Tässä kuussa tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Saksojen yhdistymiskehitys sai tästä tapahtumasta vauhtia ja virallinen yhdistymissopimus kirjoitettiinkin jo vuotta myöhemmin. Saksan 82 miljoonasta kansalaisesta noin 15 prosenttia kaipaa kuitenkin aikaa, jolloin maa oli vielä jaettuna kahtia.
Saksalaisten kaipuu erillisten Saksojen aikaan kävi ilmi Stern-lehden Forsa-instituutilta tilaamasta mielipidetiedustelusta. Syyskuun puolivälissä julkistetun tutkimustuloksen mukaan joka seitsemäs saksalainen sanoi pärjänneensä paremmin sen 28 vuoden aikana, jolloin Berliinin muuri jakoi Saksaa kahtia. Kysely toteutettiin haastattelemalla noin tuhatta entisen Itä-Saksan ja Länsi-Saksan asukasta. Entisessä Länsi-Saksassa asuvista peräti 16 % halusi muurin takaisin. Itä-Saksan puolella vastaava luku oli 11 %. Eniten länsisaksalaisten käsityksiin ovat vaikuttaneet entisen kommunistisen alueen jälleenrakentamiseen uponneet noin 1,2 biljoonaa veroeuroa.
Entisen Itä-Saksan asukkaat puolestaan kokevat Saksan epätasaisen tulotason suurimmaksi menneisyyteen kaipaamisen syyksi. Entisen Itä-Saksan alueella keskimääräinen tulotaso on vain 80 % läntisen puolen tasosta. Itäisen Saksan korkeammat työttömyysluvut aiheuttavat kaiken aikaa muuttoliikettä pois entisen DDR:n alueelta. Samaisen tutkimuksen mukaan 55 % saksalaisista uskoo, että yhdistymisen tuskaa helpottaisi, jos yhdistämisen rahoittamiseksi kannetusta solidaarisuusverosta vihdoin luovuttaisiin. Vielä muurin kaatumishetkellä parempaan elämään yhdistyvässä Saksassa uskoi yli 70 % itäsaksalaisista ja yli 50 % länsisaksalaisista.
Ennusteet toteuttavat itseään?
Jo joitain vuosia ennen Saksojen yhdistymistä yhdysvaltalainen sosiologi Richard L. Merritt kirjoitti teoksessaan Living With the Berlin Wall (1985): ”Jos Saksa poliittisella päätöksellä sulautuu, yhtenäisen viranomaishallinnon jälleenrakentaminen tulee olemaan verrattain helppoa. Ajan kanssa tulee myös mahdolliseksi konstruoida yhteen erilliset vesi- ja jätevesiverkostot, tiet, metrolinjat ja muut vastaavat rakenteet. Vaikeinta tulee olemaan yhteisöllisten tunnesiteiden yhteen konstruoiminen. Yhteisten odotusten, vaatimusten ja identiteettien jälleenrakennus tulee epäilemättä olemaan äärimmäisen hidas prosessi, todennäköisesti hitaampi kuin aikanaan erottamisen jälkeinen prosessi.” Nykytutkimuksen valossa näin todella näyttää Saksojen yhdistymisessä käyneen.
Ostalgiaa itäsaksalaisittain
Matkaa tuohon yhteiseen identiteettiin saattaa auttaa muurin kaatumisen 20-vuotisjuhlavuoden käynnistämä itänostalgian aalto. Saksojen yhdistyessä itäsaksalaiset tuotteet eivät pärjänneet länsimaisen kulutuskulttuurin tuotteille ja katosivat nopeasti markkinoilta. Itänostalgia, saksalaisittain Ostalgie, on termi joka viittaa nostalgisiin tunteisiin entisen Itä-Saksan elämää ja tuotteita kohtaan. Ilmiö yhdistää nykysaksalaisia henkisen muurin molemmin puolin. Ostalgia ei ole myöskään vain erillisten Saksojen aikaa eläneiden ihmisten vanhojen aikojen muistelua. Innostuneimpia ilmiöstä ovat muurin kaatumisen jälkeen syntyneet. Ostalgia on leimallisesti nuorison pop-kulttuuria.
Mutta vaikka ostalgia on ehkä pinnalta katsoen hauska muoti-ilmiö – paluu Nukkumatin, muovisten Trabant-autojen ja DDR-verkkarien aikaan – niin joillekin se on kuitenkin myös vilpitöntä kaipuuta kylmän sodan aikaiseen näennäiseen turvallisuuteen ja elämän yksinkertaisuuteen.
Pelastakaa edes liikennevalomies
Olipa kyseessä pop-ilmiö tai vilpitön kaipuu menneen elämän yksinkertaisuuteen, ostalgiasta on tullut Saksassa kannattava bisnes. Erityisesti ostalgian nimissä elvytetään erilaisia päivittäistavaroita ja DDR:n kulttuurituotteita. Trabant-festivaaleilla vierailee vuosittain noin 35 000 henkeä.Itä-Saksan liikennevalomiehestä on muodostunut ostalgia-liikkeen virtuaalimaskotti. Saksojen yhdistymisen jälkeen Wir sind das Volk -liike kampanjoi pitkään ja sitkeästi liikennevalomiehen säilyttämisen puolesta. Työ tuotti viimein tulosta vuonna 2005, jolloin liikennevalomiehen paluu saksalaisiin liikennevaloihin alkoi. Nykyään pieni punavihreä entinen itäsaksalainen elää t-paidoissa, avaimenperissä, kirjoissa ja matkamuistoissa. Liikennevalomies-ostoksille pääsee osoitteessa http://ampelmannshop.com/
Lähteet:
Living With the Wall: West Berlin, 1961-1985, Anna J. Merritt and Richard L. Merritt.
reuters: One in seven Germans want the Berlin Wall back, 17.9.2009
liikennevalomiessivusto: http://www.ampelmann.de/
uusisuomi.fi: Saksojen yhdistyminen ei ollutkaan hyvä juttu, 2.1.2009
kuvalähde; http://wertherica.files.wordpress.com/2 ... lmann3.jpg