Itä-Karjala Suomen miehityksen aikana

[skrjabin]

No, ainakin voi todeta, että suomalaisten "rotuopit" poikkesivat edukseen niin saksalaisista kuin ruotsalaisistakin rotuopeista. Näiden kahden sivistysmaan rotuoppien ideana todistaa, että idässä asuvat ovat alempiarvoisia. Suomalaiset puolestaan yrittivät todistaa, että itärajan takaa löytyy peräti samanarvoisia.

Jaa, siis missä kohden suomalaiset pyrkivät todistamaan että venäläiset olivat samanarvoisia? Eikös se samanarvoisuus koskenut vain suomensukuisia? Erikoisen johtopäätöksen olet linkittämästäsi uutisesta vetänyt, varsinkin kun:

"- Suomalaisella miehitysajan tieteellisellä toiminnalla on yhtymäkohtia myös saksalaisten valloittamillaan alueilla harjoittaman tieteellisen työn kanssa, Tenho Pimiä sanoo."

Mitä saksalaisiin tulee, heillähän oli rotukategoriat jonka mukaan jotkut olivat ihan kelpo saksalaisia idässä ja joita siirrettiinkin lähemmäs Saksan ydinalueita, ja jotkut olivat "saksalaistamiskelpoisia" eli sellaisia joilla oli saksalaista verta suonissaan mutta jo vieraantuneet saksalaisesta kulttuurista, ja sitten tuli muu alempiarvoinen väki joilla ei saksalaista verta. Miten tämä muka perustaltaan eroaa suomalaisten luokitteluista?

[Ciccio]

Aiheeseen läheisesti liittyvä väitöskirja:

FL Tenho Pimiän etnologian väitöskirjan "Tähtäin idässä. Suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa" mukaan Vuosina 1941-1944 toteutettiin Suomen idästä miehittämillä alueilla Suomen lähihistorian laajin suomenheimoiseen kulttuuriperintöön kohdistunut hanke.

Ylen artikkeli: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/s ... 53164.html

No, ainakin voi todeta, että suomalaisten "rotuopit" poikkesivat edukseen niin saksalaisista kuin ruotsalaisistakin rotuopeista. Näiden kahden sivistysmaan rotuoppien ideana todistaa, että idässä asuvat ovat alempiarvoisia. Suomalaiset puolestaan yrittivät todistaa, että itärajan takaa löytyy peräti samanarvoisia.

----------------------------------------------------------------------------------------------------
YLE/ Eino Nurmi on otsikoinut 1941- 1944 tehdyn kansantietouden ja esinekokoelman keruun Itä-Karjalan asumuksista, kalmistoista ja tsasounista "Suomen viralliseksi kannaksi 1840 - 1944."
Karelianismin: Jean Sibeliuksen, Gallen-Kallelan, Järnefeltin, Edefeltin, Halosen,
Eino Leinon ...............
-----------------------------Yrjö von Grönhagen teki 1935 kansantieteellisen tutkimusmatkan Laatokan Karjalaan H. Himmlerin rahoittamana, tuleva keskitysleirien reichsfyhrer halusi kerätä arjalaisia rotuoppejaan Karjalastakin ja
sanoi itsellään olevan laajimman äänitekokoelman karjalaisia itkuvirsiä ja runolauluja.
Himmlerin rotuopit ja -kategoriat lienevät jääneet keskeneräisiksi.
Ja
Yrjö von Grönhagen taisi 1939 - 1944 käännellä ja sanoittaa filmitekstejä.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Ilmeisesti nimenomaan Mannerheim halusi ylläpitää leirijärjestelmää. Tätä taustaa vasten löytyy vielä yksi mielenkiintoinen näkökulma.

Keväällä 1942 Mannerheim sai kuulla suomalaisten kirkonmiesten yli-innokkaasta uskonnollisesta toimeliaisuudesta. Tämän seurauksena hän laittoi "paimenkirjeen" kenttäpiispa Björklundille vaatien, että kenttäpapit pysyvät erossa uskonnollispoliittisesta propagandasta. Samaisessa kirjeessä hän kirjoitti: "Jos nämä alueet vastoin odotuksia eivät sodan päätyttyä tulisikaan maahamme liitetyiksi, saisivat luterilaiseen uskoon miehityksen aikana tunnustautuneet varmasti maksaa hengellään."

