Pro Gradu Oikeus ja moraali. Päätöksenteko Irakin sotaan osa
Lähetetty: 31.08.09 09:48
Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:
Häkkinen,Teemu, Oikeus ja moraali. Päätöksenteko Irakin sotaan osallistumisesta Britannian parlamentissa vuosina 2002–2003 argumentoinnin ja neuvonantamisen näkökulmasta. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/Historia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009.
Pro gradun tiivistelmä:
Tutkielma käsittelee käsitehistoriallisin menetelmin Britannian parlamentin suhtautumista maan osallistumiseen Irakin sotaan, joka alkoi vuonna 2003. Tarkasteltu poliittinen prosessi käytiin vuosina 2002–2003. Tutkielmassa tarkastellaan parlamentin alahuoneen keskeisiä Irak-aiheisia parlamenttikeskusteluja argumentoinnin ja puoluepoli-tiikan keinoin pyrkimällä kontekstoimaan tilanteita ja tarkastelemalla prosessia laajemmalta näkökulmalta. Ylä-huoneen vastaavia samoja keskusteluja tarkastellaan neuvonantamisen näkökulmasta, sillä Britannian parlamentis-sa ylähuone on ennen kaikkea neuvoa antava elin. Parlamenttidebattien tarkastelussa auttavat poliittisesti vasem-malle kallistuva Guardian sekä vuorostaan poliittisesti oikealla kallistuva Daily Telegraph, jotka kummatkin ovat sanomalehtiä. Kontekstoinnissa auttaa myös konservatiivinen viikkojulkaisu The Spectator. Tutkielmassa rakenne-taan ajantasaisen tutkimuskirjallisuuden sekä laajan alkuperäislähteistön avulla kuvaa poliittisesta prosessista, joka näyttäytyi kansalaisille parlamentin eri kamareissa käydyissä parlamentti-istuntojen debateissa. Pääministeri Blai-rin johtama hallitus asettui ajamaan melko varhaisessa vaiheessa sotaa Irakiin yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, mutta sotaan lähteminen ei osoittautunut yksinkertaiseksi päätökseksi. Tutkielmassa käydään läpi neljä erillistä debattia parlamentin kummankin kamarin kautta ja kootaan niistä yhteenveto.
Tarkastelun perusteella suurimman puolueen työväenpuolueen sisäinen hajaannus oli suurta, mutta ei riittävän merkittävää estämään Irakin sotaan lähtemistä. Pääoppositiopuolue konservatiivit pääsääntöisesti hyväksyivät halli-tuksen linjan. Kolmanneksi suurin puolue liberaalidemokraatit toteutti aktiivista ja osittain provokatiivista opposi-tiopolitiikkaa, mutta sotaa vastustaneen politiikan teho jäi heikoksi parlamenttikeskustelujen ja -äänestysten valos-sa. Prosessin aikana näkyi parlamentin ja hallituksen välinen valtakamppailu oikeudesta päättää sotaan lähtemises-tä. Parlamentti voitti kamppailun ja pääsi äänestämään sotaan lähtemisestä. Tarkastelun perusteella parlamentti pyrki pitkin poliittista prosessia ajamaan itseään esiin ja vaatimaan hallitukselta parlamentin pitämistä mukana asiassa. Britannia ei näyttäytynyt voimakkaana suurvaltapoliittisena yksilönä, vaan maana, joka oli osa Yhdistynei-tä kansakuntia (YK). YK:lta etsittiin auktoriteettia sodalle, ja turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1441 jäi lailli-suuden etsimisessä keskeiseksi perustaksi. Suhde Yhdysvaltoihin puhututti, ja Yhdysvaltain johdon sotaisuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Irak koettiin laajalti uhaksi erityisesti maan johtajan Saddam Husseinin vuoksi ja maan riisuminen aseista katsottiin niin tärkeäksi turvallisuustekijäksi, että sota hyväksyttiin vaihtoehtona. Debateissa käytetyssä sanastossa korostuivat erityisesti laillisuuteen ja moraaliin liittyvät käsitteet, mutta innovoivaa sanan-käyttöä oli vähän.
Ylähuoneen merkitys poliittiselle prosessille jäi suppeaksi erityisesti lehdistötarkkailun perusteella, mutta käydyt debatit olivat tasoltaan laadukkaita. Eniten huomiota herätti yleinen sotaa vastustanut kanta puoluerajoista huoli-matta sekä anglikaanisen kirkon piispojen aktiivisuus debateissa. Ylähuone neuvoi pitkin prosessia kiinnittämään huomiota sotilasoperaation laillisuuteen sekä mahdollisen konfliktin jälkihoitoon.
