Venäläiset sotavangit
Lähetetty: 17.01.10 13:33
Nuorena kuulin vanhemmiltani seuraavanlaisen kertomuksen:
Isäni eteläpohjalaisessa kotitalossa oli sodan aikana työssä neuvostoliittolainen sotavanki. Tämä Nikolai oli kertoman mukaan hyvä työmies, vaatimaton ja oloihinsa tyytyväinen, oppi jonkin verran kieltäkin ja tuli hyvin toimeen isäntäväen kanssa. Jatkosodan jälkeen, kun vankeja alettiin luovuttaa takaisin, heidät koottiin muistini mukaan Lapuan asemalle ja lastattiin junavaunuun. Jollakin tavoin tämä Nikolai onnistui kuljetuksen aikana hypäämään vanusta radan varteen ja palasi takaisin taloon. Tästä oli ilmeisesti sovittu jo ennen Lapualle lähtöä.
Palaavien sotavankien ankea vastaanotto oli tuolloin tiedossa Suomessa, ainakin siitä oli liikkellä vahvoja huhuja. Nikolai piilotettiin talon yläkerrassa olevaan kamariin ja toimitettiin sopivan ajan kuluttua rajan yli Ruotsin puolelle. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa, mutta epäillään hänen menneen Amerikkaan.
Tarina jäi aikaoinaan vaivaamaan mieltäni. Miten tällainen toiminta sopii Pohjanmaalle, missä lapualaishenki eli sodan aikana vahvana. Omalla isällänikin oli IKL:n jäsenkirja. Opiskeluni sattui 70-luvulle, eikä siihen aikaan näitä juuri kyselty.
Kukapa tietää
Kuinka yleistä tämä oli?
Miten suuri prosentti venäläisistä sotavangeista jäi palauttamatta Neuvostoliittoon?
Jäikö suomalaisia kiinni vankien kätkemisestä?
Oliko maassa olemassa organisoitua toimintaa vankien toimittamiseksi ulos maasta?
Ovatko kaikki meillä Suomessa kuolleeksi kirjatut vangit todella vainajia, vai toimitettinko heidät ulos maasta?
Isäni eteläpohjalaisessa kotitalossa oli sodan aikana työssä neuvostoliittolainen sotavanki. Tämä Nikolai oli kertoman mukaan hyvä työmies, vaatimaton ja oloihinsa tyytyväinen, oppi jonkin verran kieltäkin ja tuli hyvin toimeen isäntäväen kanssa. Jatkosodan jälkeen, kun vankeja alettiin luovuttaa takaisin, heidät koottiin muistini mukaan Lapuan asemalle ja lastattiin junavaunuun. Jollakin tavoin tämä Nikolai onnistui kuljetuksen aikana hypäämään vanusta radan varteen ja palasi takaisin taloon. Tästä oli ilmeisesti sovittu jo ennen Lapualle lähtöä.
Palaavien sotavankien ankea vastaanotto oli tuolloin tiedossa Suomessa, ainakin siitä oli liikkellä vahvoja huhuja. Nikolai piilotettiin talon yläkerrassa olevaan kamariin ja toimitettiin sopivan ajan kuluttua rajan yli Ruotsin puolelle. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa, mutta epäillään hänen menneen Amerikkaan.
Tarina jäi aikaoinaan vaivaamaan mieltäni. Miten tällainen toiminta sopii Pohjanmaalle, missä lapualaishenki eli sodan aikana vahvana. Omalla isällänikin oli IKL:n jäsenkirja. Opiskeluni sattui 70-luvulle, eikä siihen aikaan näitä juuri kyselty.
Kukapa tietää
Kuinka yleistä tämä oli?
Miten suuri prosentti venäläisistä sotavangeista jäi palauttamatta Neuvostoliittoon?
Jäikö suomalaisia kiinni vankien kätkemisestä?
Oliko maassa olemassa organisoitua toimintaa vankien toimittamiseksi ulos maasta?
Ovatko kaikki meillä Suomessa kuolleeksi kirjatut vangit todella vainajia, vai toimitettinko heidät ulos maasta?