Tuosta voi päätellä Mannerheim olettaneen, että sodan jälkeen Stalinin hirmuhallinto olisi entisessä voimassaan, minkä edellytys puolestaan oli, että Saksa häviäisi sodan.

Mikä oli leirien tarkoitus?

----------------------------------------
Antti Laine mm. sanoo suurimman osan leiriläisistä olleen naisia, lapsia ja vanhuksia ja sama lienee koskenut kaikkia 85 000:tta evakuoimatta jäänyttä.
(Aleksanteri I:n ja Stalinin poltetun maan taktiikkaan ei kuulunut siviilien evakuointi, Itä-Karjalasta oli evakuoitu enemmän kuin Saksan rintamalta, jossa se oli mahdotontakin )
Olisikohan leirien tarkoitus ollut yksinkertaisesti se, ettei naisia, lapsia ja vanhuksia voinut "metsäänkään häätää ?"
Kaikki evakuoimatta jääneet olivat Suomen elintarvike- ja lääkintähuollon varassa.
Katanandovin komitea
ja jotkin suomalaiset teokset näyttävät liittyvän entisten leirivankien korvaustoiveisiin.
---------------------Tuosta Mannerheimin "paimenkirjeestä" keväällä 1942 voisi päätellä Mannerheimillä olleen epäilyksensä sodan lopputuloksesta jo tuolloin kirjallisestikin ?
Saksan sotakone oli vetäytynyt Moskovan porteilta ja Hitler oli vaihtanut monet korkeimmat kenraalinsa pysäyttääkseen vetäytymisen.
USA oli sodassa mukana ja Muurmannin radan päätepysäkki ja satama Jäämeren rannalle olivat valmistuneet 1916 nimenomaan länsiavun Venäjälle toimittamista varten.

Veikko Palvo

[skrjabin]

Onko siinä nyt lopultakaan mitään niin ihmeellistä että tuollainen joukko jäi evakuoimatta. Osaa ei liene ehditty tai voitu evakuoida, osa jäi omasta tahdosta. Talvisodan aikana myös 4000 suomalaista jäi evakuoimatta, oletettavasti samoista syistä. Kumpaakin porukkaa epäiltiin myöhemmin maanpettureiksi.

[Ciccio]

Onko siinä nyt lopultakaan mitään niin ihmeellistä että tuollainen joukko jäi evakuoimatta. Osaa ei liene ehditty tai voitu evakuoida, osa jäi omasta tahdosta. Talvisodan aikana myös 4000 suomalaista jäi evakuoimatta, oletettavasti samoista syistä. Kumpaakin porukkaa epäiltiin myöhemmin maanpettureiksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aikanaan suomalaiset olettivat, että itäkarjalaisia olisi ollut evakuoimatta enemmän.
Nykytiedolla venäläisiä jäi runsaasti operaatio Barbarossan edetessä partisaanien tukialueeksi tai oli liityttävä partisaaneihin.
Poltetun maan taktiikkaan ei kuulunut siviiliväestön evakuoiminen, eikä saksalaisten taktiikkaan venäläisen siviiliväestön huoltaminen.
-------
Itä-Karjalassa perustettiin Aunuksen HeimoSoturiPataljoona AHSP ja
Vienan heimoPataljoona VHSP ja näiden jälkeen HeimoP 3.
HeimoP 3:n sijoituspaikkana mainitaan Äänislinna joissakin yhteyksissä, mikä lienee ollut Pataljoonan tehtävä, samoin VHSP:n ja AHSP:n tehtävät ?
Ja
oliko heimopataljoonat koottu sotavankileirien suomensukuisista.
Itäkarjalaisia sanotaan n. 2700 - 3000 siirtyneen 1944 Suomeen, tarkoitetaankohan sillä heimosotureita vai heidän lisäkseen ?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Aikanaan suomalaiset olettivat, että itäkarjalaisia olisi ollut evakuoimatta enemmän.
Nykytiedolla venäläisiä jäi runsaasti operaatio Barbarossan edetessä partisaanien tukialueeksi tai oli liityttävä partisaaneihin.
Poltetun maan taktiikkaan ei kuulunut siviiliväestön evakuoiminen, eikä saksalaisten taktiikkaan venäläisen siviiliväestön huoltaminen.
-------

