Marshall-apu oli "lahjarahaa" tavaroina:
"Toisen maailmansodan aikana USAn yritykset olivat lisänneet paljon tuotantoaan ja yrityksillä oli rauhan tultua tavaraylijäämää."
Lend Lease - aputoimitukset Neuvostoliitolle olivat loppuneet.
"Ilman Euroopan markkinoita talous USAssa olisi kärsinyt."
http://diplomacy.state.gov/online-exhib ... hall-plan/
"Köyhyys Euroopassa voisi vahvistaa kommunismia."
"Marshall-suunnitelmassa USA lahjoitti ( contribute ) vuosina 1948 - 1951 16:sta Euroopan valtiolle 13300 miljoonaa $."
Liittoutuneiden miehittämä Itävalta hyväksyi Marshall-avun 1947 ja sai sitä 1948 alkaen ja Itävalta oli ainoa tapaus, jossa M-aidia jaettiin Neuvostoliiton miehittämälle alueelle. Itävallan valtiosopimus 1955 ja samalla myöskin puolueettomuus, jota Itävalta noudattaa yhä v. 2023, eikä se ole NATOn jäsenmaa.
Wien ja Berliini olivat liittoutuneitten miehittämiä, mutta Neuvostoliitto järjesti kriisejä vain Berliinissä, miksiköhän ei Wienissäkin?
Olisiko J.K.Paasikivi kyennyt painostamaan valvontakomission brittejä sallimaan Suomen Marshall-avun vastaanottamisen esim. valvontakomission Francis Shepherdin välityksellä ja olisiko Ruotsilta ja Ruotsin välitykselläkin mahdollisesti saatu poliittista tukea?
Välirauhan tultua suomalaiset ikään kuin luhistuivat ja alistuivat hyökkääjän komentoon, vaikka 1944 kesälläkin puna-armeijan hyökkäys oli onnistuttu pysäyttämään paljon nykyisen rajalinjan itäpuolelle, oli saavutettu torjuntavoitot taisteluissa Kannaksella ja Laatokan Karjalassa.
J.K.Paasikivi oli Kremlin suosiossa välirauhankin aikana, ainakin Osmo Apusen Paasikiven pitkä linja, Talvisodan aika 2023 teoksen mukaan,
mutta miksi näin oli?
J.K.Paasikivi oli ollut Hitlerin Saksan tuen kannalla välirauhankin aikana; `NL:n suurta voimaa vastaan voi auttaa vain toinen suuri voima` ja
kaipa tuo oli Kremlissäkin tiedossa?
Urho Kekkonen puolestaan oli ilmeisesti asettanut poliittisen tulevaisuutensa Moskovan suhteiden varaan; UKK oli tietystikin isänmaallinen suomalainen, mutta hänen ei sanota pystyneen erottamaan Suomen etua omasta edustaan - ne olivat U.Kekkoselle yksi ja sama asia.
UKK loi ja nimesi 1950 pres.vaalikampanjassaan Paasikiven - Kekkosen linjan, mutta oliko Kekkonen Paasikiven linjalla, tuskin UKK:sta olisi ollut Paasikivelle apua ja tukea M-aidin vastaanottamisessa?
Suomi joutui maksamaan 300 miljoonan "sotakorvaus-$:n" sotakorvaukset hyökkääjälle, sekä kärsimään aluemenetysten, Karjalan, Sallan ja Petsamon menetysten kustannukset ja ja vajaan 0,5 miljoonan Talvisodan evakoista siirtoväeksi muuttuneiden uudelleen sijoittamisen ja asuttamisen.
USA, Britannia ja Ranska eivät olleet sotakorvauksia vastaanottavina, ainoastaan Neuvostoliitto, jolle Italiankin olisi tullut maksaa 100 miljoonan $:n korvaukset + Jugoslavialle, Kreikalle, Etiopialle ja Albanialle - yhteensä 360 miljoonaa $.
Marshal-avusta Ruotsille 80 % oli avustuksia ja 20 % lainaa 2 %:n korolla ( noin 107 miljoonaa $ avustusta ja 20,4 miljoonaa $:a lainaa ).
https://data.riksdagen.se/dokument/ED10Uu2
Neuvostoliiton tyrmättyä Suomen Marshall-avun saannin " presidentti Paasikivi poiketen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mielipiteestä teki päätöksen, ettei Suomi ota vastaan tarjottua apua."
"Suomi sai kuitenkin myöhemmin tarvitsemansa lainat USA:sta ja maksoi ne takaisin korkoineen", kirjoitetaan eduskunnan sivulla:
http://eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopo ... se-22.html
Suomi sai lainaa USAsta, mutta Marshall-avun lahjarahat jäivät saamatta ja mikä lienee ollut noiden Suomen lainojen korko verrattuna Ruotsin
M-aidin 20%:n lainaosuuden 2 %:n korkoon.
