Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Vuosi sitten kreikkalainen journalisti Takis Mikhas kirjoitti teoksen "Unholy Alliance; Greece and Milošević's Serbia in the Nineties". Teos käsitteli, kuten otsikko kertoo, Kreikan ja Serbian läheisiä suhteita 1990-luvulla.

Kenellekään ei oletettavasti ole mikään yllätys, että virallisesta NATO-jäsenyydestään huolimatta Kreikka säilytti läheiset suhteet Serbiaan kautta koko vuosikymmenen. Hiukkasen yksinkertaistaen voinee todeta, että äärikansallisten keskuudessa sympatia selittyi paljolti molempien kansakuntain yhteisellä ortodoksisella uskolla, siinä missä vasemmistolaisesti orientoituneet kreikkalaispoliitikot puolestaan omasivat jo vanhastaan läheiset suhteet Jugoslavian kommunistipoliitikkoihin. Bosnian serbijohtaja, nyttemmin etsintäkuulutettu sotarikollinen Radovan Karadžić ja sosialistisen PASOK-puolueen johtaja, Kreikan pääministerinä pariinkin otteeseen toiminut Andreas Papandreou olivat peräti vanhoja ystäviä.

Mikhas huomioi teoksessaan erityisesti kreikkalaisten vapaaehtoisten aktiivisen osanoton Bosnian sotaan serbiarmeijan riveissä. Teoksen mukaan Kreikassa toteutetun värväystoiminnan hyväksyivät paitsi Papandreoun PASOK-puolueen poliitikot, myös Uusi Demokratia-puolueen johtaja, pääministerinä vuosina 1990-1993 toiminut Konstantinos Mitsotakis. Kreikkalaiset vapaaehtoiset ottivat osaa taisteluihin muun muassa Srebrenican surullisenkuuluisan "uudelleenmiehityksen" aikana. Kreikan mediassa näkemys serbeistä säilyi pääosin positiivisena alusta loppuun. Sikäläisten tiedotusvälineiden mukaan Bosnian sota oli ortodoksisen kansakunnan välttämätön taistelu muslimeja vastaan; Srebrenican verilöylyn mittakaavaa oli suuresti liioiteltu; Kosovossa kysymys oli murhanhimoisten albaaniterroristien taltuttamisesta; ja serbien sotarikokset olivat tosiasiassa sankaritekoja, joissa myös kreikkalaisilla taistelijoilla oli osuutensa. Kreikka on edelleen yksi harvoista Euroopan maista, joka ei ole millään tavoin julkisesti tuominnut Srebrenican joukkomurhaa.

Asia on taas ajankohtainen juuri nyt, sillä muuan Stavros Vitalis, eräs Bosniassa serbiarmeijan riveissä taistelleista kreikkalaisista veteraaneista, on vastikään haastanut Takis Mikhaksen oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kanteen rahoittajana toimii "panhelleeniseksi makedonialaiseksi rintamaksi" itseään kutsuva erilaisten äärikansallisten ryhmien kattojärjestö. Syytteen perusteena on se, että Vitalis pitää Mikhaksen väitteitä kreikkalaisten osallisuudesta Srebrenican joukkomurhaan valheellisina ja on myös käärmeissään siitä, että Mikhas on kutsunut kreikkalaisia vapaaehtoisia "puolisotilaallisiksi joukoiksi" ja "palkkasotureiksi". Vitalis itse näkee kreikkalaiset vapaaehtoiset nimenomaan vakaumuksellisina vapaaehtoisina, ja on korostanut heidän palvelleen vakinaisen serbiarmeijan osana. Srebrenican tapahtumiin Vitalis näyttää suhtautuvan lähinnä vain konventionaalisena sotatoimena, eikä hyväksy olleensa edes välillisesti osallisena kansanmurhaan.