En nyt oikein pysty seuraamaan ajatuksenjuoksuasi. Tarkoitatko että nuo asukkaat olisi jätetty alueelle tarkoituksella? Poltetun maan taktiikkaa tosiaan käytettiin, se ja partisaanisota julistettiin heinäkuun alussa, mutta senkin jälkeen evakuoitiin runsaasti väkeä eikä evakuoimatta jättäminen siihen taktiikaan ainakaan julistuksen perusteella kuulunut. Miten Karjalaan jääneet naiset ja lapset olisi voineet toimia partisaanisoluina, ei oikein mahdu minun ymmärrykseeni myöskään. Ja mihin ylipäätään perustuu käsitys etteikö NL olisi evakuoinut siviiliväestöä, Saksan hyökkäyksen seurauksenahan evakuoitiin kaikkiaan 17 miljoonaa siviiliä. Mutta kuten sanottu, josko selvennät että mitä oikeastaan haluat sanoa.

[Emma-Liisa]

Miten Karjalaan jääneet naiset ja lapset olisi voineet toimia partisaanisoluina, ei oikein mahdu minun ymmärrykseeni myöskään.

Toki he olisivat voineet avustaa partisaaneja, varsinkin oman kylän nuoria. Mutta erottelu tehtiin kansallisuuden mukaan ja suomensukuisistakin löytyi avustajia.

Käsittääkseni venäjänkielisten kokoamiseeen leireihin oli se, että heidät haluttiin lähettää Saksan miehitysalueelle ja saada tilalle suomensukuisia.

[Emma-Liisa]

Olisikohan leirien tarkoitus ollut yksinkertaisesti se, ettei naisia, lapsia ja vanhuksia voinut "metsäänkään häätää ?"

Miksi heidät olisi omista kodeistaan pitänyt häätää (paitsi tietysti rintama-alueelta)?

Kaikki evakuoimatta jääneet olivat Suomen elintarvike- ja lääkintähuollon varassa.

Aivan, juuri siksi leiri oli huonoin mahdollinen ratkaisu, sillä siellä ei ollut mahdollista hankkia lisämuonaa omin päin. Suomessakin siviilit pärjäsivät, mutta Nikkilän sairaalassa kuoli vain korttiannosten varassa olevia potilaita.

[Emma-Liisa]

Ja mihin ylipäätään perustuu käsitys etteikö NL olisi evakuoinut siviiliväestöä, Saksan hyökkäyksen seurauksenahan evakuoitiin kaikkiaan 17 miljoonaa siviiliä.

Varmaan se perustuu siihen, että kaikkia siviilejä ei evakuoitu. Käsittääkseni Suomen totaali evakuointi valtion toimesta oli kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide. Varsin usein muuallakin siviilit jäivät sodan jalkoihin. Hitler suorastaan kielsi 1944 evakuoinnin ja pakoon lähteneitä rangaistiin jos saatiin kiinni.

On totta, että NL asetti etusijalle armeijan tarpeet ja siihen liittyen sotateollisuuslaitosten siirtämisen Uraliin. Epäilyttävät kansallisuudet (kuten saksalaiset) kyllä siirrettiin pois.

Koska esim. Ukraina jäi saksalaisille, evakuointi olisi vain pahentanut elintarvikepulaa. Käsittääkseni vain esim. avainteollisuudessa työskenteleville annettiin kunnolliset annokset. Muuallakin kuin Leningradissa kuoltiin nälkään.

