Holokaustin muistaminen osaksi Ranskan puolustusministeriön virkamiesten koulutusta
Lähetetty: 02.11.09 21:12
Holokaustin muistaminen osaksi Ranskan puolustusministeriön virkamiesten koulutusta
Yhdysvaltalainen Associated Press uutisoi syyskuussa Ranskan puolustusministeriön järjestämästä varsin poikkeuksellisesta henkilökunnan koulutustilaisuudesta. Toisen maailmansodan aikaisia keskitysleirejä, juutalaisten kansanmurhaa ja Ranskan juutalaisten luovuttamista käsittelevät koulutustilaisuudet aiotaan ottaa pysyväksi ja säännölliseksi osaksi puolustusministeriön sen virkamiehille järjestämää ohjelmaa. Tilaisuuden aihe on maassa ajankohtainen, sillä Ranskan valtio on alkanut vasta viime vuosina käsitellä toisen maailmansodan tapahtumia ja sen osallisuutta juutalaisten kansanmurhaan.
Toimittaja Angela Charlton kirjoittaa Ranskan puolustusministeriön työntekijöilleen syyskuussa järjestämän koulutuksen saaneen monet osallistujat poikkeuksellisesti tunteikkaiksi ja nielemään kyyneleitä. Yksi virkamiehistä takelteli sanoissaan ja nieleskeli kyyneleitä lukiessaan muille osallistujille kuvauksia toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Erityisesti kertomus nuoresta tytöstä, jonka vanhemmat pidätettiin natsien miehityksen aikana, sulatti monien osallistujien sydämet.
Englantilaisen Guardian-lehden toimittaja Lizzy Davies kirjoittaa Ranskan osuuden Natsi-Saksan organisoimassa juutalaisten kansanmurhassa olleen pitkään maan vaiettu puheenaihe ja vastuuta juutalaisten luovuttamisesta on Ranskassa vältelty. Nyt asenteet ovat alkaneet muuttua ja luovutuksista on alettu keskustella vapaammin. ”Siellä oli vain ranskalaisia joukkoja, ei saksalaisia”, painotti Eric Lucas, ministeriön historiallisen osaston johtaja, kuvaillessaan Ranskan juutalaisten kuljetusta. Hänen mielestään tämä nostaa esiin kysymyksen niin kollektiivisesta kuin yksilöidenkin vastuusta: miten estää tällaiset hirmuteot jatkossa? Ranskasta keskitysleireille kuljetettiin kaiken kaikkiaan arviolta 76 000 juutalaista, joista noin 11 000 oli lapsia. Vain murto-osa, arviolta 3 000 ihmistä, palasi hengissä takaisin.
Holokaustin käsittely Ranskassa ja muualla
Ranska on alkanut vähitellen suhtautua avoimemmin kuin aiemmin toisen maailmansodan tapahtumiin. Viime helmikuussa nousi jälleen kansainvälisiin uutisotsikoihin uutinen, jossa Ranska tunnusti osallisuutensa holokaustissa. Tällöin maan korkein oikeus antoi lausunnon, jonka mukaan Ranskan valtio oli osallistunut juutalaisten maasta karkottamisiin ja keskitysleireille kuljettamisiin.
Daiviesin mukaan lausunnon myötä Ranskan korkein oikeus teki lopun valtion tähän saakka jatkuneesta vastuun välttelystä ja moraalisesta ongelmasta vaikenemisesta. Ranskan hallitukset ja entiset presidentit kiistivät pitkään Ranskan vastuun ja osallistumisen toisen maailmansodan kansanmurhaan. Esimerkiksi François Mitterrand – presidentti vuodesta 1981 vuoteen 1995 – kielsi tiukasti Ranskan osallisuuden holokaustiin. Hänen seuraajansa presidentti Jacques Chirac taas myönsi vuonna 1995, että Ranska on väistämättömän osasyyllinen toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Chiracin mukaan sodanaikainen Vichyn hallitus, jonka vastuulle Ranskan juutalaisten luovutukset ja Ranskassa sijainneet keskitysleirit on sälytetty, ei ole Ranskan hallitusta vastaava, mutta valtio kantaa silti vastuuta tapahtumista.
Juutalaisia saapumassa Pithiviersiin, yhteen Ranskassa sijainneeseen keskitysleiriin vuonna 1941.
Ranskan korkeimman oikeuden lausunto liittyi yksittäiseen oikeustapaukseen, jossa keskitysleirille joutuneiden ranskalaisen juutalaispariskunnan tytär vaati korvauksia valtiolta. Serge Klarsfeld, johtava ranskalainen holokaustin tutkija, tunnusti ranskalaiselle Le Figaro -lehdelle olevansa hyvin tyytyväinen oikeuden päätökseen. ”Ranska näyttää, että se on menneisyytensä tunnustavien maiden etujoukossa, mikä ei ollut selvää vielä 1990-luvulla”, Klarsfield totesi.