Kuten linkitetystä haastattelusta näkee, Mikhas epäilee, että syyte on harkitusti nostettu, ja että oikeuskäsittelyn on tarkoitus palvella forumina, minkä kautta Srebrenican tapahtumien vähättely ja mitätöinti voidaan saattaa Kreikassa virallisestikin salonkikelpoiseksi. "Panhelleenisen rintaman" ja entisten vapaaehtoisten kannalta ihanteellisin tulos olisi, mikäli heidän toimiensa "sankarillisuus" saisi jälkikäteen suorastaan tuomioistuimen siunauksen.

Lähihistorian käsittely oikeudessa tulee tietysti heijastumaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Mikhaksen ja Vitaliksen tapaus sekä entisen Jugoslavian tapahtumien heijastuminen Kreikkaan on kiinnostavaa sikäli, että vastaavanlaisen prosessin tapahtuminen voisi olla hyvinkin mahdollista myös Venäjällä, missä etäisempääkin historiaa puidaan tunnetusti nykyisin komissioissa ja tuomioistuimissa. Venäläisten vapaaehtoisten osuus Bosnian sodassa on myös saanut osakseen kansainvälistäkin huomiota ja inspiroinut taidettakin, mutta toistaiseksi tämä sivujuonne Venäjän uudemmassa historiassa on jäänyt dramaattisempien Kaukasuksen tapahtumien varjoon.


Cheers,

Jussi Jalonen
fil. lis.

e-mail: jussi.jalonen at uta.fi

Jussi Jalonen kirjoitti: vastaavanlaisen prosessin tapahtuminen voisi olla hyvinkin mahdollista myös Venäjällä, missä etäisempääkin historiaa puidaan tunnetusti nykyisin komissioissa ja tuomioistuimissa. Venäläisten vapaaehtoisten osuus Bosnian sodassa on myös saanut osakseen kansainvälistäkin huomiota ja inspiroinut taidettakin, mutta toistaiseksi tämä sivujuonne Venäjän uudemmassa historiassa on jäänyt dramaattisempien Kaukasuksen tapahtumien varjoon.


Cheers,

Jussi Jalonen
fil. lis.

e-mail: jussi.jalonen at uta.fi

-----------------------------------------------------------------------------------------------
Tuo Pravdan 13/10.2003 artikkeli lienee kirjoitettu vastaukseksi Haagin kv.tuomioistuimen Vanessa Le Roa´lle, joka on Pravdan mukaan valittanut ettei
Venäjä (n Federaatio ?) ole halukas valtiollisella tasolla keskustelemaan venäläisten vapaaehtoisten sotimisesta muslimeja ja kroaatteja vastaan Bosniassa.
Mihal Polikarpovin
mukaan venäläiset sotilaat ovat Bosniassa erityisesti kunnostautuneet puolustaessaan
Zaglavak-mäkeä muslimien hyökätessä, sekä Sarajevon taisteluissa. Pravda 10/2003.
---------
Keski-Aasian Afghanistanin sodan veteraanit, venäläiset ja mujahediinit, näyttäisivät
jatkaneen sotimista keskenään Bosniassa ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:Mihal Polikarpovin mukaan venäläiset sotilaat ovat Bosniassa erityisesti kunnostautuneet puolustaessaan Zaglavak-mäkeä muslimien hyökätessä, sekä Sarajevon taisteluissa (Pravda 10/2003). Keski-Aasian Afghanistanin sodan veteraanit, venäläiset ja mujahediinit, näyttäisivät jatkaneen sotimista keskenään Bosniassa ?

Zaglavak-kukkulan taisteluihin osallistuneet muslimijoukot olivat käsittääkseni Bosnia-Hertsegovinan vakinaisen armeijan sotilaita. Taistelut käytiin alkuvuodesta 1993, ja ensimmäiset islamilaiset uskonsoturit olivat saapuneet Bosniaan vasta vain vähän aiemmin, syksyllä 1992. Bosnian armeija perusti ensimmäisen El Mudžahid-sotilasyksikön uskonsotureita varten vasta syksyllä 1993. Sittemmin yksikkö yhdistettiin osaksi vakinaisen armeijan 7. muslimiprikaatia.

