Väitös Vilho Helasen salapoliisiromaaneista
Lähetetty: 01.09.09 11:17
Seuraava Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja on luettavissa
E-thesis-palvelussa:
Paula Arvas: Rauta ja Ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanisarja
(humanistinen tiedekunta, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos)
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5678-9
Väitöstilaisuus järjestetään 4.9.2009 kello 12 osoitteessa Helsingin
yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs.
Vastaväittäjänä on professori emerita Liisi Huhtala, Oulun yliopisto,
ja kustoksena professori Pirjo Lyytikäinen.
Väitöskirjan tiivistelmä:
"FT Vilho Helanen (1899–1952) oli aktiivinen oikeistolainen poliittinen
vaikuttaja Suomessa 1920-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Hän toimi
näkyvästi Akateemisessa Karjala-Seurassa ja oli tunnettu, kiistelty
mielipidejohtaja, mutta yhteiskunnallisten olosuhteiden muututtua
jatkosodan päättymisen jälkeen hän jäi sivuun poliittisesta elämästä ja
elätti perheensä kirjoittamalla salapoliisiromaaneja. Helanen julkaisi
seitsemän romaania (yksi oli ilmestynyt jo sodan aikana) vuosina
1946–1952 varatuomari Kaarlo Raudan tutkimuksista, ja näistä muodostui
ensimmäinen merkittävä suomalainen salapoliisiromaanisarja."
"Väitöskirja tarkastelee Rauta-sarjaa yhteydessä toisen maailmansodan
jälkeiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kirjailijan elämänvaiheisiin
sekä hänen aatteelliseen taustaansa. Helanen kirjoitti salapoliisiromaaneja
lajin murrosaikana, jolloin suomalainen traditio oli vielä ohut, joten
tutkimuksessa tarkastellaan myös Helasen salapoliisiromaanien yhteyksiä
salapoliisiromaanin lajipiirteisiin sekä sarjan eroja ja yhtäläisyyksiä
kotimaisen 1940-luvun rikoskirjallisuuden ja ajan ulkomaisen rikoskirjallisuuden
kanssa. Rauta-sarjalla oli sodan jälkeisinä vuosina paljon lukijoita ja sen
läpäiseväksi tematiikaksi muodostuivat sodan vaikutukset ja positiivinen
usko suomalaisten perusarvojen säilymiseen ja sodasta toipumiseen."
"Tutkimuksessa keskeisiksi nousevat sankari ja tämän vaimo – joka auttaa
miestään tutkimuksissa – sekä salapoliisiromaanien kuvaama yhteisö.
Aviopari Rauta edustaa sallittua, avioliittoon kytkeytyvää seksuaalisuutta.
Sarjan kuvaamassa yhteisössä rajoja rikkovat boheemit, moraalittomat
taiteilijat, mutta myös sivistyneistön ja yläluokan jäsenet on osittain
kuvattu avoimen turmeltuneina. Avioliiton ulkopuolinen, ”sadistinen”
seksuaalisuus on sarjassa rikollisten ominaisuus. Myös voimakkaiden
tunteiden tunteminen ja niiden näyttäminen on epätoivottavaa käytöstä
sarjassa. Naishahmot ovat usein rikollisia ja heihin liittyy niin itsenäisen,
ammatissa toimivan, modernin ”uuden naisen” piirteitä kuin kohtalokkaan
viettelijättären, femme fatalen ominaisuuksia. Miehet ansaitsevat paikkansa yhteisössä osallistumalla sotaan ja sodan jälkeen rintamakokemus yhdistää
heitä. Naiset sen sijaan on suljettu sotakokemuksen ulkopuolelle. Miehistä
tulee sarjassa rikollisia, kun he eivät ole osallistuneet sotaan tai kun he
pyrkivät pois luontaiselta paikaltaan yhteisössä. Rikollisiin liittyy myös
vahvasti kytkös kommunismiin ja vasemmistolaisuuteen, vaikka sitä
ei toisen maailmansodan jälkeen olekaan esitetty lukijoille suoraan.
Rikollisen hahmon, ”Ristilukin” Helanen kytkee venäläisyyteen viittaamalla
Sibeliuksen sävellykseen Laulu ristilukista."