Euroopassa on monia maita, joissa toisen maailmansodan tapahtumien ja erityisesti juutalaisten luovutuksien käsitteleminen on vielä kesken. Vuonna 2006 maailmalle levisi uutinen, että Belgian viranomaiset ovat tuhonneet toisen maailmansodan aikaisia, juutalaisten kuljetusta ja kohtelua koskeneita arkistoja ja tilastotietoja. Toimittaja Paul Belien kirjoittaa Canada Free Press -julkaisussa poliisin ja oikeuslaitoksen asiakirjojen tuhoamisen olleen systemaattista. Belgian senaatin raportin mukaan viimeisimmät asiakirjojen katoamiset ovat tapahtuneet niinkin myöhään kuin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Belgian poliisilaitoksen uudistuksen yhteydessä. Asiakirjoja on tuhottu Brysselissä ja Walloonissa, ranskankielisessä eteläisessä Belgiassa, kun taas Flandersissa, maan hollantia puhuvassa pohjoisosassa arkistot ovat säilyneet – kiitos tunnollisen arkistonhoitajan. Nykyään Belgia on mukana holokaustin muistamista ja opettamista edistävässä projektissa, joten toisen maailmansodan aikaisten kauhujen ja muistojen käsittelyä jatketaan sabotaasista huolimatta.
Myös Suomesta luovutettiin juutalaisia Natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana. Luovutettujen lukumäärästä ja luovutusten syistä on käyty paljon keskustelua viimeistään toimittaja ja tutkija Elina Sanan vuonna 2003 julkaiseman, Tieto-Finlandialla palkitun Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle -teoksen myötä. Siinä Sana esitti, että Suomesta luovutettiin Saksaan kaiken kaikkiaan 74 juutalaista. Myöhemmin Suomen Kansallisarkiston tutkimushankkeen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935-55 mukaan Suomi luovutti 51 juutalaista, joista 12 oli siviilejä. Muun muassa emeritusprofessori Heikki Ylikangas on vaatinut tarkkaa selvitystä Suomen osallistumisesta juutalaisten joukkomurhaan.
Ranskan puolustusministeriön järjestämän koulutuksen toteutus
Ranskan puolustusministeriön järjestämää tilaisuutta holokaustin ja juutalaisten kansanmurhan käsittelemiseksi ja muistamiseksi kaavaillaan säännölliseksi osaksi ministeriön virkamiesten koulutusta. Siihen sisältyy edellä kuvatun kaltaisen tilaisuuden lisäksi keskustelutilaisuuksia, aihetta käsittelevä elokuva ja vierailu Pariisin holokaustin muistoksi tehdyssä museossa. Siellä ensimmäisen tilaisuuden osallistujat joutuivat kohtaamaan kansanmurhan uhrien suuren määrän kävellessään ympäri museota, jonka seinille on kaiverrettu toisen maailmansodan aikana keskitysleireille joutuneiden tuhansien Ranskan juutalaisten nimet.
”Tavoitteenamme ei ole arvostella tai tuomita. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle teistä hetki ja mahdollisuus ajatella ja keskustella näistä asioista”, Lucas ilmoitti liikuttavien kertomustensa päätteeksi. Tilaisuudessa puhuneet eivät keskustelleet tuoreimmista ihmisoikeusrikkomuksista tai kansanmurhista, kuten Ruandan tai Darfurin tapauksista, mutta monet osallistujat nostivat esiin kysymyksen, miten nousta vastustamaan hallinnon suvaitsemattomuutta.
Lähteet
Associated Press, Angela Charlton. 25.9.2009: French military teaches recruits about Holocaust. Artikkeli on siirtynyt lehden arkistoon, josta se on luettavissa 1,5 $ maksua vastaan.
Guardian, Lizzy Davies. 17.2.2009: France responsible for sending Jews to concentration camps, says court.
Yle, 16.2.2009: Ranska tunnusti osallistuneensa holokaustiin.
Canada Free Press, Paul Belien. 1.9.2006: Belgian Authorities Destroy Holocaust Records.
Iltalehti, 18.8.2008: Lehti: Saksalle luovutettiin juutalaisia luultua vähemmän.
Enemmän aiheesta:
Memorial de la Shoah -museo.
The Task Force for International Cooperation on Holocaust Education, Remembrance, and Research -projekti.
Suomen Kansallisarkiston tutkimushanke Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935-55.
Keskustelua Suomen juutalaisluovutuksista Agricolassa.
Agricolan Tietosanomat: Näkökulmia Elina Sanan Luovutetut-kirjaan.
Agricolan Tietosanomat, Tom Söderman: Holokausti: Miten suuri on syyllisyytemme?
