Museoviraston rakennushistorian osastolla on käynnistynyt Salpalinjan inventointihanke. Salpalinjan linnoitusketju rakennettiin Suomen itärajan turvaamiseksi toisen maailmansodan aikana. Se on suurin itsenäisyyden aikana Suomessa toteutettu työmaa. Salpalinjan varustuksia on itärajan tuntumassa 900 kilometrin matkalla Suomenlahden rannikolta Lappiin asti. Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003 ja nykyisin linnoitteita hoitaa Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön puolesta ja lukuun. Valtiovarainministeriön kustantamassa, kaksi vuotta kestävässä inventointihankkeessa Museovirasto selvittää linnoitteiden sijaintipaikat ja niiden nykyisen kunnon. Kesäkaudella 2010 tehdään maastossa tutkimuksia neljän kuukauden aikana.
Salpalinjan rakentaminen aloitettiin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana 1940-1941. Tuolloin linnoitustöihin osallistui yli 37 000 henkeä. Rakentamiseen osallistui myös suuri joukko ruotsalaisia vapaaehtoisia. Varustuksia vahvennettiin vielä jatkosodan aikana loppukesästä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyttyä, mutta Salpalinjan alueelle taistelut eivät koskaan ulottuneet. Sodan jälkeen puolustuslinjaa pidettiin edelleen käyttökunnossa, mutta se menetti vähitellen operatiivisen merkityksensä. Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003 ja nykyisin linnoitteita hallinnoi Senaatti-kiinteistöt.
Salpalinjan varustuksia on rakennettu itärajan tuntumaan, 900 kilometrin matkalla, Suomenlahden rannikolta Lappiin asti. Kaakkois-Suomessa puolustusketjun muodostavat yhtenäiseen linjaan rakennetut massiiviset betoniset tuliasemat ja miehistösuojat, joiden edessä mutkittelevat kivenlohkareista tehdyt panssarivaunun esteet. Keski- ja Pohjois-Suomessa linnoitettiin lähinnä järvikannakset ja tärkeimpien teiden ympäristöt.
Kaksi vuotta kestävän inventoinnin tuloksena saadaan mm. entistä tarkempaa paikkatietoa maankäytön suunnittelijoiden tarpeisiin. Toisen maailmansodan aikaiset linnoitteet rinnastetaan muinaisjäännöksiin. Ne on otettava huomioon ja niiden säilyminen on turvattava kaavoituksessa ja rakennushankkeita suunniteltaessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kohteiden ylläpidossa ja mahdollisissa entisöimishankkeissa.
Inventointihankkeen projektipäällikkönä toimii Museoviraston tutkija, FM John Lagerstedt. Kenttätutkimukset tekee maastossa kahden hengen tutkimusryhmä. Inventoitavia kohteita ovat betonisten linnoituslaitteiden ohella myös mm. maahan kaivetut taisteluhaudat, tuliasemat, korsut, estekivien louhintapaikat ja linnoittamisen aikana rakennettujen parakkikylien jäännökset. Kenttätutkimuksissa kohteet dokumentoidaan ja niiden sijaintitiedot merkitään muistiin. Kohteilla ei tehdä kaivauksia tai muuta sellaista toimintaa, josta koituisi vahinkoja maanomistajille. Kenttätutkimuksista laaditaan jälkitöiden aikana inventointiraportti, joka valmistuu keväällä 2012.
Kenttätutkimusten aikataulu vuonna 2010:
viikot 16-17, Virolahti
viikot 19-20, Lappeenranta
viikot 22-24, Lappeenranta, Luumäki, Miehikkälä
viikot 26-28, Miehikkälä, Virolahti, Hamina
viikko 33, Punkaharju, Kesälahti, Kerimäki
viikko 34, Ruokolahti, Puumala, Sulkava
viikko 35, Joensuu
viikko 37, Salla, Savukoski
viikot 38-39, Joensuu, Ilomantsi
Inventointi jatkuu kesällä 2011.
Lisätietoja antaa tutkija John Lagerstedt, puh. (09) 4050 9483, 040 326 7523, john.lagerstedt@nba.fi