[Ciccio]

En nyt oikein pysty seuraamaan ajatuksenjuoksuasi. Tarkoitatko että nuo asukkaat olisi jätetty alueelle tarkoituksella? Poltetun maan taktiikkaa tosiaan käytettiin, se ja partisaanisota julistettiin heinäkuun alussa, mutta senkin jälkeen evakuoitiin runsaasti väkeä eikä evakuoimatta jättäminen siihen taktiikaan ainakaan julistuksen perusteella kuulunut. Miten Karjalaan jääneet naiset ja lapset olisi voineet toimia partisaanisoluina, ei oikein mahdu minun ymmärrykseeni myöskään. Ja mihin ylipäätään perustuu käsitys etteikö NL olisi evakuoinut siviiliväestöä, Saksan hyökkäyksen seurauksenahan evakuoitiin kaikkiaan 17 miljoonaa siviiliä. Mutta kuten sanottu, josko selvennät että mitä oikeastaan haluat sanoa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------
Karjalaisten täydellinen evakuointi ja evakuoituminen Suomessa 1939 lienee ollut
toisen maailmansodan aikana poikkeuksellista. Itä-Karjalan leirilasten kuvia katsellessa olisi syytä muistaa myöskin 70 - 80 000 Ruotsiin ja Tanskaan evakuoitua suomalaislasta.
Niin, kyllä nuo 85000 Itä-Karjalassa jätettiin evakuoimatta, oikeampaa olisi
ilmeisestikin sanoa: ei ollut mahdollista evakuoida.
Saksan rintamalla siihen ei olisi ollut aikaakaan ja partisaniliike esitetään usein suunnitelmallisena, mutta suunnitelmallisuutta näyttäisivät edustavan myöhemmin laskuvarjoilla pudotetut partisaanijohtajat.
The St.Petersburg Times, 2002
http://www.sptimes.ru/index.php?action_ ... ry_id=8672
on mielestäni hyvä kuvaus amerikansuomalaisen perheen kohtaloista 1930-luvulta alkaen: joku ammuttiin Stalinin puhdistuksissa, Yrjö Sirola kehotti 1934 turhaan lähtemään, joku jäi vakoilijaksi Petroskoi/Äänislinnaan ja joku kuoli nälkään Uralin Cheljabinskissä.
Lopuksi muistelija sanoo: en tiedä...en ole venäläinen, enkä amerikkalainen......
olen Venäjällä asuva.
------------------------venäläisiä kirjoituksia lukiessa tulee mieleen, että mihinkähän ne sitä "historiallisen totuuden komissiota" tarvitsevat ja kuka sitä Suuren isänmaallisen sodan historiaa vääristelee.
Ainakin jotkut äärivasemmistolaiset ja heidän jälkeläisensä Suomessa. Itä-Karjalan leireistäkin kirjoitettaessa muistetaan aina mainita: Mannerheim määräsi...
k e s k i t y s leireissä kuoli lapsia nälkään.....Suomi oli syyllinen....
Venäläinen historiankirjoitus ei näyttäisi vääristelevän samassa määrin, suomalaiset olivat tietysti J a t k o sodassaan fasisteja, mutta se on vain venäläinen nimike.
Talvisota on vain Venäjän-Suomen sota venäläisenä historian käsitteenä, mutta
Ribbentrop-sopimus löytyy jo Venäjälläkin.

Veikko Palvo

[skrjabin]

kuka sitä Suuren isänmaallisen sodan historiaa vääristelee.
Ainakin jotkut äärivasemmistolaiset ja heidän jälkeläisensä Suomessa. Itä-Karjalan leireistäkin kirjoitettaessa muistetaan aina mainita: Mannerheim määräsi...
k e s k i t y s leireissä kuoli lapsia nälkään.....Suomi oli syyllinen....

