmisen blogia, enkä ole siihen kirjoittanut. Minulle sopii mainioisti, että kaikki tulevat kaapista ulos ja kertovat oikean nimensä ja minkälaisissa tehtävissä he toimivat. Mutta oletan, että tämä tapahtuu arvojärjestyksessä, eli Geoffrey kertoo ensin kuka hän on ja missä hän toimii, ja myöskin mitä muita nimimerkkejä hän on käyttänyt. Alikersanttina niin minä tulen sitten loppupäässä ja koska minulla ei ole mitään oppiarvoja ja muuta asemaa ( eli olen työtön ) niin se ei tuota ongelmia. Ongelma on se, että tämä henkilö on jo sanonut että hän ei enää keskustelu minun kanssani ja siihen täytyy uskoa!

Mitä tulee Nurmisen solvauksiin minun kielioppivirheistä (joita en ole kieltänyt) niin toivon kuitenkin , että asiallinen keskustelu muiden kanssa olisi mahdollinen. Jos ei pysty itseironiaan, niin kuin Ylikangas, niin ironiaan tulee "kitkerä ja kaunainen" maku.

Laitman

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

laitman kirjoitti:Nyt ollaan jo nuijasodassa vaikka keskustelun piti koskea sitä Ylikankaan uutta kirjaa, jonka Matti Vanhanen nyt on lukenut ja kehunut lämpimästi. Vanhanen suosittelee tätä kirjaa koko kansalle, opetusministeriölle ja puolustusvoimien nykyjohdolle!
Ai? Missäs pääministeri näin on ehtinyt sanoa?


Cheers,

J. J.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

laitman kirjoitti: Leikitäänpä ajatuksella, että silloin olisi laitettu joku juristi - historiantutkija Jaakko Paavolaisen sijasta - tutkimaan näitä tapahtumia ja erityisesti sitä, miten paljon Urjalassa oli ammuttu punaisia. Juristi olisi todennäköisesti tullut siihen tulokseen, että ei ketään, koska ei ole mitään pöytäkirjoja, jotka vahvistaisivat sen minkä Linna on kertonut. Olisiko juristi ollenkaan kysynyt, että miten luultava on, että paikallisen kauppiaan perustama kenttäoikeus olisi laatinut ja tallentanut pöytäkirjoja jokaisesta tapauksesta ja ne olisi luettavissa jossain arkistossa?
Ottaen huomioon suomalaisen uskon papereihin, se on varsin mahdollista. Ja eihän kauppias kenttäoikeutta perustanut.

Kyllä juristikin osaa osannut käyttää myös muita kirjallisia lähteitä kuin pöytäkirjoja.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”