Häkkinen,Teemu, Oikeus ja moraali. Päätöksenteko Irakin sotaan osallistumisesta Britannian parlamentissa vuosina 2002–2003 argumentoinnin ja neuvonantamisen näkökulmasta. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/Historia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009.
Pro gradun tiivistelmä:
Tutkielma käsittelee käsitehistoriallisin menetelmin Britannian parlamentin suhtautumista maan osallistumiseen Irakin sotaan, joka alkoi vuonna 2003. Tarkasteltu poliittinen prosessi käytiin vuosina 2002–2003. Tutkielmassa tarkastellaan parlamentin alahuoneen keskeisiä Irak-aiheisia parlamenttikeskusteluja argumentoinnin ja puoluepoli-tiikan keinoin pyrkimällä kontekstoimaan tilanteita ja tarkastelemalla prosessia laajemmalta näkökulmalta. Ylä-huoneen vastaavia samoja keskusteluja tarkastellaan neuvonantamisen näkökulmasta, sillä Britannian parlamentis-sa ylähuone on ennen kaikkea neuvoa antava elin. Parlamenttidebattien tarkastelussa auttavat poliittisesti vasem-malle kallistuva Guardian sekä vuorostaan poliittisesti oikealla kallistuva Daily Telegraph, jotka kummatkin ovat sanomalehtiä. Kontekstoinnissa auttaa myös konservatiivinen viikkojulkaisu The Spectator. Tutkielmassa rakenne-taan ajantasaisen tutkimuskirjallisuuden sekä laajan alkuperäislähteistön avulla kuvaa poliittisesta prosessista, joka näyttäytyi kansalaisille parlamentin eri kamareissa käydyissä parlamentti-istuntojen debateissa. Pääministeri Blai-rin johtama hallitus asettui ajamaan melko varhaisessa vaiheessa sotaa Irakiin yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, mutta sotaan lähteminen ei osoittautunut yksinkertaiseksi päätökseksi. Tutkielmassa käydään läpi neljä erillistä debattia parlamentin kummankin kamarin kautta ja kootaan niistä yhteenveto.
Tarkastelun perusteella suurimman puolueen työväenpuolueen sisäinen hajaannus oli suurta, mutta ei riittävän merkittävää estämään Irakin sotaan lähtemistä. Pääoppositiopuolue konservatiivit pääsääntöisesti hyväksyivät halli-tuksen linjan. Kolmanneksi suurin puolue liberaalidemokraatit toteutti aktiivista ja osittain provokatiivista opposi-tiopolitiikkaa, mutta sotaa vastustaneen politiikan teho jäi heikoksi parlamenttikeskustelujen ja -äänestysten valos-sa. Prosessin aikana näkyi parlamentin ja hallituksen välinen valtakamppailu oikeudesta päättää sotaan lähtemises-tä. Parlamentti voitti kamppailun ja pääsi äänestämään sotaan lähtemisestä. Tarkastelun perusteella parlamentti pyrki pitkin poliittista prosessia ajamaan itseään esiin ja vaatimaan hallitukselta parlamentin pitämistä mukana asiassa. Britannia ei näyttäytynyt voimakkaana suurvaltapoliittisena yksilönä, vaan maana, joka oli osa Yhdistynei-tä kansakuntia (YK). YK:lta etsittiin auktoriteettia sodalle, ja turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1441 jäi lailli-suuden etsimisessä keskeiseksi perustaksi. Suhde Yhdysvaltoihin puhututti, ja Yhdysvaltain johdon sotaisuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Irak koettiin laajalti uhaksi erityisesti maan johtajan Saddam Husseinin vuoksi ja maan riisuminen aseista katsottiin niin tärkeäksi turvallisuustekijäksi, että sota hyväksyttiin vaihtoehtona. Debateissa käytetyssä sanastossa korostuivat erityisesti laillisuuteen ja moraaliin liittyvät käsitteet, mutta innovoivaa sanan-käyttöä oli vähän.
Ylähuoneen merkitys poliittiselle prosessille jäi suppeaksi erityisesti lehdistötarkkailun perusteella, mutta käydyt debatit olivat tasoltaan laadukkaita. Eniten huomiota herätti yleinen sotaa vastustanut kanta puoluerajoista huoli-matta sekä anglikaanisen kirkon piispojen aktiivisuus debateissa. Ylähuone neuvoi pitkin prosessia kiinnittämään huomiota sotilasoperaation laillisuuteen sekä mahdollisen konfliktin jälkihoitoon.