En ensinnäkään ymmärrä miksi tosiasioita ei saisi mainita eli että leirien pystyttämisessä Mannerheimilla on ollut todistetusti oma keskeinen roolinsa, ja että leireillä kuoli lapsia nälkään. Fakta on, että niiden nimi oli aluksi keskitysleiri, mutta ilmeisesti ko. nimen saatua huonoa mainetta se vaihdettiin. Nämähän on leireistä puhuttaessa mitä keskeisimpiä faktoja, niiden sivuuttaminen olisi vääristelyä. Suomi minun käsittääkseni on ollut vastuussa leireistään ja samalla olosuhteista leireillä, ja siten vastuussa ja syyllinen leirikuolemiin. Mikä tästä tekee erityisen äärivasemmistolaista, menee yli ymmärrykseni. Itse en kuulu ääri- enkä mihinkään muunkaanlaiseen vasemmistoon.

[MM]

Itä-Karjalan miehityksen yhteydessä toteutetusta "kirjasodasta" kertoo sotatuomari Paavo Alkion aineistoon pohjautuva kirjoitus:

http://www.suomenkirjastomuseo.fi/kirjat_ja_sota.pdf

Siinä mainitaan itseänikin askarruttanut seikka. Nimittäin Syvärin yli hyökätessä sotilaita kieltäytyi melko suuri joukko perustellen tekoaan sillä, ettei Suomen laki velvoittanut hyökkäyssotaan maan rajojen ulkopuolella. Alkio kyseenalaistaa Mannerheimin tätä seikkaa koskeneen tulkinnan. Talvelan joukoissa ammuttiin muutama kieltäytyjä.

Kirjoituksessa sivutaan tässä keskustelussa esille tulleita leiri-, kansallisuus-, koulu- ja kielikysymyksiä.

[Ciccio]

En ensinnäkään ymmärrä miksi tosiasioita ei saisi mainita eli että leirien pystyttämisessä Mannerheimilla on ollut todistetusti oma keskeinen roolinsa, ja että leireillä kuoli lapsia nälkään. Fakta on, että niiden nimi oli aluksi keskitysleiri, mutta ilmeisesti ko. nimen saatua huonoa mainetta se vaihdettiin. Nämähän on leireistä puhuttaessa mitä keskeisimpiä faktoja, niiden sivuuttaminen olisi vääristelyä. Suomi minun käsittääkseni on ollut vastuussa leireistään ja samalla olosuhteista leireillä, ja siten vastuussa ja syyllinen leirikuolemiin. Mikä tästä tekee erityisen äärivasemmistolaista, menee yli ymmärrykseni. Itse en kuulu ääri- enkä mihinkään muunkaanlaiseen vasemmistoon.

------------------------------------------------- Pyydän anteeksi, ei ollut tarkoituksena syyttä "skrjabinia" äärivasemmistolaiseksi. Mutta yya-aikana oli yleisenä pyrkimyksenä syyttää Suomen olleen syyllinen Jatkosotaan ja siihen oli syyttäjien mielestä johtanut virheellinen politiikka 1930-luvulla.
Talvisota sivuutettiin.
Kommunistilaeilla 1930 itäinen ideologiakin oli kriminalisoitu.
Faktat ovat faktoja, mutta joidenkin faktojen yksipuolisen korostamisen voisi katsoa olevan pyrkimys muuttaa asenneilmapiiriä 1970-luvun tyyliin.
Suomi miehittäjänä ja Itä-Karjalan keskitysleirit ovat faktoja siinä kuin Talvisotakin.
Ja yya-ajan myöntyväisyyspolitiikkaan kuului sekin, että Suomi hoitaa suhteensa Neuvostoliittoon yksin ja presidentti UKK harrasti salaisia yhteistyöneuvotteluja ja
suhteiden hoitamista KGB-linjalla.
Suomi tunnetusti suomettui, mutta kommunistit Suomessa eivät suomettuneet ollessaan idäntiellä ideologisestikin.
Kommunisteillä ei kuitenkaan näyttäisi olleen paljoakaan painoarvoa Kremlissäkään,
suomettuneet olivat muilla tahoilla ?
Kylmän sodan jälkeen on ollut tapana puhua Suomen menestys- ja selviytymistarinasta, joskin on katsottu olevan tarpeen parantaa Suomi-brändiä Lännessäkin.
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1001162
Millähän tavoin se onnistuisi parhaiten ?