Presidentti Paasikivi oli jokseenkin yksin joutuessaan päättämään kieltäytymisestä Marshall-avusta vastoin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa, joka kenties kertoi parlamentaarisesta tuestakin?
Stalinin haluaman YYA-sotilassopimuksen presidentti Paasikivi samoin päätti tehdä ilman parlamentaarista hyväksyntää ja sop.allekirjoituksen 6.4.1948 jälkeen sotilassopimus lienee viety eduskuntaan ratifioitavaksi?
Paasikiven päiväkirjoissa yya-sopimus on sotilassopimus muuttuen vuosia myöhemmin "ystävyyden sopimukseksi."
Hallitushan kylläkin oli Mauno Pekkalan äärivasemmistolainen hallitus sen ministereiden omine Moskova-yhteyksineen ja olisikohan presidentti puolestaan ollut liiankin "parlamentaarinen" noina vaaran vuosina?
YYA-sopimuksen jäkeen pres. Paasikivi kylläkin saattoi syrjäyttää skdl-skp:n oppositioon 18 vuodeksi vuoteen 1966 saakka.
http://nationalarchives.gov.uk/educatio ... 1939-1947/ = Marshall-avun alkamisajankohdan tilanne Euroopan kartalla.
Suomen viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon ylitti rajan Vainikkalassa 18.9.1952 ja pääministeri Urho Kekkonen oli kirjoittanut pamfletin ( UKK893482 ) : Onko maallamme malttia vaurastua?
Pamfletissa on mm. alekkain kohdat -Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen ja Neuvostoliiton teollistaminen. Pääministeri Kekkosella näyttäisi esikuvana olleen Stalinin teollistaminen 1930-luvulla.
Kekkonen kirjoittaa ( UKK893475 ) Stalinin aloittaneen erityisesti " raskaasta teollisuudesta ", eikä kevyestä kulutustavarateollisuudesta.
Ja " työläisten palkkojen kohottaminen aiheuttaisi teollisuutemme kehitysvauhdin hidastumisen. "
UKK kirj. NL:n raskas teollisuus " Toteutettiin sisäisten säästölähteiden turvin, " millä ukk viitannee " Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen " - kohtaan vuoden 1952 pamfletissaan.
Länsi-Euroopassa Marshall-apu oli suurimmillaan vuonna 1951, ja pääministeri U.Kekkonenkin saattoi suunnitella Suomen teollisuuden jälleenrakennusta sotakorvaustoimitusten päätyttyä syksyllä 1952.
Ennen v. 1952 USA oli haluton myöntämään sellaisia luottoja, jotka olisivat päätyneet Neuvostoliiton hyödyksi sotakorvaustoimituksina.
Joitakin luottoja pohjoisen vesivoimalaitosten rakentamiseen Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden voimaloiden korvaukseksi lienee saatu, mutta niiden siirtolinjat etelään eivät valmistuneet sotakorvausaikana.
YYA-Suomessa kirjoiteltiin sotakorvausteollisuuden luoneen uutta teollisuutta ja vaihtokaupan Neuvostoliiton kanssa ja clearing-tilinen idänkauppa olikin sotakorvausten luomaa: telakat ja terästä telakoille Raahen Rautaruukista ja Kostamuksen pelleteistä.
Mutta
Suomelta oli joka tapauksessa 31.11.1939 alken pyyhkäisty noin 12 vuoden kansantulo ja sen kehittyminen 1939 - 1952 pois ja sotakorvausaikana läntisiä kauppayhteyksiä kannatteli metsäteollisuuden "puinen silta" ja länsiviennillä ostettiin sotakorvaustoimitusten vaatimia materiaaleja ja koneita, " vapaata vientiä " ei ollut paljoakaan.
Veikko Palvo
Sotakorvaustoimitukset tekivät suoraan ja välillisesti valtavat aukot Suomen yli kasvun hakattuihin metsiin ja Suomen pinta-alaakin oli menetetty 13 %
Karjala, Salla ja Petsamo.
Presidentti Paasikivi kannusti puheissaan metsätöihin ja vuonna 1950 presidentti käynnisti Suomen ensimmäisen metsämarssin metsäaukkojen puuntaimien istuttamiseksi ja kaikenlaisten metsänhoitotöiden ja puunkasvun lisäämiseksi:
http://finna.fi/Record/lusto.knp-140854
Vuoteen 1952 mennessä presidentti Paasikivenkään istuttamat puuntaimet eivät olleet vielä ehtineet kasvaa `ikimetsäksi´ ja metsänkasvu ei ollut lisännyt metsiemme puustoa suuremmaksi kuin se oli "sotakorvaushakkuiden" harventama,
mutta
EU-komissio vaatii Suomen metsien ja maankäyttösektorin palauttamista niukalle vuoden 1952 tasolle ja tuota vaatimusta on Suomessa vuonna 2022
tuettu "hiilinielumetsämarssein."
VP