Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Kokoelmaan kuuluva pääkallo. Kuva Matti Aaltonen, Museovirasto
Vuonna 1924 Turun tuomiokirkosta löydettiin korjaustöiden aikana pyhäinjäännöksiä. Museovirasto päätti palauttaa Suomen kansallismuseossa säilytetyt Turun tuomiokirkon reliikit Tuomiokirkkoon vuonna 2006. Yhtä reliikeistä, ns. Pyhän Henrikin kyynärvarsireliikkiä, säilytetään Helsingin Pyhän Henrikin katedraalissa. Reliikkejä on nyt tutkittu Professori Jussi-Pekka Taavitsaisen johtamassa Turun tuomiokirkon pyhäinjäännös –projektissa, jonka väliaikatiedot julkistettiin tiistaina 15. joulukuuta.


Reliikkiprojektin eräänä tarkoituksena on tunnistaa pyhäinjäännöksiä. Sitä auttavat erilaiset luonnontieteelliset metodit. Projekti on keskittynyt aluksi reliikkien ja niiden suojusten ajoittamiseen.

Vanhin ja kiinnostavin ajoitus saatiin sakariston umpeen muuratusta komerosta löytyneestä pääkallosta. Se on radiohiiliajoituksen mukaan peräisin 1160-luvulta. Tämän jälkeen kalloa tutkitaan vielä DNA- ja isotooppitutkimuksen menetelmin. Projekti on tutkinut myös muita esineitä, kuten puupuhallinta, dulciania, joka on ajoitettu vuosien 1480-1670 välille.

Kokoelman pääkallo on alustavan ajoituksen mukaan noin vuodelta 1160. Suurin osa muista tähän mennessä ajoitetuista reliikeistä on peräisin 1300- ja 1400-lukujen vaihteesta tai 1400-luvun alusta.

Turun Sanomien haastattelussa Tuomiokirkon reliikeissä voi piillä kirkkohistoriallinen jättipotti (TS, 16.12. 2009) Aki Arponen toteaa:

Mikäli käy ilmi, että kallo on kuulunut Henrikille, saatetaan saada lisätietoa piispan kuolinsyystä ja -paikasta.
– Kallossa ei ole ulkoisen väkivallan merkkejä. Toivon, että luusta löytyisi merkkejä esimerkiksi sen aikaisista sairauksista, pohti Kansallismuseon konservaattori Aki Arponen .
Kallosta on veistetty paloja niskanikamien kohdalta.
– Saattaa olla, että paloja on jaettu esimerkiksi Uppsalaan ja Trondheimiin, Arponen sanoi.

Turun tuomiokirkossa on säilynyt epätavallisen suuri kokoelma reliikkejä, joista suurin osa oli ns. autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkussa. Lisäksi restaurointitöiden yhteydessä vuonna 1924 löydettiin sakastin umpeen muuratusta komerosta kaksi tekstiileihin käärittyä käsivarren luuta ja yksi alaleuaton pääkallo. Reliikkien lukumäärä on laskutavasta riippuen noin 90. Reliikkejä aiemmin tutkinut Juhani Rinne arveli kokoelman edustavan yli 30 pyhimystä.

Skandinavian tuomiokirkoissa on ollut luetteloiden mukaan satoja reliikkejä, mutta kovin paljon niitä ei ole säilynyt (esimerkiksi Uppsalassa, Strängnäsissä, Vadstenassa). Turun kokoelma on Pohjolan suurimpia.
Tutkimusryhmä jatkaa tekstiiliarkeologisia laboratoriokaivauksia ja ajoitusten teettämistä. Se aloittaa dna-tutkimukset yhteistyössä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa ja käynnistää isotooppitutkimukset pyhäinjäännösten ja niiden suojien maantieteellisen lähtöalueen selvittämiseksi. Tutkimus laajenee myös reliikkien säilytysastioihin. Hanke kestää vielä 3–5 vuotta. Tutkimuksen suurin rahoittaja on tähän saakka ollut Kordelinin säätiö. Myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on tukenut hanketta taloudellisesti.

Lähde: Seurakuntayhtymän ja Professori Taavitsaisen tiedote 15.12. 2009


Lisätietoja:
* Tuomiokirkon reliikeissä voi piillä kirkkohistoriallinen jättipotti (Jussi Orell, Turun Sanomat 16.12 2009)
* Turun tuomiokirkon reliikit palautetaan Turkuun (Agricolan uutisfoorumit 19.6. 2009)