Veikko Palvo

[JariL]

Suomalaisen ja saksalaisen rotuopin välillä on merkittävä ero. Suomessa rotuoppi ei ollut missään vaiheessa osa valtion virallista politiikkaa, siitä huolimatta että tutkimusta tehtiin valtion varoilla. Saksassa taas koko poliittinen ideologia perustui rotuoppiin ja tieteellinen tutkimus oli alisteista poliittisille päämäärille.

Itä-Karjalassa suomalaisten tutkijoiden tavoitteena oli osoittaa, että alue oli vanhaa suomalaista aluetta ja että sen alkuperäisväestö on suomalaista tai ainakin suomen sukuista. Tässä mielessä olisi ollut luonnollista, että kieli olisi ollut tekijä, jonka perusteella väestö olisi jaettu omiin ja muihin. Näin ei kuitenkaan ollut, koska suomalaiset tutkijat tiedostivat nopeasti, että myös osa selvästi alkuperäisväestöön kuuluvasta populaatiosta puhui venäjää äidinkielenään. Niinpä kielen syrjäytti teoreettisella tasolla "halu kuulua suomen heimoon". Käytännössä ryssäviha on kuitenkin ollut sen verran vahvaa, että kieli on pitkälti ollut jakava tekijä suomalaisten miehittäjien mielessä kun paikallista väestöä on luokiteltu.

Mannerheimin tavoite leirien perustamisen suhteen oli selkeä. Venäläinen väestö muodosti turvallisuusuhan ja sen vuoksi se tuli internoida. Mannerheimin antamiin käskyihin nivoutui kuitenkin myös muita motiiveja, esim. venäjänkielisen vähemmistön karkoittaminen sodan jälkeen, joiden alkuperää on hankala selvittää tai joiden on ainakin vaikea uskoa olevan Mannerheimin omiin mielipiteisiin perustuvia. Käytännössä leirien perustaminen kuitenkin tapahtui ensi sijassa turvallisuusnäkökohtien mukaan. Suurin osa ensimmäisessä vaiheesa leirille sijoitetuista henkilöistä oli kotoisin Äänislinnasta tai Syvärin alueelta, josta heidät siirrettiin pois rintaman välittömästä läheisyydestä. Sen sijaan esimerkiksi Äänisniemellä, jossa väestö oli valtaosin venäläistä, leireja perustettiin vasta keväällä 1942 sen jälkeen kun Puna-Armeija teki alueelle pienen maihinnousun ja paikallinen väestö avusti omiensa sotatoimia. Suomalaisten erehdys ei niinkään ollut se, että venäläisten epäiltiin auttavan Puna-Armeijaa kuin sinisilmäinen ajatus siitä, että suomensukuinen väestö ei niin tekisi.

Miehityshallinto ei missään vaiheessa ollut yksimielinen väestön kansallisen jaon tarpeellisuudesta tai tarkoituksenmukaisuudesta. Antti Laineen "Suur-Suomen kahdet kasvot" -teoksessa on useita esimerkkejö siitä, kuinka esimerkiksi työvelvollisuus ja palkkojen eriyttäminen aiheutti ristiriitoja.

Suomen valtionjohto jätti Itä-Karjalan sotilashallinnon hoidettavaksi, koska siten voitiin välttää ottamasta kantaa alueen tuleviin kohtaloihin. Mikäli alue olisi alistettu sivillihallinnolle, se olisi helposti ulkomailla tulkittu alueen liittämiseksi Suomeen. Sotilashallinto valmisteli pitkälti yksityisen yritteliäisyyden pohjalta alueen liittämistä Suomeen ja tämä sopi mainiosti myös poliitikoille. Kun homma meni pieleen, siitä oli juuri niin helppo irtautua kuin oli ollut tarkoituskin.