Lisäksi, nämä kansainväliset muslimisoturit palvelivat nimenomaan Bosnian länsi- ja lounaisosissa, ennen kaikkea paikallisia kroatialaisia puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Venäläisiä vapaaehtoisia kroaattien joukossa ei tietystikään ollut, mutta länsieurooppalaisia kylläkin (ja ainakin yksi suomalainen). Varsinkin ranskalaisen Front National-ääriliikkeen jäsenet olivat yliedustettuina. Jean-Marie le Pen oli aikoinaan Algerian-vuosiensa jälkeen matkaillut Etelä-Amerikassa ja tutustunut Kroatian maanpaossa eläneeseen natsijohtajaan Ante Pavelićiin, josta tuli miehelle jonkinlainen oppi-isä.

Bosniassa taistelleet islamilaiset uskonsoturit ovat tietysti myös saaneet viime aikoina uudenlaista myöhäsyntyistä huomiota, lähinnä erinäisten hysteeristen tahojen suunnalla, joilla on kannatusta myös Suomessa. Se, että Bosnian muslimit ovat ylivoimaisesti sekulaarista porukkaa, missä miesväestölle maistuu olut ja luumuviina samalla kun naiset kulkevat bikineissä ja minihameissa, ei tietystikään heilauta näden paranoidien yksilöiden maailmankuvaa suuntaan tai toiseen.


Cheers,

J. J.

Jussi Jalonen kirjoitti: Zaglavak-kukkulan taisteluihin osallistuneet muslimijoukot olivat käsittääkseni Bosnia-Hertsegovinan vakinaisen armeijan sotilaita. Taistelut käytiin alkuvuodesta 1993, ja ensimmäiset islamilaiset uskonsoturit olivat saapuneet Bosniaan vasta vain vähän aiemmin, syksyllä 1992. Bosnian armeija perusti ensimmäisen El Mudžahid-sotilasyksikön uskonsotureita varten vasta syksyllä 1993. Sittemmin yksikkö yhdistettiin osaksi vakinaisen armeijan 7. muslimiprikaatia.
Cheers,

J. J.

------------------------------------------------------------------------------------------
Bosnia-Hertzegovinan sotilaat, venäläiset Afghanistanin sodan veteraanit Bosniassa vapaaehtoisina ja ´arab-afghaanit´, mujahideenit näyttäisivät olleet "yhtä vakinaisia
sotilaita kaikki."
Neuvostoliiton 1980-luvun Afghanistanin sota oli Bosnian islamilaisen Jihadin ´kummisetä´, sanotaan monissa yhteyksissä. mm.: Evan E. Kohlman
http://www.jihadwatch.org/archives/007042.php
Osama bin Laden organisoi Al-Qaidan terroristi-infrastruktuurin 1992 Balkanilla.
Ayman al-Zawahir organisoi hänkin koulutusleirejä, pesi rahaa ja loi huumausaineiden myyntiverkoston.
Unikkoviljelmät =oopium/heroiini ei vaarantanut muslimeja Talibanien mielestä.
Unikkoja ei Talibanivallan aikana jalostettu heroiiniksi Afghanistanissa ja heroiinihan raunioitti muutenkin rappiolliseksi katsottua Länttä.
Muut huumeet olivat tiukasti kiellettyjä. ( 2009 Afgh. on jo n. 2 miljoonaa käyttäjää, arvio )
Neuvostoliiton Afghanistanin sota sai aikaan mujahideenit ja Al-Qaida organisoitiin Balkanin sodissa 1992 ?
Tai olisiko niin, että Al-Qaida -nimi annettiin USAssa WTC-iskun 9/11.2001
seurauksena ja mujahideenitkin alkoivat käyttää Al-Qaidaa ainakin viesteissään julkisuuteen ?
Kysehän ei näyttäisi olevan yhtenäisestä organisaatiosta ?

Veikko Palvo

Kunniotukseni Kreikkaa kohtaan kasvaa, kun sillä on rohkeutta olla myötäilemättä moralisoijia ja muita hyödyllisiä idiootteja.