Agricolan uutis- ja keskustelualue, Tapio Onnela. 18.8.2008: Suomi luovutti juutalaisia luultua vähemmän.
Yhdysvaltalainen Associated Press uutisoi syyskuussa Ranskan puolustusministeriön järjestämästä varsin poikkeuksellisesta henkilökunnan koulutustilaisuudesta. Toisen maailmansodan aikaisia keskitysleirejä, juutalaisten kansanmurhaa ja Ranskan juutalaisten luovuttamista käsittelevät koulutustilaisuudet aiotaan ottaa pysyväksi ja säännölliseksi osaksi puolustusministeriön sen virkamiehille järjestämää ohjelmaa. Tilaisuuden aihe on maassa ajankohtainen, sillä Ranskan valtio on alkanut vasta viime vuosina käsitellä toisen maailmansodan tapahtumia ja sen osallisuutta juutalaisten kansanmurhaan.
Toimittaja Angela Charlton kirjoittaa Ranskan puolustusministeriön työntekijöilleen syyskuussa järjestämän koulutuksen saaneen monet osallistujat poikkeuksellisesti tunteikkaiksi ja nielemään kyyneleitä. Yksi virkamiehistä takelteli sanoissaan ja nieleskeli kyyneleitä lukiessaan muille osallistujille kuvauksia toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Erityisesti kertomus nuoresta tytöstä, jonka vanhemmat pidätettiin natsien miehityksen aikana, sulatti monien osallistujien sydämet.
Englantilaisen Guardian-lehden toimittaja Lizzy Davies kirjoittaa Ranskan osuuden Natsi-Saksan organisoimassa juutalaisten kansanmurhassa olleen pitkään maan vaiettu puheenaihe ja vastuuta juutalaisten luovuttamisesta on Ranskassa vältelty. Nyt asenteet ovat alkaneet muuttua ja luovutuksista on alettu keskustella vapaammin. ”Siellä oli vain ranskalaisia joukkoja, ei saksalaisia”, painotti Eric Lucas, ministeriön historiallisen osaston johtaja, kuvaillessaan Ranskan juutalaisten kuljetusta. Hänen mielestään tämä nostaa esiin kysymyksen niin kollektiivisesta kuin yksilöidenkin vastuusta: miten estää tällaiset hirmuteot jatkossa? Ranskasta keskitysleireille kuljetettiin kaiken kaikkiaan arviolta 76 000 juutalaista, joista noin 11 000 oli lapsia. Vain murto-osa, arviolta 3 000 ihmistä, palasi hengissä takaisin.
Holokaustin käsittely Ranskassa ja muualla
Ranska on alkanut vähitellen suhtautua avoimemmin kuin aiemmin toisen maailmansodan tapahtumiin. Viime helmikuussa nousi jälleen kansainvälisiin uutisotsikoihin uutinen, jossa Ranska tunnusti osallisuutensa holokaustissa. Tällöin maan korkein oikeus antoi lausunnon, jonka mukaan Ranskan valtio oli osallistunut juutalaisten maasta karkottamisiin ja keskitysleireille kuljettamisiin.
Daiviesin mukaan lausunnon myötä Ranskan korkein oikeus teki lopun valtion tähän saakka jatkuneesta vastuun välttelystä ja moraalisesta ongelmasta vaikenemisesta. Ranskan hallitukset ja entiset presidentit kiistivät pitkään Ranskan vastuun ja osallistumisen toisen maailmansodan kansanmurhaan. Esimerkiksi François Mitterrand – presidentti vuodesta 1981 vuoteen 1995 – kielsi tiukasti Ranskan osallisuuden holokaustiin. Hänen seuraajansa presidentti Jacques Chirac taas myönsi vuonna 1995, että Ranska on väistämättömän osasyyllinen toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Chiracin mukaan sodanaikainen Vichyn hallitus, jonka vastuulle Ranskan juutalaisten luovutukset ja Ranskassa sijainneet keskitysleirit on sälytetty, ei ole Ranskan hallitusta vastaava, mutta valtio kantaa silti vastuuta tapahtumista.
Juutalaisia saapumassa Pithiviersiin, yhteen Ranskassa sijainneeseen keskitysleiriin vuonna 1941.
Ranskan korkeimman oikeuden lausunto liittyi yksittäiseen oikeustapaukseen, jossa keskitysleirille joutuneiden ranskalaisen juutalaispariskunnan tytär vaati korvauksia valtiolta. Serge Klarsfeld, johtava ranskalainen holokaustin tutkija, tunnusti ranskalaiselle Le Figaro -lehdelle olevansa hyvin tyytyväinen oikeuden päätökseen. ”Ranska näyttää, että se on menneisyytensä tunnustavien maiden etujoukossa, mikä ei ollut selvää vielä 1990-luvulla”, Klarsfield totesi.