[Seppo Jyrkinen]

Ja oliko heimopataljoonat koottu sotavankileirien suomensukuisista. Itäkarjalaisia sanotaan n. 2700 - 3000 siirtyneen 1944 Suomeen, tarkoitetaankohan sillä heimosotureita vai heidän lisäkseen ?
Veikko Palvo

Heimopataljooniin koottiin ei-suomalaisia vapaaehtoisia käsittääkseni mistä tahansa. Tuskin juurikaan leireiltä, koska leireillä ei sopivan ikäisiä miehiä ollut. Yksi tavoite oli saada sotilaita Suomen armeijaan ja toinen tavoite oli korostaa Itä-Karjalan operaation "vapautussota" teemaa.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto teki rauhansopimuksesta oman tulkintansa ja sen mukaisesti Suomen olisi pitänyt palauttaa sodan jälkeen
- sotavankeja 60-70.000
- 63.000 inkeriläistä
- Virosta Suomeen tulleet 7.000 ihmistä
- heimopataljoonista ainakin 700 miestä
- Suomeen siirtyneet 2.700 siviiliä vapaasta Itä-Karjalan väestöstä; ilmeisesti pääosin suomensukuisia, mahdollisesti muitakin
- Itä-Karjalan leireiltä Suomeen siirtyneet 100 siviiliä (siis lähtivät "vanginvartijoittensa matkaan")

Suomalaisilla oli alkuaan suunnitelmat houkutella siviilejä muuttamaan Suomeen sankoin joukoin, mutta sotilaallisen tilanteen kehittyessä oletettua nopeammin tästä luovuttiin. Sotilaat saivat ohjeen, jonka mukaan ei saanut kehottaa eikä estellä. Mutta oma-aloitteisesti Suomeen matkaavat piti ohjata oikeaan suuntaan. Suomeen siirtymistä tietenkin jarrutti se, että oma aviopuoliso tai omat lapset olivat puna-armeijassa. Ja muutto tuntemattomaan on aina epäilyttävää.

Osa siviileistä jatkoi Ruotsiin, jonne pääsi ainakin 5.200 virolaista ja 1.100 inkeriläistä. Heimosotureita karkasi junasta kesken luovutuksen josta Valvontakomissio ei lainkaan tykännyt. Reilut 300 heimosoturia jäi luovuttamatta; osin vallesmannit ilmoittivat kylillä jo edellisenä päivänä, että huomenna tullaan noutamaan...

Mutta yya-aikana oli yleisenä pyrkimyksenä syyttää Suomen olleen syyllinen Jatkosotaan ja siihen oli syyttäjien mielestä johtanut virheellinen politiikka 1930-luvulla.
...
Faktat ovat faktoja, mutta joidenkin faktojen yksipuolisen korostamisen voisi katsoa olevan pyrkimys muuttaa asenneilmapiiriä 1970-luvun tyyliin.

Tuosta syystä minunkin jo vähäisiksi käyneet karvani ovat yhäti pystyssä.

Suomalaisen ja saksalaisen rotuopin välillä on merkittävä ero. Suomessa rotuoppi ei ollut missään vaiheessa osa valtion virallista politiikkaa, siitä huolimatta että tutkimusta tehtiin valtion varoilla. Saksassa taas koko poliittinen ideologia perustui rotuoppiin ja tieteellinen tutkimus oli alisteista poliittisille päämäärille.

Onko ruotsalaisten rotuopeista mitään laajempaa selvitystä. Suomessahan mongolijutuille lähinnä naureskellaan, mutta omana aikanaan ne on kuitenkin esitetty vakavalla mielellä.

Mannerheimin tavoite leirien perustamisen suhteen oli selkeä. Venäläinen väestö muodosti turvallisuusuhan ja sen vuoksi se tuli internoida... Sen sijaan esimerkiksi Äänisniemellä, jossa väestö oli valtaosin venäläistä, leireja perustettiin vasta keväällä 1942 sen jälkeen kun Puna-Armeija teki alueelle pienen maihinnousun ja paikallinen väestö avusti omiensa sotatoimia.

Eli haluttiin estää väestöä tukemasta partisaaneja tiedustelulla ja majoituksella. Varsinaiseen sodankäyntiinhän siviileillä ei ollut voimia.