nylander kirjoitti:Miksi muuten ammattihistorioitsijat antavat kirjoilleen ja toimittamilleen lähdejulkaisuille sellaisia nimiä kuin "Käymme omaa erillistä sotaamme"? Eivät ainakaan sodanaikaiset päättäjät, joilta teksti on lainattu, tällaiseen voineet uskoa.
Mikseivät? Mikäli nyt haluaa aivan totaalisesti kiistää hirvittävän termin
erillissota, niin silloin tulee kiistäneeksi lopulta myös sen faktan, että Suomella oli kuitenkin poliittisesti ja strategisesti aivan omat, Saksasta osin riippumattomat pitkän tähtäimen päämääränsä. Tosiasia on, että Suomi oli proaktiivinen toimija, joka ajoi omaa valtiollista etuaan Saksan kanssa solmitun liittosuhteen puitteissa, mutta silti itsenäisesti ja erillisesti, aivan kuten muutkin akselivallat.
"Erillissota"-termin täydellisen eliminoimisen suurin ongelma on se, että se kiistää Suomen oman vastuun, alistaa kaikki Suomen toimenpiteet täysin natsi-Saksasta riippuvaisiksi ja tekee kolmannesta valtakunnasta kätevän alibin sodanaikaiselle Suomelle. Tämä on ikävä kyllä vain täysin kieroutunut lopputulos, sillä sodanajan Suomi kantaa totta kai itse vastuun omista teoistaan, jotka kaikki tapahtuivat viime kädessä itsenäisen päätöksenteon seurauksena. Tosiasia on, että Suomi hyökkäsi täysin oma-aloitteisesti Itä-Karjalaan, lukitsi täysin oma-aloitteisesti venäläisiä siviilejä keskitysleireille, luovutti täysin oma-aloitteisesti joukon pakolaisia natsi-Saksalle ja osallistui täysin oma-aloitteisesti saksalaisten erikoistoimintaryhmien terroriin.
Nimenomaan se, että näihin toimenpiteisiin on otettu osaa
vapaaehtoisesti ja
oma-aloitteisesti, eikä niinkään Saksan painostuksen vuoksi, voidaan edelleen tulkita osoitukseksi Suomen omista, itsenäisistä sodanaikaisista päämääristä. Mikä tietysti todistaa, ettei "erillissota"-termin käyttö suinkaan ole täysin vailla pohjaa. Suomella oli omat intressinsä, jotka kohtasivat Saksan intressien kanssa tietyissä kohdin; yhtälöön tulee nyt vain se lisäys, että näihin kohtiin lukeutuivat myös brutaali valloitussota sekä ei-toivottujen ainesten eliminoiminen.
"Erillissota"-termin hyväksyminen nimenomaan tässä valossa itse asiassa
lisää sodanaikaisen Suomen vastuuta tapahtuneesta. Tulkinta siis muuttuu apologiasta kriittiseksi, mutta terminologia voi säilyä edelleen samana.
Eiköhän puheena olevan kaltaisten otsikoiden tarkoituksena ole välittää nykyisellekin "kansalle" selvä alluusio siitä, että kyseessä todella oli erillissota.
Niinhän se olikin. Suomi kävi omaa sotaansa, ja kantaa vastuun omista pahoista teoistaan; ei niitä voi Saksalle ulkoistaa, vaikka kuinka haluaisi.
(N. B., olen tänään poikkeuksellisen sofistisella tuulella.)
Cheers,
J. J.