Euroopassa on monia maita, joissa toisen maailmansodan tapahtumien ja erityisesti juutalaisten luovutuksien käsitteleminen on vielä kesken. Vuonna 2006 maailmalle levisi uutinen, että Belgian viranomaiset ovat tuhonneet toisen maailmansodan aikaisia, juutalaisten kuljetusta ja kohtelua koskeneita arkistoja ja tilastotietoja. Toimittaja Paul Belien kirjoittaa Canada Free Press -julkaisussa poliisin ja oikeuslaitoksen asiakirjojen tuhoamisen olleen systemaattista. Belgian senaatin raportin mukaan viimeisimmät asiakirjojen katoamiset ovat tapahtuneet niinkin myöhään kuin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Belgian poliisilaitoksen uudistuksen yhteydessä. Asiakirjoja on tuhottu Brysselissä ja Walloonissa, ranskankielisessä eteläisessä Belgiassa, kun taas Flandersissa, maan hollantia puhuvassa pohjoisosassa arkistot ovat säilyneet – kiitos tunnollisen arkistonhoitajan. Nykyään Belgia on mukana holokaustin muistamista ja opettamista edistävässä projektissa, joten toisen maailmansodan aikaisten kauhujen ja muistojen käsittelyä jatketaan sabotaasista huolimatta.
Myös Suomesta luovutettiin juutalaisia Natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana. Luovutettujen lukumäärästä ja luovutusten syistä on käyty paljon keskustelua viimeistään toimittaja ja tutkija Elina Sanan vuonna 2003 julkaiseman, Tieto-Finlandialla palkitun Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle -teoksen myötä. Siinä Sana esitti, että Suomesta luovutettiin Saksaan kaiken kaikkiaan 74 juutalaista. Myöhemmin Suomen Kansallisarkiston tutkimushankkeen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935-55 mukaan Suomi luovutti 51 juutalaista, joista 12 oli siviilejä. Muun muassa emeritusprofessori Heikki Ylikangas on vaatinut tarkkaa selvitystä Suomen osallistumisesta juutalaisten joukkomurhaan.
Ranskan puolustusministeriön järjestämän koulutuksen toteutus
Ranskan puolustusministeriön järjestämää tilaisuutta holokaustin ja juutalaisten kansanmurhan käsittelemiseksi ja muistamiseksi kaavaillaan säännölliseksi osaksi ministeriön virkamiesten koulutusta. Siihen sisältyy edellä kuvatun kaltaisen tilaisuuden lisäksi keskustelutilaisuuksia, aihetta käsittelevä elokuva ja vierailu Pariisin holokaustin muistoksi tehdyssä museossa. Siellä ensimmäisen tilaisuuden osallistujat joutuivat kohtaamaan kansanmurhan uhrien suuren määrän kävellessään ympäri museota, jonka seinille on kaiverrettu toisen maailmansodan aikana keskitysleireille joutuneiden tuhansien Ranskan juutalaisten nimet.
”Tavoitteenamme ei ole arvostella tai tuomita. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle teistä hetki ja mahdollisuus ajatella ja keskustella näistä asioista”, Lucas ilmoitti liikuttavien kertomustensa päätteeksi. Tilaisuudessa puhuneet eivät keskustelleet tuoreimmista ihmisoikeusrikkomuksista tai kansanmurhista, kuten Ruandan tai Darfurin tapauksista, mutta monet osallistujat nostivat esiin kysymyksen, miten nousta vastustamaan hallinnon suvaitsemattomuutta.
Lähteet
Associated Press, Angela Charlton. 25.9.2009: French military teaches recruits about Holocaust. Artikkeli on siirtynyt lehden arkistoon, josta se on luettavissa 1,5 $ maksua vastaan.
Guardian, Lizzy Davies. 17.2.2009: France responsible for sending Jews to concentration camps, says court.
Yle, 16.2.2009: Ranska tunnusti osallistuneensa holokaustiin.
Canada Free Press, Paul Belien. 1.9.2006: Belgian Authorities Destroy Holocaust Records.
Iltalehti, 18.8.2008: Lehti: Saksalle luovutettiin juutalaisia luultua vähemmän.
Enemmän aiheesta:
Memorial de la Shoah -museo.
The Task Force for International Cooperation on Holocaust Education, Remembrance, and Research -projekti.
Suomen Kansallisarkiston tutkimushanke Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935-55.
Keskustelua Suomen juutalaisluovutuksista Agricolassa.
Agricolan Tietosanomat: Näkökulmia Elina Sanan Luovutetut-kirjaan.
Agricolan Tietosanomat, Tom Söderman: Holokausti: Miten suuri on syyllisyytemme?
Agricolan uutis- ja keskustelualue, Tapio Onnela. 18.8.2008: Suomi luovutti juutalaisia luultua vähemmän.