Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Maunu Ladonlukon hauta Tukholman Riddarholmissa

Ruotsin viranomaiset ovat myöntäneet luvan avata Tukholman Riddarholmin kirkkoon haudatun Maunu Ladonlukon haudan. Maunu Ladonlukko (Magnus Ladulås) kuoli vuonna 1290 ja samaan hautaan haudattiin myös joskus vuosien 1290-1360 välillä seitsemän muutakin vainajaa. Kaikista vainajista otetaan dna-näytteet ja tuloksia verrataan Birger-jaarlin maallisiin jäännöksiin Varnhemin luostarikirkossa, jotta selvitettäisiin henkilöiden välinen sukulaisuussuhde. Mikä oli Birger-jaarlin poikana pidetyn Mauno Ladonlukon yhteys kuuluun Bjälbo, eli Folkunga-sukuun?



Jo aikaisemmin annettiin lupa Kaarle XII (1682-1718) haudan avaamiseen, siinä toivossa, että selvitettäisiin tämän kuulun soturikuninkaan kuolemaan johtaneen luodin alkuperä. Tarkoitus on analysoida hänet surmanneen luodin koostumus ja mahdollisesti sen perusteella päätellä ampuivatko omat vai viholliset kuninkaan Fredriskhamnissa vuonna 1718.






Kaarle XII:n kallo, kuva vuodelta 1917.
Lisätietoja:
* Magnus Ladulås grav ska öppnas (Sveriges Radio 14.1. 2010)
* Konung Karl XII:s grav ska öppnas på nytt (Kyrkans tidning 23.2. 2009)
* Några reflexioner kring Karl XII:s dödskula (KarlXII.se)

Maunu Ladonlukon jäämistö tutkitaan Karoliinisessa sairaalassa Huddingessa. Ladonlukon hauta Riddarholmin kirkossa on kaivettu jälleen auki lisätutkimuksia varten. Edellisen kerran hauta avattiin vuonna 1915. Tuolloin kuninkaan luurangossa havaittiin muutoksia. Tällä kertaa Maunu Ladonlukon luista otetaan näytteitä, jotka lähetetään osteoporoosikeskukseen luuntiheystutkimuksia varten. Muutokset luustossa voisivat johtua esimerkiksi sydänsairaudesta, tuberkuloosista tai luukadosta.

Kuvitteellinen muotokuva Birger-jaarlista (n.1200-1266) Kuva: Wikimedia Commons

Äskettäin valmistuneet DNA-analyysit ja tutkimukset osoittavat, että Varnhemin luostarikirkossa, Skarassa, lepää tosiaan Birger-jaarlin, hänen nuorimman poikansa Erikin ja toisen vaimonsa Metchildin jäänteet. Tutkimukset suorittivat Uppsalan yliopiston tutkijat yhdessä oikeuslääketieteellisen viraston ja Länsi-Göötanmaan museon kanssa. Projekti käynnistyi alunperin jo 2000-luvun alkupuolella ja sen viimeiset vaiheetkin jo vuonna 2007. DNA:n tutkiminen 1200-luvulla eläneiden ihmisten luista ei ole ollut tutkijoille helppo tehtävä ja siksi tulosten valmistuminen on kestänyt.

Birger-jaarli tunnetaan ehkä parhaiten Tukholman kaupungin perustajana, vaikka hän ehti elinaikanaan tehdä paljon muutakin. Birger oli ensin naimisissa kuningas Eerik Eerikinpojan sisaren Ingeborgin kanssa, mutta tämän kuoltua hän nai Tanskan leskikuningattaren Metchildin. Kuningas Eerikin kuoltua Birger-jaarlin vanhin poika valittiin kuninkaaksi, mutta tämän oltua vasta pieni lapsi Birger-jaarli hallitsi valtaistuimelle hänen sijastaan aina kuolemaansa saakka. Jaarlin kuoltua hänet haudattiin omasta vaatimuksestaan Varnehemin luostarikirkkoon Länsi-Göötanmaalle.

Lähde:
"DNA-analys talar för Birger jarl" (Uppsala Nya Tidning 12.6.2011)

Lisätietoja:
Uppsalan yliopiston tiedote tutkimuksista (31.8.2007)