E-thesis-palvelussa:
Paula Arvas: Rauta ja Ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanisarja
(humanistinen tiedekunta, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos)
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5678-9
Väitöstilaisuus järjestetään 4.9.2009 kello 12 osoitteessa Helsingin
yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs.
Vastaväittäjänä on professori emerita Liisi Huhtala, Oulun yliopisto,
ja kustoksena professori Pirjo Lyytikäinen.
Väitöskirjan tiivistelmä:
"FT Vilho Helanen (1899–1952) oli aktiivinen oikeistolainen poliittinen
vaikuttaja Suomessa 1920-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Hän toimi
näkyvästi Akateemisessa Karjala-Seurassa ja oli tunnettu, kiistelty
mielipidejohtaja, mutta yhteiskunnallisten olosuhteiden muututtua
jatkosodan päättymisen jälkeen hän jäi sivuun poliittisesta elämästä ja
elätti perheensä kirjoittamalla salapoliisiromaaneja. Helanen julkaisi
seitsemän romaania (yksi oli ilmestynyt jo sodan aikana) vuosina
1946–1952 varatuomari Kaarlo Raudan tutkimuksista, ja näistä muodostui
ensimmäinen merkittävä suomalainen salapoliisiromaanisarja."
"Väitöskirja tarkastelee Rauta-sarjaa yhteydessä toisen maailmansodan
jälkeiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kirjailijan elämänvaiheisiin
sekä hänen aatteelliseen taustaansa. Helanen kirjoitti salapoliisiromaaneja
lajin murrosaikana, jolloin suomalainen traditio oli vielä ohut, joten
tutkimuksessa tarkastellaan myös Helasen salapoliisiromaanien yhteyksiä
salapoliisiromaanin lajipiirteisiin sekä sarjan eroja ja yhtäläisyyksiä
kotimaisen 1940-luvun rikoskirjallisuuden ja ajan ulkomaisen rikoskirjallisuuden
kanssa. Rauta-sarjalla oli sodan jälkeisinä vuosina paljon lukijoita ja sen
läpäiseväksi tematiikaksi muodostuivat sodan vaikutukset ja positiivinen
usko suomalaisten perusarvojen säilymiseen ja sodasta toipumiseen."
"Tutkimuksessa keskeisiksi nousevat sankari ja tämän vaimo – joka auttaa
miestään tutkimuksissa – sekä salapoliisiromaanien kuvaama yhteisö.
Aviopari Rauta edustaa sallittua, avioliittoon kytkeytyvää seksuaalisuutta.
Sarjan kuvaamassa yhteisössä rajoja rikkovat boheemit, moraalittomat
taiteilijat, mutta myös sivistyneistön ja yläluokan jäsenet on osittain
kuvattu avoimen turmeltuneina. Avioliiton ulkopuolinen, ”sadistinen”
seksuaalisuus on sarjassa rikollisten ominaisuus. Myös voimakkaiden
tunteiden tunteminen ja niiden näyttäminen on epätoivottavaa käytöstä
sarjassa. Naishahmot ovat usein rikollisia ja heihin liittyy niin itsenäisen,
ammatissa toimivan, modernin ”uuden naisen” piirteitä kuin kohtalokkaan
viettelijättären, femme fatalen ominaisuuksia. Miehet ansaitsevat paikkansa yhteisössä osallistumalla sotaan ja sodan jälkeen rintamakokemus yhdistää
heitä. Naiset sen sijaan on suljettu sotakokemuksen ulkopuolelle. Miehistä
tulee sarjassa rikollisia, kun he eivät ole osallistuneet sotaan tai kun he
pyrkivät pois luontaiselta paikaltaan yhteisössä. Rikollisiin liittyy myös
vahvasti kytkös kommunismiin ja vasemmistolaisuuteen, vaikka sitä
ei toisen maailmansodan jälkeen olekaan esitetty lukijoille suoraan.
Rikollisen hahmon, ”Ristilukin” Helanen kytkee venäläisyyteen viittaamalla
Sibeliuksen sävellykseen Laulu ristilukista."