Vanha Viipurintie

[Veikko Palvo]

Puna-armeijasta muistui mieleen n. 20 vuotta sitten ilmestynyt suom. näköispainos: Puna-armeijan marssiopas Suomeen. Tutkin silloin opuksen tarkkuutta Elimäki-Pyhtää- Ruotsinpyhtää-Loviisa akselilla.

Viipurintien kunto olisi ilmeisesti riittänyt vain siihen punaArmeijan paraatimarssiin, marssiopas lienee ollut yksityiskohtainen ? Ahvenkosken museosiltakin olisi kestänyt senaikaisen 7 tonnin hyökkäysvaunun painon. Tiet ja sillat näyttäisivät vastanneen korkeintaan nykyisiä "neljän numeron" päällystämättömiä sorateitä.
Jäämerentiellä Pohjolan Liikenne on kuljettanut Liinahamariin 1940-41 203000 tonnia vientitavaraa ja 330 000 t tuontitavaraa 1500 k-autolla ja tien kunnossapitoon on tarvittu 1500 miestä. Petsamo - Rovaniemi kuljetusten sanotaan olleen aikanaan ennätysluokkaa suuruudeltaan.
Ahvenkosken tullin kautta kulkeneiden matkakuvauksista vuoden 1800 tienoilla voi todeta tien kunnon huomattavasti parantuneen 1939 mennessä. Tuolloin v. 1800 matkaväsymys näyttää olleen varsin todellista, kun oli vaunuissa maantiepölyssä paiskoiduttu ja vatkauduttu puolelta toiselle ja pompittu ylös alas.
Suuri rantatie Turku - Viipuri mainitaan jo 1300-luvulla, mitä lienee merkinnytkään.? Lähinnä talvitietäkö ?

Veikko Palvo

[wejoja]

Vanhan Viipurintien keskiaikaisista vaiheista löytyy mm. Mauno Erikinpojan maalaki-kokoelmaan kirjattu määräys, jonka mukaan tien leveyden tulee olla 10 kyynärää, eli 5,9 m, mutta tarkkaa tietoa mainitun standardin toteutumisesta ei ole. Tien kunnostuksesta on tietoja 1540-luvulta, jolloin Kustaa Vaasa määräsi huonoon kuntoon menneen tien korjattavaksi (Hist.Ark. XI s. 284-285). Tie on ehkä ollut 1300- luvulla pahainen kärrypolku pitkospuineen ja vasta uudelle ajalle tultaessa korjattu siihen kuntoon että sitä pääsi pyyhkäisemään kärryillä. Esimerkiksi 1600-luvun lopulla kunto oli romahtanut niin, että maaherra määräsi tilalliset kaksinkertaisen sakon uhalla korjaustöihin. Muistan jostain lukeneeni, että lumenauraus ja hollivelvollisuudet aiheuttivat talonpoikien kesken kovia tappeluita, joita ratkottiin oikeudessa. Tien kunnosta ja kapasiteetista kertoo täällä Itä-Uudellamaalla myös se, että paikallisten kartanoiden tilaama tuontitavara seilattiin vielä 1700-luvun lopulla purjealuksin paikallisiin satamiin, kuten esimerkiksi Porvooseen, Koskenkylään, Degerbyhyn, Ahvenkoskelle, Kyminkartanoon jne.

http://alk.tiehallinto.fi/tiehist/rantatie.htm